Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Etaagaadan Ammanite

 SHEMPPO USUPPUNAA

Ba Wozanaabaa Woosan Xoossawu Yootaasu

Ba Wozanaabaa Woosan Xoossawu Yootaasu

1, 2. (a) Haanna oge baanawu giigettiyo wode ufayttennay aybissee? (b) Nuuni Haanni taarikiyaappe ay tamaarana danddayiyoo?

HAANNA oge baanawu issi issibaa giigissanawu minna oottaydda ba metuwaa doganawu malawusu. I azinay Elqqaani ba soo asaa goynuwawu Seelon deˈiya beeta maqidasiyaa layttan layttan ekkidi biyo gishshawu, hegee a ufayttana koshshiyo wode shin. Asay he baalaa wodetun ufayttanaadan Yihooway koyees. (Zaarettido Wogaa 16:15 nabbaba.) Haanna naatettaappe doommada he wodetun ufayttawusu. SHin mata wodeppe haa simmin i hanotay laamettiis.

2 Siiqiya azinaa gelidoogee o ufayssiyaaba. SHin Elqqaanassi hara machiyaakka deˈawusu. I sunttay Piniino; a Haanno azzanttanawu gixxa denddaasu. Layttan layttan he baalaa bonchanawu biyo wode, Piniina Haanno keehi azzanttanawu koyawusu. Waatada? SHin Haanna Yihoowa ammaniyoogee a bana gakkida wolqqaama metuwaa genccanaadan waati maaddidee? Nena ufayssaa diggiya wolqqaama paacee gakkiyaaba gidikko, Haanni taarikee nena minttettana.

“Ne Wozanai Aissi Azzanii?”

3, 4. Haanni bolli gakkida naaˈˈu wolqqaama metoti awugeetee, qassi he naaˈˈubatikka deexxiyaaba gididoy aybissee?

3 Geeshsha Maxaafay Haanno gakkida naaˈˈu wolqqaama metuwaabaa yootees. A koyro metuwaa amarida hanotan giigissana danddayawusu; shin naaˈˈantto metuwaa mule giigissana danddayukku. Koyro metoy, i azinay dawuttaa ekkidoogaa; qassi i dawuttiyaa o keehi ixxawusu. Naaˈˈantto metoy qassi, a mayne gidiyoogaa. Naˈa yelana koyiya maccaasa ubbawu hegee wolqqaama meto; ubba qassi Haanna deˈido wogan hegee keehi azzanttiyaaba. He wode ubba keettaa asay ba yeletay xayennaadan naˈa yeliyoogaa xoqqu ootti xeellees. Hegaa gishshawu, mayne gidiyoogaa asay borissiyaabadaaninne yeellayiyaabadan qoppees.

4 Piniina o keehi waayissennaakko, Haanna ba metuwaa genccana danddayawusu. Dawutta gididi deˈiyoogee metiyaaba.  Dawutti issoy issuwaa qanaatees, yiilloyees; qassi issoy issuwaara ooyettees. Hegee Xoossay Edene gannatiyan issi azinawu issi machiyo immidoogaappe keehi dummatiyaaba. (Doo. 2:24) Geeshsha Maxaafay dawuttiyoogee iitabaa gidiyoogaa yootees; qassi Elqqaana soo asaa hanotay hegee tuma gidiyoogaa bessiya leemisotuppe issuwaa.

5. Piniina Haanno yiilloyidoy aybissee, qassi a Haanno waata qohadee?

5 Elqqaani Haanno hinkkoreeppe aattidi siiqees. Ayhudatu taarikee yootiyoogaadan, i koyro Haanno machiis; amarida layttappe guyyiyan qassi Piniino dawuttiis. Hanotay ayba gidikkokka, Piniina Haanno keehi qanaatiyo gishshawu, ubba wode o yiilloyana koyawusu. Piniina naata yeliyo gishshawu, Haannippe kehiyaabadan qoppawusu. I naatu qooday dari dari biido payduwan a otoruwaa meexxawusu. Piniina Haanna azzanido gishshawu iyyo qarettiyoogaappenne o minttettiyoogaappe, ubba i pacaa o baceessiyooba oottaasu. Piniina Haanno ‘hanqqetissiyoogaanne yiilloyiyoogaa’ Geeshsha Maxaafay yootees. (1 Sam. 1:6) Piniina eraydda hegaadan oottawusu. A Haanno qohanawu koyaasu; qassi tumuppe qohaasu.

Haanna mayne gidiyo gishshawu keehi azzanaasu; Piniina qassi ubbatoo Haanno azzanttiyaabaa oottaasu

6, 7. (a) Elqqaani Haanno minttettanawu baaxetidaba gidikkokka, a ubbabaa ayyo yootennan aggidoy aybisseeshsha? (b) Haanna mayne gididoogee Yihooway o ixxiyoogaa bessiyaabee? Qonccissa. (Tohossa qofaa xeella.)

6 Piniina Haanno keehi yiilloyiyoy, eti goynuwawu layttan layttan Seelo biyo wode gidennan aggenna. Elqqaani Yihoowayyo yarshshiyo wode, Piniini “attuma naatussinne macca naatussi” ubbawu huuphiyan huuphiyan eta gishshaa immees. SHin siiqiyo Haanniyyo i gishshaa dumma qommuwaa immees. Qanaatiya Piniina Haanna mayne gidiyo gishshawu azzananaadan oottada, yeekkana gakkanaassinne qumaa meettaa ixxana gakkanaassi o baceessawusu. Elqqaani ba siiqo machiyaa Haanna keehi unˈˈettidoogaanne qumaa meettaakka ixxidoogaa akeekidoogee qoncce; hegaa gishshawu i o minttettanawu baaxetiis. I, “Haannee, neeni aissi yeekkai? Aissi qumaa miikkii? Ne wozanai aissi azzanii? Taani neeyyo tammu naatuppe aadhdhikkinaayye?” yaagiis.—1 Sam. 1:4-8.

7 Elqqaani ba machiyaa Haanna mayne gididoogaappe denddidaagan keehi azzanidoogaa akeekidoogee loˈˈoba. Haannakka i o siiquwan minttettido gishshawu keehi ufayttidoogee qoncce. * SHin  Elqqaani Piniini iitatettaa yootibeenna; qassi Haannakka hegaabaa denttidaakkonne Geeshsha Maxaafay yootenna. Geella a Piniinibaa yootiyoogee hanotay kaseegaappe yaa iitanaadan oottees gaada qoppennan aggukku. Elqqaani he hanotaa giigissaneeshsha? Haanna he hanotaa Elqqaanassi yootidaba gidiyaakko, hegee Piniina o kaseegaappe aaruwan toochanaadan, qassi i naatinne i ashkkarati iigaadan Haanno baceessanaadan oottennee? Haanna ba son allaga kiyaasu!

Haanna son naaqettido wode, bana minttettanaadan Yihoowa woossaasu

8. Asi nena kariyo wode woy naaqqiyo wode Yihooway xillo Xoossaa gidiyoogaa eriyoogee minttettiyoy aybissee?

8 Elqqaani Piniina oottiyo iitabaa ubbaa erin aggin, Xoossaa Yihooway he ubbabaa beˈiis. A Qaalay i he ubbabaa beˈidoogaa yootees; hegee qassi guuttaba milatiyaabankka qanaatiyaanne harata ixxiya asay naagettanaadan oottiyaaba. Qassi Haannidan suurenne saro asay xillo Xoossay ubbabaa ba koyido wodiyaaninne ogiyan giigissanaagaa eriyoogan minettana danddayees. (Zaarettido Wogaa 32:4 nabbaba.) Haanna Yihoowappe maaduwaa koyidoy a hegaa akeekido gishshataassa gidennan aggenna.

“Hegaappe Simmin Mulekka Azzanabeikku”

9. Haanna ba morkkiyaa o oottanabaa eraydda Seelo baanawu koyidoogaappe ay tamaarana danddayiyoo?

9 Koyro, keettaasay ubbay darobaa oottees. Naata gujjin, son deˈiya ubbay oge baanawu giigettees. He soo asay Seelo gakkanawu deretiya Efireema biittaa kanttidi 30 kilo meetire gidiyaagaa hemettana. * Hegee issi woy naaˈˈu gallassaa ekkiya oge. Haanna bana ixxiya dawuttiya o waatanaakko erawusu. SHin Haanna son attabeykku. Hegee ha wodiyan deˈiya Xoossaa ashkkaratuyyo loˈˈo leemiso. Haratu iita eeshshay nuuni Xoossawu loytti goynnennaadan diggana mala oottana bessenna. Hegaadan oottiyaaba gidikko, metuwaa genccanawu keehi maaddiya minttettuwaa demmana danddayokko.

10, 11. (a) Haanna sohuwaara Xoossaa dunkkaaniyaa biidoy aybissee? (b) Haanna saluwan deˈiya ba Aawaayyo ba wozanaabaa waata yootadee?

10 He soo asay deretiyaasan keehi daro saatiyawu hemettidi, wurssettan Seelo gakkiis. Yaatidi, a yuushuwan daro duunnee deˈiyo issi deriyaa matan uttidosona. Eti Seelo mati mati biyo wode, Haanna Yihoowayyo woosan yootanabaa qoppiyoogee attenna. Eti yaa gakki simmidi, issippe qumaa miidosona. Haanna sohuwaara etappe shaahettada Yihoowa dunkkaaniyaa baasu. A yaa gakkiyo wode, Qeese Ubbatu Halaqaa Eeli penggiyaa matan uttiis. SHin a Xoossaa woossiyo gishshawu, Eela beˈabeykku. Xoossaa dunkkaaniyaa  matan woossiyo gishshawu, Xoossay i woosaa siyanaagaa a ammanettaasu. O unˈˈissidabaa ooninne erana; shin saluwan deˈiya Aaway erees. A keehi unˈˈettido gishshawu, yeekkiyoogaa doommaasu.

11 Haanna ba wozanaa giddon Yihoowakko woossiyo wode, i bollay ubbay kokkorees. A bana unˈˈissida metuwaa woosan yootiyo wode i menttershshay qaaxxees. A woosaa adussada, ba wozanan deˈiya ubbabaa ba Aawaayyo yootaasu. A woossidoy naˈa yelanawu amottiyoogaa Xoossay polanaadan xalla gidenna. Haanna Xoossay bana anjjanaadan koyiyoogaa xalla gidennan, bawu deˈiyaabaa Xoossawu immanawu koyiyoogaakka yootaasu. Xoossay attuma naˈa iyyo immikko, deˈo laytta ubban he naˈay Yihoowayyo oottanaadan assi immanaagaa qaalaa gelaasu.—1 Sam. 1:9-11.

12. Haanni leemisuwaappe akeekiyoogaadan, woosaara gayttidaagan nuuni ay hassayana koshshii?

12 Woosaara gayttidaagan Haanna Xoossaayyo oottiya ubbaassi leemiso gidawusu. Issi naˈay bana qofissidabaa bana siiqiyaa aawaassi yootiyoogaadan, Yihoowaykka ba asay aynne yayyennan ba wozanaabaa assi yootanaadan siiquwan minttettees. (Mazamure 62:8; 1 Tasalonqqe 5:17 nabbaba.) Kiitettida PHeexiroosi Yihoowakko woossiyoogaa xeelliyaagan, “I intteyyo qoppiyo gishshau, inttena hirggissiya ubbabaa a bolli olite” yaagidi minttettiyaabaa ayyaanaa kaaletuwan yootiis.—1 PHe. 5:7.

13, 14. (a) Eeli Haannibaa eesotidi ay kuuyidee, qassi aybissi? (b) Haanna Eelayyo zaaridobay a mino ammanuwan leemiso gidiyoogaa waati bessii?

13 SHin asay Yihoowagaadan asa hanotaa akeekenna. Haanna yeekkaydda woossiyo wode issibaa siyada dagammaasu. O haasayissiday o beˈiiddi takkida, Qeese Ubbatu Halaqaa Eela. I, “Neeni aude gakkanaashin mattottuutee? Woine eessaa ne achchappe digga” yaagiis. Eeli i bollay kokkoriyoogaa, i menttershshay qaaxxiyoogaanne i hanotaa beˈiis. Eeli a waanidaakko oychiyoogaa aggidi, o mattottida asa giidi sohuwaara kuuyiis.—1 Sam. 1:12-14.

14 Hegaa mala gita maatay deˈiyo asi, Haanna unˈˈettido wode hegaadan hanennaban o mootiyoogee ay keena qohiyaabee! Gidikkokka, mino ammanoy deˈiyo asa gidiyoogankka Haanna leemiso gidaasu. Asaa balay xube gididi Yihoowayyo goynniyoogaa o diggana mala koyabeykku. Ubba Eela bonchuwan haasayissaasu; qassi ba metuwaa ayyo yootaasu. I balidoogaa akeekidi, geella shongga qaalan, “Sarotettan ba; neeni a woossidobaa Israa7eela Xoossai neeyyo immo” yaagiis.—1 Sam. 1:15-17.

15, 16. (a) Haanna ba wozanaabaa Yihoowayyo yootidoogeenne a dunkkaaniyaa baada ayyo goynnidoogee o waati maaddidee? (b) Unˈˈissiyaabay gakkin baaxetiyo wode Haanni leemisuwaa waati kaallana danddayiyoo?

15 Haanna ba wozanaabaa Yihoowayyo yootidoogeenne a dunkkaaniyaa baada ayyo goynnidoogee o waati maaddidee?  Geeshsha Maxaafay, “A ba ogiyaa baada, qumaa maasu; hegaappe simmin mulekka azzanabeikku” yaagees. (1 Sam. 1:18) Hegaappe guyyiyan, Haanna woppu gaasu. A bana unˈˈissida gita toohuwaa baappe keehi minniya, saluwan deˈiya ba Aawaa bolli wottaasu. (Mazamure 55:22 nabbaba.) Ayyo keehi deexo gidiya metoy deˈanee? He wode gidin, ha wodiyan gidin, sinttappekka gidin deˈenna!

16 Nuna azzanttidaban keehi unˈˈettiyo wode woy hidootaa qanxxiyo wode, Geeshsha Maxaafay ‘woosaa siyiyaagaa’ giyo Xoossaayyo Haanniigaadan nu wozanaabaa yootana koshshees. (Maz. 65:2) Ammanuwan hegaadan oottiyaaba gidikko, nuunikka azzaniyoogaa aggidi, “asa eratettaa ubbaappe aadhdhiya Xoossaa sarotettai” deˈiyoogeeta gidana danddayoos.—Pili. 4:6, 7.

“Nu Xoossaappe Attin, Hara Attiyo Wogga Zaalli Baawa”

17, 18. (a) Elqqaani Haanna geppidobaa maayidoogaa waati bessidee? (b) Piniina Haanno waatana danddayabeykkee?

17 Wonttetta gallassi Haanna Elqqaanaara zaarettada dunkkaaniyaa baasu. A ba geppidobaa Elqqaanassi yootidoogee qoncce; ayssi giikko, Muuse Higgee machiyaa ba azinawu yootennan issibaa geppikko, i hegaa phalqqana danddayiyoogaa yootees. (Qoo. 30:10-15) SHin ammanettida he bitanee i gefaa phalqqibeenna. SHin eti soo simmanaappe kase, i Haanniira dunkkaaniyan Yihoowayyo goynniis.

18 Piniina kaseegaadan Haanno baceessana danddayennaagaa akeekidoy awudee? Geeshsha Maxaafay hegaabaa yootenna; shin “hegaappe simmin mulekka azzanabeikku” giya qofay Haanna he wodeppe doommada ufayttidoogaa bessees. Ay gidikkokka, Piniina o yiilloyanawu oottiyoobay hada gididoogaa akeekiyoogee attenna. Geeshsha Maxaafay hegaappe simmin Piniinibaa yootenna.

19. Haanna ayba anjjo demmadee, qassi he anjjoy awuppe yiidaakko akeekidoogaa waata bessadee?

19 Amarida aginaappe simmin hanidabay, Haanna kaseegaappe aaruwan saruwaaninne ufayssan deˈanaadan oottiis. A shahaaraasu! A keehi ufayttikkokka, he anjjuwaa awuppe demmidaakko mule dogabeykku. A attuma naˈaa yelada Sameela gaada sunttaasu; he sunttaa birshshettay “Xoossaa Sunttaa” giyoogaa; hegee Haanna ubbatoo oottiyoogaadan Xoossaa sunttaa xeegiyoogaa bessiyaaba gidennan aggenna. He laytti, a Elqqaanaaranne a soo asaara Seelo babeykku. Naˈay xanttaa duuttana gakkanaassi a ba naˈaara son heezzu layttaa takkaasu. Yaatada, ba siiqiyo naˈay ippe shaahettiyo wode hegaa genccanawu giigettiyoogaa doommaasu.

20. Haannanne Elqqaani Yihoowayyo geppidobaa waati polidonaa?

20 A ba naˈaappe shaahettiyoogee keehi deexxiyaaba. Sameeli  Seelon loˈˈidi deˈanaagaa Haanna erawusu; geella dunkkaaniyaa giddon oottiya amarida maccaasati a maaddana danddayoosona. SHin i guutta naˈa gidiyo gishshawu, ay aayo gidikkokka ba naˈaa laamotiyoogaadan a ba naˈaa laamotidoogee qoncce. Gidikkokka, Haannanne Elqqaani bantta naˈaa azzaniiddi gidennan ufayttiiddi ekki efiidosona. Eti Xoossaa keettan yarshshuwaa yarshshidi, amarida layttappe kase Haanna geppido naˈa gidiyoogaa yootidi, Sameela Eelayyo immidosona.

Haanna ba naˈaa Sameela keehi minttettaasu

21. Haanna Yihoowakko woossido woosay i ammanoy mino gidiyoogaa waati bessii? (“ Maalaalissiya Naaˈˈu Woosaa” giya saaxiniyaakka xeella.)

21 Hegaappe simmin, Haanna Xoossay ba Qaalan xaafettanaadan oottido woosaa woossaasu. Koyro Sameela 2:1-10n deˈiya woosaa nabbabiyo wode, i mino ammanuwaa akeekaasa. A Yihooway ba wolqqaa maalaaliya ogiyan, hegeekka otorettiyaageeta ziqqissanawu, naaqettidaageeta anjjanawunne issota issota woranawu woy pattanawu goˈettiyo gishshawu sabbaasu. A ba Aawaa a geeshshatettaa gishshawu, a pirddaa gishshawunne i ammanettiyaagaa gidiyo gishshawu sabbaasu. Haanna, “Nu Xoossaappe attin, hara attiyo wogga Zaalli baawa” giidoogee bessiyaaba. Naaqettidaageetinne metootanchati appe maaduwaa demmanawu shiiqiyo wode, Yihooway etayyo tumuppe baqati attiyo ammanttiya soho.

22, 23. (a) Sameeli ba aawaynne aayyiyaa a siiqiyoogaa akeekidi diccidoogaa waati erana danddayiyoo? (b) Yihooway Haanno waatidi gujji anjjidee?

22 Sameeli a aayyiyaa Yihoowa mintta ammaniya aayo gidiyo gishshawu anjjettidoogee qoncce. I gitatiyo wode o laamotiyoogee qoncce; shin i dogettidabadan qoppibeenna. Haanna layttan layttan Seelo biyo wode, i dunkkaaniyan oottiyo wode  maayanaadan qoliyaa ekkada bawusu. A ba naˈaa keehi siiqiyo gishshawu, qoliyaa daddada layttan layttan awu ekkada bawusu. (1 Sameela 2:19 nabbaba.) A ba naˈaa ooratta qoliyaa mayzzada hegaa piddi oottaydda minttettiya keha qaalan haasayissaydda ufayssan a xeelliyoogaa qoppana danddayoos. Sameeli ba aayyiyaa hegaa mala asa gidiyo gishshawu anjjettiis; qassi i diccidi bantta soo asawunne Israaˈeela deriyawu anjjo gidiis.

23 Qassi Haannakka dogettabeykku. Yihooway a yelanaadan anjjin, Elqqaanayyo hara ichashu naata yelaasu. (1 Sam. 2:21) Gidikkokka, Haanna xoqqu oottada xeellido anjjoy, layttaappe layttan minni minni biida, i Aawaa Yihoowaara deˈiya mino dabbotaa. Neenikka Haanniigaadan ammaniyoogan hegaa mala anjjuwaa demmanaadan amottoos.

^ MENT. 7 Geeshsha Maxaafay Yihooway ‘Haanno yeluwaa diggidabadan’ yootiyaaba gidikkokka, Xoossay ha ashkkenne ammanettida maccaasiyo ixxidoogaa bessiyaabi baawa. (1 Sam. 1:5) Geeshsha Maxaafay Xoossay amarida wodiyawu paqqadidobaa issi issitoo i oottidobadan yootees.

^ MENT. 9 Hegee 30 kilo meetire haakkees geetettidoy Elqqaani yelettido biittaa Raamappe likkiina gidennan aggenna; he sohoy Yesuusa wode Armmaatiyaasa geetettees.