Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Etaagaadan Ammanite

 SHEMPPO HOSPPUNAA

Azzanttiyaabay Deˈishinkka Gencciis

Azzanttiyaabay Deˈishinkka Gencciis

1. Seelon deˈiya daro asay kayyottidoynne yeekkidoy aybissee?

SAMEELI Seelon deˈiya asaa gishshawu keehi azzaniis. He kataman deˈiya daro asay kayyottiis. Aawati, azinati, attuma naatinne ishati hayqqido gishshawu azzanidi yeekkiya maccaasaynne naati daro. Israaˈeelatuppe 4,000 asay olan hayqqoosappe takkennan, 30,000 Israaˈeela wotaaddarati Pilisxxeematu kushiyan olan hayqqidosona.—1 Sam. 4:1, 2, 10.

2, 3. Seelon deˈiyaageeti azzananaadaaninne yeellatanaadan oottida bolli bollan gakkidabay aybee?

2 Hegee bolli bollan gakkida azzanttiyaabaappe issuwaa. Qeese Ubbatu Halaqaa Eela naaˈˈu attuma naati iitati, Hofiniininne Piinihaasi Seeloppe olawu biiddi maachaa taabootaa ekkidi biidosona. Gayttiyo dunkkaaniyan, ubbaappe geeshsha giyo kifiliyan wottiyo ha taabootay Xoossay ba asaara deˈiyoogaa bessiyaaba. Asay olawu biiddi Taabootaa ekki efiidoy, banttana iitabaappe naagiyo, qassi eti olan xoonanaadan maaddiyo wolqqay Taabootawu deˈees giidi eeyyatettan qoppido gishshataassa. SHin Pilisxxeemati Hofiniinanne Piinihaasa woridosona; qassi Taabootaakka omooddidosona.—1 Sam. 4:3-11.

3 Xeetan qoodettiya layttawu Taabootay Seelon deˈiya gayttiyo dunkkaaniyan deˈiyo gishshawu asay hegan keehi ufayttees. SHin haˈˈi hegee attiis. Xoossaa Taabootay omoodettidoogaa siyidi, 98 laytta asa gidida Eeli uttosaappe guyye kunddidi hayqqiis. Eela naˈaa machiyaakka he gallassi ba azinay hayqqidoogaa siyosaara maaretay oyqqin yelaydda hayqqaasu. A hayqqana hanaydda, “Bonchchoi Israa7eelatuppe shaahettiis” yaagaasu. Tumakka, hegaappe simmin Seeloy kaseegaa mala gidibeenna.—1 Sam. 4:12-22.

4. Ha huuphe yohuwan ay beˈanee?

4 Ha keehi azzanttiyaabay gakkido gishshawu Sameeli waananeeshsha? A ammanoy, Yihoowa bonchoy shaahettido asaa i minttettanawu danddayiyoogaa keena mino gidaneeshsha? Ha wodiyan, ammanoy paacettanaadan oottiya metoynne azzanttiyaabay nuna ubbaa issi issitoo gakkana danddayees; hegaa gishshawu nuuni Sameelappe tamaariyo harabaa ane beˈoos.

 I ‘Xillobaa Oottiis’

5, 6. Geeshsha Maxaafay 20 laytta giddon aybi oosettidoogaa yootii, qassi he wode Sameeli ay oottii?

5 Haˈˈi qassi Geeshsha Maxaafay Sameelabaa yootiyoogaa aggidi, Xoossaa Taabootaabaa, hegeekka, Pilisxxeemati hegaa omooddido gishshawu eta gakkidabaanne eti hegaa zaaridoogaabaa yootees. Geeshsha Maxaafay zaarettidi Sameelabaa yootiyoy hegaappe 20 gidiya layttay aadhi simmiina. (1 Sam. 7:2) I he layttatun ay oottidee? Hegaa zaaroy Geeshsha Maxaafan deˈees.

Sameeli keehi kayyottidanne azzanida ba deriyaa waati minttettanee?

6 “Sameeli ba de7o laitta ubban Israa7eela bollan daannatiis.” (1 Sam. 7:15-17) Guyyeppe Sameeli Israaˈeelan heezzu katamatun deˈiya asay ooyettiyo wode sigettanawunne eti oychiyoobaa zaaranawu issi layttan issi katamaa xomoosiiddi takkiis. Yaatidi ba biitti Raami simmees. Ee, Sameeli he 20 layttan darobaa oottiis; qassi i biron darobaa oottana.

Geeshsha Maxaafay Sameeli 20 laytta giddon ay oottidaakko yootennaba gidikkokka, i he wode Yihoowa oosuwaa minnidi oottidoogaa ammanettana danddayoos

7, 8. (a) Sameeli 20 layttawu minni oottiiddi takkidi asaa woygidee? (b) Sameeli minttettin asay waanidee?

7 Eela naati oottiyo iitabaynne shori baynnabay haratu ammanoykka shugganaadan oottiis. Hegaappe denddidaagan, daroti eeqawu goynniyoogaa doommennan aggokkona. Sameeli 20 layttawu asaa minttetti simmidi hagaadan giis: “Kumetta wozanaappe intte GODAAKKO simmikko, allaga xoossatanne Asttaarooto giyo xoossiyo intte giddoppe diggite; intte huuphiyaa GODAAYYO sheedhdhite; a xalaalaayyo kiitettite; yaatikko, i inttena Pilisxxeematu kushiyaappe ashshana.”—1 Sam. 7:3.

8 ‘Pilisxxeematu kushee’ Israaˈeelata deexxiis. Pilisxxeemati Israaˈeelata wolqqaama xoonuwaa xooni simmidi, eti Xoossaa asaa qohin eta ooninne oychennabadan qoppidosona. SHin Sameeli Israaˈeelati Yihoowakko simmikko hanotay giiganaagaa etawu yootiis. SHin eti simmanee? Eti eeqata bantta giddoppe diggidi “GODAA xalaalaayyo goinnidosona”; hegan Sameeli ufayttiis. Sameeli Yerusalaameppe huuphessa baggan deˈiya Mixiphan asaa shiishshiis. Yaatin, Israaˈeelati yan shiiqidi xoomidosonanne eeqawu goynnido bantta daro nagaraa paaxidosona.—1 Sameela 7:4-6 nabbaba.

Bantta nagaraappe simmida Yihoowa asati issippe shiiqido wode, Pilisxxeemati eta qohanawu qoppidosona

9. Pilisxxeemati Israaˈeelata waatanawu koyidonaa, qassi Xoossaa asay bantta bolli daafabay gakkana haniyoogaa siyidi waanidonaa?

9 SHin Pilisxxeemati yan Israaˈeelati shiiqidoogaa siyidi, eta  qohanawu koyidosona. Eti Yihoowawu goynniya he asata olanawu bantta asaa Mixipha kiittidosona. Israaˈeelati bantta bolli gakkana haniya daafabaa siyidosona. Eti keehi hirggido gishshawu, Sameeli eta gishshaa woossanaadan oychidosona. I eta gishshaa woossiis; qassi yarshuwaa yarshshiis. Israaˈeelati hegan shiiqidaashin Pilisxxeema olanchati eta olanawu Mixipha yiidosona. Yihooway Sameela woosaa he wodiyan zaariis. Yihooway keehi hanqqettido gishshawu, “he gallassi Pilisxxeematu bolli . . . gita dadaa gunttidi” eta daganttiis.—1 Sam. 7:7-10.

10, 11. (a) Yihooway Pilisxxeemata shabbirssanawu sissido dadaa cenggurssay asay kase meezetidoogaappe dumma gididoy aybissee? (b) Mixiphan denddida olaappe simmin hanidabay aybee?

10 Pilisxxeemati dadaa gunttaa siyiyo wode, yayyidi ba aayee lanqqen qosettiya guutta naˈaadan qosettidonaashsha? Akkay, eti tooraa meezetida, wolqqaama olanchata. SHin hagee eti kase eriyoogaappe dumma. Eti dagammidoy ‘daday daro guummido’ gishshataassee? Eti shabbirettidoy he cenggurssay shaari baynna saluwaappe siyettiineeyye woy coo deriyaappe siyettiinee? He cenggurssay siyettidoy awappe gidikkokka, Pilisxxeemati shabbirettidosona. Sohuwaarakka, eti qohiyaageeta gidennan, qohettiyaageeta gididosona. Israaˈeelati Mixiphappe woxxi kiyidi, Yerusalaameppe tohossa baggaara deˈiya katamaa gakkanaassi eta yedettidi xoonidosona.—1 Sam. 7:11.

11 Israaˈeelati he olan xoonidoogee eta maaddiis. Sameeli daanna gididi deˈido wode ubban, Pilisxxeemati eta woraajjibookkona. Qassi Israaˈeelatuppe omooddido katamatikka simmidosona.—1 Sam. 7:13, 14.

12. Sameeli ‘xillobaa oottiis’ giyoogee woygiyoogee, qassi i oottiyoobay injjetanaadan a maaddida eeshshati awugeetee?

12 Daro wodiyaappe guyyiyan, ‘xillobaa oottida’ ammanettida daannatuppenne hananabaa yootiyaageetuppe issoy Sameela gidiyoogaa PHawuloosi yootiis. (Ibr. 11:32, 33) Ee, Sameeli Xoossaa sinttan likkenne suure gididabaa oottiis; qassi haratikka hegaadan oottanaadan minttettiis. Azzanttiyaabay deˈishinkka i ammanettidi oottiyoogan Yihoowa danddayan naagido gishshawu, i oottiyoobay awu injjetiis. Qassi i demmido loˈˈobawu galatiya asa. Mixiphan olettido olan Israaˈeelati xooni simmin, Sameeli Yihooway ba asaa maaddidoogaa hassayissiya shuchaa essiis.—1 Sam. 7:12.

13. (a) Sameela leemisuwaa kaallanawu nuuni bessana koshshiyo eeshshati awugeetee? (b) Sameelaagaa mala eeshshay deˈanaadan baaxetana koshshiyo loˈˈo wodee awude gaada qoppay?

 13 Neenikka ‘xillobaa oottanawu’ koyay? Koyikko, Sameeladan danddayancha, ashkkenne galatiyaagaa gida. (1 PHeexiroosa 5:6 nabbaba.) Nu ubbawukka he eeshshati koshshiyoogee erettidaagaa. Sameeli naatettan deˈiiddi he eeshshati deˈiyo asa gididoogee, i cimiyo wode keehi azzanttiyaabay gakkido wodekka a maaddiis.

“Ne Naati Ne Ogiyaa Hemettokkona”

14, 15. (a) Sameeli “cimido wode” a keehi azzanttiyaabi aybi gakkidee? (b) Sameeli Eeladan ba aawatettaa sheneho giya aawee? Qonccissa.

14 Geeshsha Maxaafay Sameeli “cimido wode” hanidabaa yootees. Sameelayyo Yuuˈeelanne Abiiya giyo naaˈˈu attuma naati deˈoosona; i eti bana maaddanaadan daanna oottidi sunttiis. SHin eti sunttettana bessiya asa gidokkona. Sameeli tumanchanne xillo asa gidikkonne, a naati bantta aawatettan bessenna goˈˈaa demmanawu mattaayiyaa ekkidi pirddaa mirqqidosona.—1 Sam. 8:1-3.

15 Issi gallassi, Israaˈeela cimati a naatubaa Sameelayyo magannidosona. Eti, “Ne naati ne ogiyaa hemettokkona” yaagidosona. (1 Sam. 8:4, 5) Sameeli hegaa kasetidi eriishsha? Geeshsha Maxaafay  hegaabaa yootenna. SHin Sameeli ba aawatettaa sheneho giida Eela mala gidenna. Eeli Xoossaappe aattidi ba naata bonchidi, eta seerennan aggido gishshawu, Yihooway a qaxxayiis. (1 Sam. 2:27-29) SHin Yihooway Sameeli hegaa mala balaa oottidabadan yootibeenna.

Sameeli ba naatu makkalaa gaasuwan azzanidaba gidikkokka, i hegaa waani genccidee?

16. Naati makkaliyo aawatanne aayeta ay mala qohoy gakkii, qassi hegaa mala aawatinne aayeti Sameela hanotaappe ay minttettuwaanne zoriyaa demmana danddayiyoonaa?

16 Sameeli ba naatu iitatettaa siyidi ay keena unˈˈettidaakko, yeellatidaakko woy azzanidaakko Geeshsha Maxaafay yootenna. SHin naati deˈiyo daroti ayyo aybi siyettidaakko loytti akeekana danddayoosona. Ha iita wodiyan, naati banttana yelidaageeta bonchennaagee, qassi maataara deˈiya asaa kariyoogeenne seeraa siyennaagee meeze gididaba. (2 Ximootiyoosa 3:1-5 nabbaba.) Hegaa malabay eta gakkin unˈˈettiya aawatinne aayeti Sameela hanotaa pilggiyoogan amarida hanotan minettana, qassi zoriyaa demmana danddayoosona. Sameeli ba naati ammanettennaageeta gidikkonne, i ammanettidi deˈanawu murttiis. Naati banttana yelidaageeti yootiyoobaa siyennaba woy seerin ekkennaba gidikkokka, aawaynne aayyiyaa leemiso gidiyoogee naati laamettanaadan oottana danddayiyoogaa hassaya. Qassi yelidaageetikka bantta Aawaa Yihoowa Sameeladan ufayssana danddayoosona.

“Kawuwaa Ha77i Nuuyyo Suntta”

17. Israaˈeela cimati Sameeli waatanaadan koyidonaa, qassi hegan awu aybi siyettidee?

17 Sameela naati eti yaaretidi oottidobay asaa ay keena qohanaakko mule akeekibookkona. Israaˈeela cimati, “Hara kawotetta ubbaadan nuna aissanau kawuwaa ha77i nuuyyo suntta” yaagidosona. Sameeli hegaa eti a ixxiyoogaa bessiyaabadan qoppidee? I Yihooway sunttin etawu daro wodiyawu daanna gididi oottida asa. SHin eti haˈˈi Sameeladan hananabaa yootiya ura gidennan, daanna gidiya kawuwaa koyidosona. Eta yuushuwan deˈiya deretuyyo kawoti deˈoosona; Israaˈeelatikka hegaa mala kawuwaa koyidosona! Hegan Sameelawu aybi siyettidee? Geeshsha Maxaafay, “Yohoi Sameela ufaissibeenna” yaagees.—1 Sam. 8:5, 6.

18. Yihooway Sameela waati minttettidee, qassi Israaˈeelati oottido nagaray ay keena gitakko eta waati akeekissidee?

18 He yohuwaa xeelliyaagan Sameeli woossin, Yihooway ayyo, “Asai nena giyo qaalaa ubbaa siya; aissi giikko, taani eta bolli kawotennaadan, eti tana ixxidosonappe attin, nena ixxibookkona” yaagidi zaariis. He qaalay Sameela minttettiis; shin eta hanotay Ubbaa Danddayiya Xoossaa cayiyoogaa mala! Israaˈeelati kawoyiyo asi eta naaqqidi haaranaagaa etawu yootanaadan Yihooway Sameela azaziis. Sameeli etawu hegaa yootin, eti, “CHii! CHii! Nuussi kawoi de7o”  yaagidi i yootiyoobaa siyennan ixxidosona. Ubba wode Xoossaayyo azazettiya Sameeli Yihooway doorido kawuwaa zaytiyan tiyanawu biis.—1 Sam. 8:7-19.

19, 20. (a) Yihooway Saaˈooli Israaˈeela kawo gidanaadan Sameeli a tiyana mala azazin i azazettiyoogaa waati bessidee? (b) Sameeli Yihoowa asaa maaddiyoogaa aggibeennaagaa waati bessidee?

19 SHin Sameeli ayba ogiyan azazettidee? Azzaniiddi azazettidee? I keehi azzanido gishshawu, ba wozanan yiillotidee? Daro asay hegaa mala hanotay gakkiyo wode, hegaadan hanees; shin Sameeli hegaadan hanibeenna. I Saaˈoola zaytiyan tiyiis; qassi Saaˈoola dooriday Yihoowa gidiyoogaakka akeekiis. I Saaˈoola yeriis; hegee ooratta kawuwan ufayttiyoogaanne awu haarettanawu koyiyoogaa bessiyaaba. Qassi i asaayyo, “GODAI doorido bitaniyaa be7eetii? Ha asaa giddon a milatiyaabi ooninne tumu baawa” yaagiis.—1 Sam. 10:1, 24.

20 Sameeli Yihooway dooridoogawu deˈiya loˈˈobaappe attin a balaa xeellibeenna. I sohuwaara laamettiya asaa eeshshaabaa qoppiyoogaappe, ubba wode Xoossaayyo ammanettidi deˈanawu qoppiis. (1 Sam. 12:1-4) Qassi Xoossaa asaa bolli ayyaanaaban gakkana daafabaa yootanaadaaninne eti Yihoowayyo ammanettidi deˈana mala minttettanaadan awu immettida oosuwaa ammanettidi oottiis. Eti i yootidobaa siyidi, eta gishshaa woossanaadan Sameela oychidosona. I eta, “Intte gishshau woossiyoogaa aggada GODAA bolli nagaraa oottanaagee taappe haakko; taani inttena lo77onne suure ogiyaa tamaarissana” yaagiis.—1 Sam. 12:21-24.

Nuuni mule qanaatana woy lanccana bessennaagaa Sameela hanotaappe akeekoos

21. Issi asi aawatetta maatawu doorettiyo wode neeni qanaatiyaaba gidikko, Sameela leemisoy nena waati maaddana danddayii?

21 Issi asi aawatetta maatawu doorettiyo wode yiillota eray? Nuuni mule qanaatana woy lanccana bessennaagaa Sameela hanotaappe akeekoos. (Leemiso 14:30 nabbaba.) Xoossay ammanettida ba ashkkaratuyyo ufayssiya daro oosuwaa immees.

“Saa7oola Gishshau, Neeni Aude Gakkanaashin Yeekkuutee?”

22. Sameeli Saaˈoolabaa koyro heeran loˈˈobaa qoppidoogee bessiyaaba gididoy aybissee?

22 Saaˈooli dumma asa gidiyo gishshawu, Sameeli abaa loˈˈobaa qoppidoogee garamissiyaaba gidenna. I adussa, mera loˈˈo, xalanne cincca; qassi koyro heeran ba huuphiyaa kawushshiyaanne ashkke asa. (1 Sam. 10:22, 23, 27) Hegaa bollikka, alˈˈo imota gidida koyidobaa dooriyo maatay awu deˈiyo gishshawu, deˈuwaa doorananne  ba koyidobaa kuuyana danddayees. (Zaa. 30:19) SHin i hegaa suure goˈettidee?

23. Saaˈooli bessiyoogaa aggido keehi loˈˈo eeshshay awugee, i kaseegaappe aaruwan waani otorettidee?

23 Darotoo asay maataa demmiyo wode ashkke gidiyoogaa aggidi otorettees; hegee azzanttiyaaba. Takkennan, Saaˈooli otorettiyoogaa doommiis. I Sameeli yootido Yihoowa azazuwaa azazettibeenna. Issi wode, Saaˈooli guuttaa naagana bessishin, Sameeli yarshshanawu qoppido yarshshuwaa yarshshi aggiis. Yaatin, Sameeli a seeriis; qassi kawotettay a zaretuppe ekettidi harawu imettanaagaa yootiis. Saaˈooli he seeraa siyana bessishin, azazettennan ixxidi hegaappe iita nagaraa oottiyoogaa doommiis.—1 Sam. 13:8, 9, 13, 14.

24. (a) Amaaleeqa asaa oliyo wode Saaˈooli Yihoowawu azazettennaagaa waati bessidee? (b) Yihooway Saaˈoola seerido wode i waanidee, yaatin Yihooway waatanawu kuuyidee?

24 Saaˈooli Amaaleeqa asata shocanaadaaninne eta iita kawuwaa Agaaga woranaadan Yihooway azaziis. SHin Saaˈooli Agaaga woribeenna; qassi i xayssanaadan Yihooway azazidobaappe loˈˈobaa xayssennan ashshiis. Sameeli a seeranawu yiido wode, Saaˈooli kaseegaa mala gidennaagee erettiis. I bana kawushshidi zoriyaa siyiyoogaappe, mooribeennabadan yootiisinne ba mooruwaa asan gaasoyiis. Saaˈooli omooddidobaappe amaridaagaa xayssennan aggidoy Yihoowassi yarshshanaassa gi yootidi, seeraa siyennan ixxin Sameeli a, “Be7a; azazettiyoogee yarshshiyoogaappe aadhdhees” yaagiis. Sameeli xalidi Saaˈoola seeriis; qassi a kawotettay pooshettidi appe loˈˈiya harawu imettanaagaa odiis. *1 Sam. 15:1-33.

25, 26. (a) Sameeli Saaˈoolawu ayssi azzanidee, qassi Yihooway Sameela woygi zoridee? (b) Sameeli Isseya soo biido wode ay akeekidee?

25 Sameeli Saaˈoola hanotan keehi azzaniis. I hanidabaa qoppidi he galla qammi Yihoowakko waassiiddi aqiis. Azzanana bessenna Saaˈoolawukka i keehi azzaniis. Sameeli koyro Saaˈooli daro loˈˈobaa oottana giidi hidootiis; shin i qoppidobay ubbay mela attiis. Saaˈooli laamettidi Yihoowa eqettiya asa gidiis. Hegaappe simmidi, Sameeli mule Saaˈoola beˈanawu koyibeenna. SHin Yihooway Sameela hagaadan giidi zoriis: “Israa7eela bolli kawo gidenna mala, taani ixxaichchido Saa7oola gishshau,  neeni aude gakkanaashin yeekkuutee? Ane kaciyan zaitiyaa kunttada kiya; taani nena Beetaliheemiyaa Isseyakko kiittais; kawo gidana mala, taani a naatu giddoppe issuwaa doora wottaas.”—1 Sam. 15:34, 35; 16:1.

26 Asaa naati nagaranchanne issi issitoo ammanettennaageeta gidiyo gishshawu, Yihooway ba halchuwaa polanawu etan zemppenna. Issi uri ammanettiyoogaa aggiyo wode, Yihooway a sheniyaa poliya hara asaa goˈettees. Hegaa gishshawu, layttaa sugida Sameeli Saaˈoolawu azzaniyoogaa aggibayiis. Yihooway kiittin Sameeli Beetaliheemiyaa Isseya soo biidi keehi loˈˈiya Isseya naata beˈiis. SHin Yihooway koyroppekka doommidi Sameeli meraa woy geesaa adussatettaa xeellennaadan yootiis. (1 Sameela 16:7 nabbaba.) Wurssettan, Sameeli Yihooway doorido Daawita beˈiis!

Sameeli azzanttiya ay hanotaakka Yihooway giigissana, ubba anjjuwawu laammana danddayiyoogaa akeekiis

27. (a) Sameela ammanoy minnanaadan oottiday aybee? (b) Sameeli ammanuwan oottidobaa pilggidobay nena aybaassi denttettidee?

27 Yihooway Saaˈoola gishshaa Daawita sunttidoogee bessiyaaba gidiyoogaa Sameeli cimido wode akeekiis. Saaˈooli qanaatido gishshawu Daawita woranawu koyiis; ubba i kaddidaagaa gidiis. SHin Daawiti Yihoowa ammaniyaanne suure asa; qassi i xalanne ammanettiya asa. Sameeli hayqqanawu matido wode, a ammanoy minniis. Azzanttiya ay hanotaakka Yihooway giigissana, ubba anjjuwawu laammana danddayiyoogaa i akeekiis. Sameeli ba deˈido 100 gidiya layttan awudenne dogettenna keehi loˈˈobaa oottidi, wurssettan hayqqiis. Ammanettiya ha bitanee hayqqin Israaˈeela asay ubbay kayyottiis; qassi hegee bessiyaaba! Ha wodiyan Yihoowawu oottiya ubbay, ‘Taani Sameelaagaadan ammananee?’ giidi bana oychana koshshees.

^ MENT. 24 Sameeli Agaaga ba huuphe siifiis. He iita kawuwaa gidin a zerettata gidin hayquwaappe attana bessenna. Daro xeetu layttappe simmin, “Agaaga zare gidiya Hamaani” Xoossaa asaa xayssanawu maliis.—Ast. 8:3; ha maxaafaa SHemppo 15nne 16 xeella.