Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Etaagaadan Ammanite

 SHEMPPO TAMMANNE HEEZZAA

Ba Mooruwaappe Tamaariis

Ba Mooruwaappe Tamaariis

1, 2. (a) Yoonaasa daafan a bollinne markkabiyaa laaggiyaageetu bolli aybi gakkidee? (b) Yoonaasa taarikee nuna waati maaddana danddayii?

YOONAASI yan han wocamiyaabaa coˈˈu oottiyaakko ixxenna. Hegee wolqqaama carkkoy markkabiyaa sharaa qachido wodoruwaa shociyo wode siyettiya cenggurssaa xalla gidenna; woy haattaa beetay markkabiyaa miyyiyan shocettiyo wode siyettiya cenggurssa woy markkabee oosettido mittay issoy issuwaara sohettiyo cenggurssa xallakka gidenna. Yoonaasa keehi salettida cenggurssay markkabiyaa halaqaynne markkabiyaa laaggiyaageeti markkabee muukettennaadan baaxetiyo wode wocamiyo wocamaa. Yoonaasi he ubba asay a daafan hayqqana haniyoogaa eriis!

2 SHin Yoonaasi hegaa mala palaban waani gelidee? I ba Xoossaa Yihoowassi azazettennan ixxidi wolqqaama nagaraa oottiis. A mooroy aybee? I oottido mooroy suurissana danddayettennaagee? Ha oyshatu zaaruwaappe darobaa tamaarana. Leemisuwawu, mino ammanoy deˈiyoogeetikka moorobaa oottana danddayiyoogaa, qassi bantta mooruwaa suurissana danddayiyoogaakka Yoonaasa taarikiyaappe tamaarana danddayoos.

Galiila Biittaappe Beettida Hananabaa Yootiyaagaa

3-5. (a) Asay Yoonaasabaa qoppiyo wode darotoo ay hassayii? (b) Nuuni Yoonaasabaa ay eriyoo? (Tohossa qofaakka xeella.) (c) Yoonaasa wode hananabaa yootiyoogee deexxiyaaba woy ufayssennaba gididoy aybissee?

3 Daro asay Yoonaasabaa qoppiyo wode, i eeno gaanawu ixxidoogaa hassayees. SHin Yoonaasi daro loˈˈo eeshshay deˈiyo asa. I Xoossaa Yihooway kiittin hananabaa yootanawu doorettida asa gidiyoogaa hassaya. Yihooway a he oosuwawu dooridoy i ammanettidanne suure asa gidiyo gishshataassa.

Yoonaasi mooridaba gidikkokka, keehi loˈˈo eeshshay deˈiyo asa

4 Geeshsha Maxaafay Yoonaasi diccido hanotaa xeelliyaagan  guuttabaa yootees. (2 Kawotu Maxaafaa 14:25 nabbaba.) I Gaate-Hefeeran yelettiis; hegee Yesuusi 800 layttappe guyyiyan diccido Naazireete katamaappe 4 kilo meetire gidiyaagaa haakkees. * Yoonaasi hananabaa yootiyaagaa gididi oottidoy Kawuwaa Iyorbbaami tammu Israaˈeela kawotettaa haariyo wode. He wode, Eelaasi hayqqoosappe daro wodee aadhiis; qassi appe kaallidi hananabaa yootida Elssaˈikka Iyorbbaama aaway haariyo wode hayqqiichiis. Baˈaala eeqa goynuwaa xayssanawu Yihooway he naaˈˈu asata goˈettiis; shin Israaˈeela asay ixxidi haˈˈikka wora simmiis. Israaˈeela asay ‘Yihoowa sinttan iitabaa oottida’ kawuwaa leemisuwaa kaalliis. (2 Kaw. 14:24) Yaatiyo gishshawu, he wode hananabaa yootiyaagaa gididi oottiyoogee deexxiyaaba; qassi ufayssennaba. SHin Yoonaasi he oosuwaa ammanettidi oottiis.

5 Gidoppe attin, issi gallassi Yoonaasa deˈoy laamettanaadan oottiyaabay merettiis. Yihooway Yoonaasassi issi oosuwaa immin, he oosuwaa oottanaagee a deexxiis. Yihooway a ootta giidobay aybee?

‘Dendda! Denddada Nanawe Ba’

6. Yihooway Yoonaasi ay oottanaadan azazidee, qassi hegee deexxiyaaba gidana danddayiyoy aybissee?

6 Yihooway Yoonaasa, “Dendda! Denddada he gita katamaa Nanawe ba; baada he katamaa asaa iitatettai ta sintti gakkido gishshau, etayyo markkatta” yaagiis. (Yona. 1:2) He oosuwaa oottanaagee Yoonaasa deexxidoy aybissakko akeekanawu metenna. Nanawee arshsho baggi 800 kilo meetire gidiyaagaa haakkidi deˈees; yaa gakkanawu tohuwan issi agina gidiyaagaa efees. SHin hegaa keena wayssiya haaho ogiyaa biyoogaappe aaruwan a qofissida harabi deˈees. Yoonaasi Nanawe biidi makkalabaanne hara keehi iitabaa oottiyoogan erettida Asooretuyyo Yihoowa pirddaa kiitaa yootana. Yoonaasi yootiyoobaa Xoossaa deree siyennaba gidikko, eeqawu goynniya he asati siyanee? Yoonaasa xallay “daro asaa suuttaa gussida” katama geetettida he aaho katamaa Nanawen loˈˈo ayfe demmanee?—Naho. 3:1, 7.

7, 8. (a) Yoonaasi Yihooway immido oosuwaa oottanaappe waatanawu koyidee? (b) Yoonaasa yashshanchadan xeellana koshshennay aybissee?

7 Yoonaasi hegaa malabaa qoppennan aggenna. A qofissidabaa shaakki erana xayikkokka, i baqatidoogaa eroos. Yoonaasi arshsho baggi baanaadan Yihooway yootiis; shin i arggo baggi haakkidi biis. I abbaa doonan deˈiya Yoophe katamaa biidi, Tarsseesi biya markkabiyan geliis. Issi issi eranchati Tarsseesi Isppeenen deˈees goosona. Hegee tuma gidikko, Yoonaasi Nanaweppe 3,500 kilo meetire gidiyaagaa haakkidi biis. Meediteraaniyaa Abbawu hegaadan hara gaxi  biyoogee issi layttaa ekkana danddayees. Yoonaasi Yihooway immido he oosuwaa oottanaappe, haahosaa baqatana koyiis.—Yoonaasa 1:3 nabbaba.

8 Yaatin hegee Yoonaasi yashshancha gidiyoogaa bessiyaabee? Nuuni hegaadan giidi sohuwaara kuuyana bessenna. Kaallidi beˈanaagaadan, i xalidi oottido darobay deˈees. SHin Yoonaasi nu mala nagarancha gidiyo gishshawu, hegaara keehi baaxetiis. (Maz. 51:5) Nu giddon yashshaa xoonanawu baaxetennay oonee?

9. Yihooway immido oosuwaa xeelliyaagan nuuyyo issi issitoo aybi siyettii, qassi hegaa mala wodiyan nuuni ay akeekana koshshii?

9 Issi issitoo, nuuni oottanaadan Xoossay yootiyoobay, deexxiyaaba, ubba danddayettennaba giidi qoppana danddayoos. Kiristtaaneti ubbay oottiyo, Xoossaa Kawotettaa mishiraachuwaa yootiyoogeekka nuna yashshana danddayees. (Maa. 24:14) Yesuusi, “Xoossau ubbabaikka danddayettees” giidi yootido keehi minttettiya qofaa nuuni dogana danddayoos. (Mar. 10:27) Xoossay immido oosuwaa oottanawu nuuni danddayennabadan issi issitoo qoppiyo gishshawu, Yoonaasa hanotaa akeekana danddayoos. SHin Yoonaasi baqatidoogee ay kaalettidee?

Yihooway Makkalida Ba Ashkkaraa Seeriis

10, 11. (a) Yoonaasi markkabee biyoogaa doommin woygi qoppiyoogaa doommideeshsha? (b) Markkabeenne a laaggiyaageeti waanidonaa?

10 Yoonaasi haahosaa baanawu markkabiyan gelidi naagiyoogaa qoppa; geella hegee asaa caaniyooba gidennan, harabaa caaniyo Pinqqe markkabe gidennan aggenna. I uttidi, markkabiyaa halaqaynne markkabiyaa laaggiyaageeti ubbabaa giigissidi baanaagaa naagees. Markkabee abbaa gaxaappe haakki haakkidi biyo wode, Yoonaasi ba hirggaappe shemppidabadan qoppennan aggenna. SHin sohuwaara carkkuwaa hanotay laametti aggiis.

11 Wolqqaama beetay denddidi abbaa balbbuqiis; hegee ha wodiyan deˈiya wogga markkabetakka tiisiyaaba. Guuttanne sohuwaara meqqiya, mittaappe oosettida he markkabee wolqqaama beetaa shochaa waani danddayanee? Yoonaasi guyyeppe, “GODAI abbaa bolli wolqqaama carkkuwaa denttiis” yaagidi xaafiis; shin i baqatiyo wode hegaa akeekideeshsha? Hegaa erokko. SHin i markkabiyaa laaggiyaageeti bantta xoossatukko waassiyoogaa beˈiis; qassi hegee aynne maaddana danddayennaagaakka eriis. (Wog. 19:4) Yoonaasi, “markkabee me77ana haniis” yaagidi xaafiis. (Yona. 1:4) Qassi i Xoossaappe baqatiiddi deˈiyo gishshawu, akko woygi woossanee?

12. (a) Wolqqaama beetay denddidaashin Yoonaasi xiskkidoogawu nuuni a bolli pirddana koshshennay aybissee? (Tohossa qofaakka xeella.) (b) Yihooway he wolqqaama beetay denddanaadan gaaso gididay oonakko waati erissidee?

12 Yoonaasi aynne oottana danddayennabadan qoppidi, xiskkiyoosaa  koyanawu markkabiyawu giddo kifiliyaa geliis. I yan xiskkuwaa kayriis. * Markkabiyaa halaqay Yoonaasi xiskkidaagaa beˈidi, a xiskkuwaappe denttiis; yaatidi haratuugaadan ikka ba xoossaakko woossanaadan odiis. Markkabiyaa laaggiyaageeti hegee Xoossaa wolqqa gidiyoogaa eridi, ha iitabay eta o gaasuwan gakkidaakko eranawu saamaa yeggidosona. Saamay hara asan wodhibeennaagaa beˈidi, Yoonaasi keehi yayyennan aggenna. Sohuwaara, hegee o daafan gakkidaakko erettiis. He wolqqaama beetaa denttiday, qassi saamaykka Yoonaasa bollan wodhanaadan oottiday Yihoowa!—Yoonaasa 1:5-7 nabbaba.

13. (a) Yoonaasi markkabiyaa laaggiyaageetuyyo ay yootidee? (b) Yoonaasi markkabiyaa laaggiyaageeti waatanaadan mintti yootidee, qassi aybissi?

13 Yoonaasi markkabiyaa laaggiyaageetuyyo ubbabaa qottennan yootiis. I ubbaa danddayiya Xoossaa Yihoowa ashkkara gidiyoogaa yootiis. I he Xoossaappe baqatiyoogaa, a naaqqidoogaanne ha daafay a gaasuwan eta bolli gakkidoogaa yootiis. Asati hegaa siyidi dagamaa poddu giidosona; eti keehi dagammidoogaa Yoonaasi akeekiis. Yaatin, eti markkabiyaanne banttana ashshanawu waatana bessiyaakko a oychidosona. I woyganeeshsha? Irxxaa sasida he yashshiya abban olettiyoogaa qoppidi Yoonaasi yayyennan aggenna. SHin i he ubba asatu shemppuwaa ashshana danddayiiddi waanidi sirphi gaanee? Yaatiyo gishshawu i, “Ha wolqqaama beetai intte bollan denddidoogee ta gaasuwaana gidiyoogaa taani erais. Hegaa gishshau, tana denttidi, abban olite. Yaatikko, abbai intteyyo woppu gaana” yaagidi mintti yootiis.—Yona. 1:12.

14, 15. (a) Nuuni Yoonaasaagaadan ammaniyoogaa waati bessana danddayiyoo? (b) Yoonaasi bana abban olanaadan yootin markkabiyaa laaggiyaageeti waatidonaa?

14 Yoonaasi yashshancha gidiyaakko hegaadan gaanee? Mule geenna! Yoonaasi xalidi he yashshiya hanotankka baappe aattidi hara asaa siiqiyoogaa bessido gishshawu, Yihooway ufayttidoogee qoncce. I bawu mino ammanoy deˈiyoogaa he wode bessiis. Nuunikka nu goˈˈaappe haratuugaa kaseyiyoogan Yoonaasa leemisuwaa kaallana danddayoos. (Yoh. 13:34, 35) Issi urawu asatettan, qofan woy ayyaanaaban maadoy koshshiyaaba gidikko, a maaddanawu baaxetiyoo? Nuuni hegaadan oottiyo wode Yihooway ay keena ufayttanddeeshsha!

15 Markkabiyaa laaggiyaageeti Yoonaasi yootidobaa siyidi  qarettido gishshawu, a haattan olanawu koyro koyibookkona. Hegaa gishshawu, eti beetaa xoonidi baanawu baaxetidosona; shin baana danddayibookkona. Beetay ubba wolqqaamiis. Eti wurssettan, hayyottiyo harabi baynnaagaa akeekidosona. Eti Yoonaasa Xoossaa Yihooway banttana maaranaadan woossidi, a tookkidi abban olidosona.—Yona. 1:13-15.

Yoonaasi mintti yootin, markkabiyaa laaggiyaageeti a tookkidi abban olidosona

Yoonaasi Maarotaanne Atotettaa Demmiis

16, 17. Yoonaasi markkabiyaappe olettido wode hanidabaa yoota. (Misiletakka xeella.)

16 Yoonaasi beetay balbbuqiyo abban olettiis. Koyro i haattaa wadhanawu maliiddi, markkabee haattaa shaariiddi eesuwan biyoogaa beˈennan aggenna. SHin wolqqaama beetay a muukissiis. I haattan duge muukki muukkidi biyo wode, bawu hidooti baynnabadan qoppiis.

17 He wode awu siyettidabaa Yoonaasi guyyeppe yootiis. He wode i issi issibaa qoppiis. I dereti baasettido ciimma abbaa xaggawu duge wodhin, abban deˈiya maatay a bolli xaaxettidoogaa akeekiis. Hegee awu duufo woy Siˈoole mala gidiis.—Yoonaasa 2:2-6 nabbaba.

18, 19. Abbaa ciimman Yoonaasi waanidee, a mittida doˈay aybee, qassi hegaa giigissiday oonee? (Tohossa qofaakka xeella.)

 18 SHin kaallidi hanidabaa beˈa. Paxa deˈiya issi wogga karettabay a matan qaaxxees. Hegee eesuwan akko shiiqiis. SHiiqidi ba wogga doonaa dooyidi, a baariis; yaatidi mitti aggiis!

‘Yoonaasa mittana mala, issi gita moliyaa Yihooway giigissiis’

19 He wode Yoonaasi, ‘Attikke’ giidi qoppennan aggenna. SHin i maalaaliyaabaa akeekiis. I hayqqibeenna! I coomettibeenna, gaacettibeenna, ubba siiriyaara shemppanawu metootibeenna. I bawu duufo mala gididabaa giddon deˈikkokka, paxa deˈees. I maalaalettiyoogaa doommiis. Yoonaasa ‘mittana mala, issi gita moliyaa giigissiday’ a Xoossaa Yihoowa gidiyoogee qoncce. *Yona. 1:17.

20. Yoonaasi gita moliyaa giddon uttidi woossido woosaappe abaa ay tamaariyoo?

20 Hegaadan hanidaashin amarida saatee aadhiis. Yoonaasi he sakkana xuman uttidi qoppiyoogaanne Xoossaa Yihoowakko woossiyoogaa doommiis. I yan uttidi woossidobay ubbay Yoonaasa shemppo 2n xaafettiis; he woosaappe nuuni abaa darobaa akeekoos. I he woosan darobaa Mazamure maxaafaappe yootidoogee, Geeshsha Maxaafaa qofaa loytti eriyoogaa bessiyaaba. Hegan i galatiya asa gidiyoogee qoncciis. I, “Taani galataara neeyyo yarshshana; taani shiiqqidobaa ubbaakka gattana. Aissi giikko, atotettai GODAAPPE yees” yaagidi kuuyiis.—Yona. 2:9.

21. Atotettaa xeelliyaagan Yoonaasi ay akeekidee, nuuni hassayana bessiyo waannabay aybee?

21 Yoonaasi “moliyaa uluwan” deˈiiddi, ay hanotankka, awudekka woy awankka deˈiya ba ashkkarata Yihooway ashshana danddayiyoogaa akeekiis. Yihooway moliyaa uluwan deˈiya ba ashkkaraakka xomoosiisinne ashshiis. (Yona. 1:17) Asi gita moliyaa uluwan heezzu gallassaanne heezzu qammaa paxa deˈanaadan oottananne naagana danddayiyay Yihoowa xalla. Ha wodiyan, nuunikka Yihooway ‘nu deˈuwaa ba kushiyan oyqqida Xoossa’ gidiyoogaa hassayana bessees. (Dane. 5:23) Nuuni shemppiyoynne paxa deˈiyoy a maaduwaana. Hegawu nuuni  a galatiyoo? Yihooway nuna medhido gishshawu, azazettiyoogan a galatana bessees.

22, 23. (a) Yoonaasi Yihooway assi oottidobawu a galatiyaakkonne bessanawu ay oottanaadan azazettidee? (b) Nuuni moorobaa oottiyo wode, Yoonaasappe ay tamaarana danddayiyoo?

22 Yoonaasi shin, Yihoowa galatanawu awu azazettana koshshiyoogaa akeekidee? Ee, akeekiis. I heezzu gallassaanne heezzu qammaa moliyaa uluwan takki simmin molee abbaa gaxaa biidi, “Yoonaasa biittaa bollan cooyiis.” (Yona. 2:10) Yoonaasi haattaappe gaxi kiyanawu wadhana koshshibeenna! He sohuwaappe i ba koyosaa baana danddayees. SHin i Yihooway assi oottidobawu a galatiyoogaa bessanee? Yoonaasa 3:1, 2y hagaadan gees: “GODAA qaalai naa77anttuwaakka Yoonaasakko hagaadan yaagiiddi yiis; ‘Dendda! Denddada he gita katamaa Nanawe ba; baada taani neeyyo yootiyo qaalaa etayyo markkatta’ yaagiis.” Yoonaasi ay oottanee?

23 Yoonaasi hegaadan oottanawu mammottibeenna. Sohuwaara, “Yoonaasi denddidi, GODAA qaalaadan Nanawe biis.” (Yona. 3:2) Ee, i azazettiis. I ba mooruwaappe tamaariis. Hegaara gayttidaagankka nuuni Yoonaasaagaadan ammanana koshshees. Nuuni ubbay nagaraanne moorobaa oottoos. (Roo. 3:23) Hegaadan moorobaa oottiyo wode, Xoossawu oottiyoogaa aggibayiyooyye, nu mooruwaappe tamaaridi, zaarettidi Xoossawu azazetti oottiyoo?

24, 25. (a) Yoonaasi ba deˈuwan guyyeppe ay woyto demmidee? (b) Yoonaasi sinttappe ay woyto demmanee?

24 Yoonaasi azazettido gishshawu Yihooway a woytidee? Ee, woytiis. He woytuwaappe issoy, markkabiyaa laaggiyaageeti bashshaappe attidoogaa i takkidi siyidoogaa gidana danddayees. Yoonaasi markkabiyaa laaggiyaageeta ashshanawu abban olettosaara abbaa beetay coˈˈu gin, eti “GODAASSI keehi yayyidosona”; qassi bantta eeqatuyyo gidennan, Xoossawu yarshshidosona.—Yona. 1:15, 16.

25 Yoonaasi he ubbaappe aadhiya ogiyan takkidi woytettana. Yoonaasi gita moliyaa uluwan takkido wodee Yesuusi duufuwan woy Siˈooliyan takkiyo wodiyawu leemiso; hegaa Yesuusi ba huuphe yootiis. (Maatiyoosa 12:38-40 nabbaba.) Yoonaasi saˈan deˈanawu hayquwaappe denddiyo wode hegaa eridi keehi ufayttana! (Yoh. 5:28, 29) Yihooway nenakka anjjanawu koyees. Yoonaasaagaadan neenikka, ne mooruwaappe tamaaranee, Xoossaayyo azazettanee, qassi harata siiqanee?

^ MENT. 4 Yoonaasi Galiila asa gidiyoogaa akeekana koshshees; ayssi giikko, Parssaaweti otoruwan Yesuusa, “Galiila biittaappe hananabaa yootiyaabi beettennaagaa Xoossaa maxaafata marammarada era” yaagidosona. (Yoh. 7:52) Geeshsha Maxaafaa birshshiyaanne pilggiya daroti, Parssaaweti Galiilappe hananabaa yootiyaabi beetti erennaagaa, sinttappekka beettennaagaa yootidoogaa maayoosona. Hanotay hegaa gidikko, he asati taarikiyaanne hiraagaa sheneho goosona.—Isi. 9:1, 2.

^ MENT. 12 Septujentte Geeshsha Maxaafaa birshshettay Yoonaasi xiskkuwaa kayridoogaa qonccissanawu i haatturidoogaa yootees. Yoonaasi xiskkidoy gakkana haniya daafaabaa hirggibeenna gishshataassa gidenna; keehi unˈˈettida asi issi issitoo sohuwaara xiskkiyoogaa hassayana danddayoos. Yesuusi Geetesemaane ataakiltte sohuwan keehi kayyottido wode, PHeexiroosi, Yaaqoobinne Yohaannisi azzanido gishshawu ‘daafuridi xiskkidosona.’—Luq. 22:45.

^ MENT. 19 “Moliyaa” geetettidi birshshettida Ibraawetto qaalay Giriikettuwan, “abba giddo miimminttiyaa” woy “gita moliyaa” geetettees. Yoonaasa mittida, abba giddo doˈay aybakko erettennaba gidikkokka, Meediteraaniyaa Abban deˈiya sharkkee issi ura muumeera mittana danddayiyoogee erettiis. Harasan hegaappekka gitatiya sharkketi deˈoosona; wel giyo sharkkee 15 meetire, ubba hegaappekka aduqqana danddayees!