Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Etaagaadan Ammanite

 SHEMPPO UDDUFUNAA

Wozannaama Asa Gidiyoogaa Bessaasu

Wozannaama Asa Gidiyoogaa Bessaasu

1-3. (a) Abigaali keettaa asaa bolli bashshay gakkana hanidoy aybissee? (b) Ha gooba maccaaseebaa ay tamaaranee?

ABIGAALA ikko yiida yelagay keehi yayyidoogaa akeekaasu. I keehi yayyidoogee bessiyaaba. Ayssi giikko, wolqqaama bashshay gakkana hanees. He wode, 400 gidiya olanchati Abigaali azinaa Naabaala son deˈiya attuma asa ubbaa woranawu yiiddi deˈoosona. Aybissi?

2 He ubbabawu gaasoy Naabaala. I ba meeziyaadan meqettaa iitiis; qassi cayiis. SHin i haˈˈi cayidoy, ammanettidanne loytti loohida daro olanchati deˈiyo, dosettida ola gadaawaa. Hegaa gishshawu, Naabaala ashkkaratuppe issi yelagay, geella dorssaa henttanchay, Abigaala he keettaa asaa ashshanawu issibaa hayyottanaagaa ammanettidi ikko biis. SHin issi maccaasiyaa he ubba olanchata waata teqqana danddayay?

Issi maccaasiyaa daro olanchata waata teqqana danddayay?

3 Ane kasetidi ha gooba maccaaseebaa amaridabaa beˈoos. Abigaala oonee? Ha metoy waani merettidee? I ammanuwaappe ay tamaarana danddayiyoo?

“Eranchchanne Puulanchcha”

4. Naabaali ay mala asee?

4 Naabaali Abigaaliyyo azina gidana bessenna asa. Abigaala keehi loˈˈo macho; shin Naabaali keehi iita azina. Bitanee dure asa gidiyoogee tuma. Hegaappe denddidaagan, i bana keehi xoqqu oottidi xeellees; shin hara asay a waati xeellii? Geeshsha Maxaafan Naabaalaagaa keena iita sunttan xeesettida uri baawa. A sunttaa birshshettay “Eeyya” woy “Damma” giyoogaa. Hegee a aawaynne aayyiyaa naatettan a sunttido suntteeyye woy asay a hanotaa beˈidi guyyeppe sunttido sunttee? Ay gidikkokka, i ba sunttaadan eeyya asa. Naabaali “meqetti bainna iita asa.” I godatiyaanne mattottiya asa gidiyo gishshawu, daro asay a yayyeesinne ixxees.—1 Sam. 25:2, 3, 17, 21, 25.

5, 6. (a) Abigaali eeshshaappe neeni keehi nashshiyoy awugee? (b) Abigaala he pattenna bitaniyaa gelidoy aybisseeshsha?

 5 Abigaala Naabaalappe keehi dumma. I sunttaa birshshettay “Ta Aaway Bana Ufayssiis” giyoogaa. Daro aawati puulancha macca naˈa yeliyoogan ufayttoosona; shin erancha aawi ba naˈiyaa wozannaama gidiyoogan ufayttees. Puulancha gidida asi darotoo akeekaa, aadhida eratettaa, xalatettaa woy ammanuwaa mala keehi koshshiya eeshshati bawu deˈana koshshiyaabadan qoppenna. SHin Abigaala hegaa mala asa gidukku. Geeshsha Maxaafay a eranchanne puulancha gidiyoogaa yootees.—1 Sameela 25:3 nabbaba.

6 Issi issi asay hegaa mala gooba yelaga maccaasiyaa meqetti baynna he iita bitaniyaa aybissi geladeeshsha giidi qoppana danddayees. Beni bantta naatuyyo aqo laggiyaa koyiyaageeti yelidaageeta gidiyoogaa hassaya. Yelidaageeti eti koyiyo asa ekkanaadan woy gelanaadan bantta naata minttettoosona. Naabaali durenne erettida asa gidiyo gishshawu, Abigaali aawaynne aayyiyaa bantta naˈiyaa a gelanaadan koyidonaashsha, woy o ayyo immidonaashsha? Eti hiyyeesatettaappe kiyanawu qoppidi hagaa oottidonaashsha? Ay gidikkokka, ayyo deˈiya miishshay Naabaala loˈˈo azina oottibeenna.

7. (a) Yelidaageeti bantta naati aqo deˈuwaa bessiyaagaadan xeellana mala koyikko waatana koshshennee? (b) Abigaala waatanawu murttadee?

7 Erancha aawatinne aayeti bantta naati aqo deˈuwaa bessiyaagaadan xeellana mala akeekan tamaarisoosona. Eti bantta naati miishshaa gishshawu giidi gelanaadan, qassi azina woy macho gidiyo aawatettaa polanawu etawu layttay gakkennan aqo oyqqanaadan minttettokkona. (1 Qor. 7:36, NW) SHin Abigaala hegaabaa qoppanawu wodee aadhiichiis. Abigaala Naabaala gelido gaasoy ayba gidikkokka, a issitoo gelaychido gishshawu, iita hanotaa genccanawu murttaasu.

“I Eta Cayiis”

8. Naabaali oona cayidee, qassi hegee eeyyatetta gididoy aybisee?

8 Naabaali haˈˈi oottidobay Abigaali hanotay yaa iitanaadan oottiis. Naabaali erettida asa gidida Daawita cayiis. Daawiti Yihoowayyo ammanettida ashkkaranne Xoossay doorin Saaˈoola sohuwan kawotanaadan Sameeli tiyido asa. (1 Sam. 16:1, 2, 11-13) He wode Daawiti bana qanaatiyaanne worana koyiya Kawuwaa Saaˈoolappe baqatidi, bawu ammanettiya 600 olanchatuura bazzuwan deˈees.

9, 10. (a) Daawitinne a asati paxa deˈanawu ay genccidonaa? (b) Daawitinne a asati oottidobaa Naabaali nashshana koshshiyoy aybissee? (Mentto 10 tohossa qofaakka xeella.)

9 Naabaali Maaˈoonan deˈiyaaba gidikkokka, i oottiyoy hegaa  heeran deˈiya Qarmmeloosaana; * ubba awu yan gadee deˈennan aggenna. He katamati dorssaa haaranawu injjetiya, maatay keehi mokkiyo deretiya sohota; Naabaalayyo qassi 3,000 dorssati deˈoosona. SHin hegaa heeran deˈiya biittay ubbay otta. Hegaappe tohossa baggan aaho gidida Paaraana bazzoy deˈees. Arshsho baggan, Maxine Abbaa gakkanawu deˈiya taale bazzoy gonggoloynne aafoy kumidoogaa. He sohuwan Daawitinne a asati banttawu miyoobaa demmanawu shankkatiiddinne daro metuwaa gencciiddi, paxa deˈanawu baaxetidoogee qoncce. Yan, dure gidida Naabaala dorssaa heemmiya yelagatuura eti darotoo gayttoosona.

10 Mino oosancha gidida he wotaadarati dorssaa heemmiyaageeta waatidonaa? Eti he dorssaappe ekkidi maana danddayoosona shin aynne bochibookkona. Ubba eti Naabaala dorssatuyyoonne a ashkkaratuyyo dirssa gididosona. (1 Sameela 25:15, 16 nabbaba.) Dorssatanne dorssaa henttanchata daro metoy gakkees. Yan doˈay kumiis; qassi Israaˈeela tohossa zaway kare biittaappe yiya bonqqiyaageetinne kaysoti darotoo qohiyo soho. *

11, 12. (a) Daawiti Naabaalayyo asa kiittido wode cincca gidiyoogaanne a bonchiyoogaa waati bessidee? (b) Naabaali Daawiti kiittido asatuyyo yootidoban mooridobi aybee?

11 Bazzuwan he ubba asaa miziyoogee deexxiyaaba gidiyoogee qoncce. Yaatiyo gishshawu issi gallassi, Daawiti bana maaddanaadan oychana mala tammu asaa Naabaalakko kiittiis. Daawiti asaa akko kiittana wodiyaa akeekan dooriis. He wodee, asay dorssaa ikisiyaa meediyo ufayssa wode gidiyo gishshawu, darotoo asay bawu deˈiyaabaappe haratuyyo immiyo wode. Daawiti yootana koyidobaakka akeekan dooriis; qassi Naabaala bonchuwan haasayissanaadan ba asatuyyo yootiis. I Naabaalayyo ‘ne naˈaa Daawita’ giidi babaa yootidoy Naabaali gita asa gidiyo gishshawu, a bonchanaassa gidennan aggenna. Yaatin Naabaali woygidee?—1 Sam. 25:5-8.

12 I keehi yiillotiis. Doomettan abay odettido yelagay, he wode hanidabaa Abigaaliyyo yootiyo wode ‘i eta cayidoogaakka’ yootiis. Naabaali uuzettidi ba oyttaa, ba haattaanne shuhettida ashuwaa immennaagaa yiilluwan yootiis. I Daawita kariis; qassi godaappe baqatida ashkkaradan xeelliis. Naabaali a xeellido hanotay Daawita ixxiya Saaˈoolaagaa mala gidennan aggenna. Eta naaˈˈaa qofaykka Yihoowagaa mala gidenna. Xoossay Daawita siiqees; qassi a sinttappe Israaˈeela  kawo gidanaadan sunttettida asadan xeelliisippe attin, makkalancha ashkkaradan xeellibeenna.—1 Sam. 25:10, 11, 14.

13. (a) Daawiti Naabaali cayidoogaa siyidi koyro waanidee? (b) Yaaqooba 1:20n deˈiya maaray Daawita hanotay likke gidennaagaa waati qonccissii?

13 I kiittido asati simmidi yootidoban Daawiti keehi yiillotiis. I, “Intte bisuwaa bisuwaa gixxite” yaagidi azaziis. Daawitikka bisuwaa gixxidi, ba asaappe 400 ekkidi denddiis. I Naabaala son deˈiya attuma asa ubbaa woranawu qofaa qachiis. (1 Sam. 25:12, 13, 21, 22) Hanotay Daawita yiilloyiyaaba gidiyoogee qoncce; shin i asa woranawu koyidoogee bala. Geeshsha Maxaafay, “Asa hanqqoi Xoossai koyiyo xillotettaa eheenna” yaagees. (Yaaq. 1:20) Yaatin, Abigaala ba soo asaa waata ashshana danddayay?

‘Loˈˈobaa Qoppido Gishshawu Anjjetta’

14. (a) Naabaali ehiido wolqqaama metuwaa suurissanawu Abigaala oottido koyrobay aybee? (b) Naabaalanne Abigaali giddon deˈiya dummatettaappe ay tamaariyoo? (Tohossa qofaakka xeella.)

14 Kasetidi beˈidoogaadan, Abigaala moorettidabaa giigissanawu oottana bessiya koyrobaa oottaasu. A ba azinaa Naabaala mala gidennan, asi yootiyoobaa siyiya asa. Yelaga ashkkaray kiitaa ehiido wode Naabaalabaa, “[I] hegaa mala meqetti bainna iita asa gidido gishshau, ooninne ayyo haasayanau danddayenna” yaagiis. * (1 Sam. 25:17) Naabaali bana xoqqu oottidi xeelliya asa gidiyo gishshawu, asi giyoobaa siyenna; hegee keehi azzanttiyaaba. Ha wodiyankka daro asay hegaadan otorettees. SHin he ashkkaray Abigaala hegaa mala asa gidennaagaa erees; i he yohuwaa yootanawu ikko biidoy hegaassa gidana.

Abigaala Naabaala mala gidennan, asi yootiyoobaa siyiya asa

15, 16. (a) Abigaala Leemiso maxaafan ibay odettido wozannaama machee mala gidiyoogaa waata bessadee? (b) Abigaala oottidobay azinay huuphe gidiyo maataa a bonchennaagaa bessiyaaba gidennay aybissee?

15 Abigaala issibaa qoppada eesuwan polaasu. Geeshsha Maxaafay Abigaala oottana bessiyaabaa ‘sohuwaara’ oottidoogaa yootees. Ha taarikiyan Abigaala ‘sohuwaara’ woy ‘eesuwan’ oottidoogee oyddutoo qoncciis. A Daawitawunne a asawu darobaa immanawu giigissaasu. A oyttaa, woyniyaa, dorssaa, tiyaa xiixaa, woyniyaa lichakkuwaa, balasiyaa lichakkuwaanne harabaa ekkada baasu. Leemiso maxaafan ibay odettido wozannaama macheedan, Abigaala ba keettaa asawu oottana bessiyaabay deˈiyoogaa akeekidoogee qoncce. (Lee. 31:10-31) A ba  ashkkarati imotaa ekkidi sinttawu baanaadan yootada, eta geeduwaa baasu. “SHin ba keettaawaa Naabaalayyo ainne yootabeikku.”—1 Sam. 25:18, 19.

16 Hegee azinay iyyo huuphe gidiyo maataa Abigaala boncheennaagaa bessiyaabee? Akkay, Yihooway tiyido ashkkaraa bolli Naabaali iitabaa oottiis; hegee qassi a son deˈiya, aynne mooribeenna daro asaa worissiyaaba gidiyoogaa hassaya. Abigaala hegaa coˈˈu gaada xeelliyaaba gidiyaakko, i azinay oottidoban akka oyshettekkee? SHin a ba azinawu haarettiyoogaappe aattada Xoossawu haarettana bessees.

17, 18. (a) Abigaala Daawitakko waana baadee, qassi baada woygadee? (b) Daawiti Abigaala giidobaa siyanaadan oottidabay aybee?

17 Daro takkennan, Abigaala Daawitaaranne a asatuura gayttaasu. Abigaala haˈˈikka eesotaasu; a eesotidoy hariyaappe wodhada Daawitayyo zigganaassa. (1 Sam. 25:20, 23) Yaatada, ba azinaanne ba soo asaa Daawiti maaranaadan wozanappe woossaasu. Daawiti a giidobaa siyanaadan oottidabay aybee?

“Taani ne ashkkariyaa haasayiyoogaa siyarkkii”

18 A Naabaala mooruwaa ba moorodan xeellada, Daawiti o maaranaadan woossaasu. A ba azinay ba sunttaadankka eeyya gidiyoogaa yootada, hegaa mala asa woriyoogee a hayttaa bashshiyaaba gidiyoogaa Daawitayyo yootennan aggukku. Abigaala Daawiti “GODAA olaa” olettiyoogaa akeekada, i Yihooway doorido asa gidiyoogaa ammaniyoogaa yootaasu. Qassi Yihooway Daawita ‘Israaˈeela bolli kawoyanaagaa’ a yootidoogee, Daawitanne a kawotettaa xeelliyaagan Yihooway gelido qaalaa Abigaala eriyoogaa bessiyaaba. A gujjadakka, Daawiti suutta gussin guyyeppe a “wozanai dagammennanne hirggenna” mala woykko i zilˈˈettenna mala halo kiyennaadan woossaasu. (1 Sameela 25:24-31 nabbaba.) A giidobay Daawita ufayssiis.

19. Daawiti Abigaala oychidobaa waati zaaridee, qassi i o nashshidoy aybissee?

19 Yaatin Daawiti waatidee? I Abigaala ehiidobaa ekkidi hagaadan giis: “Nena tanaara gaittanau hachchi kiittida GODAI, Israa7eela Xoossai galatetto. Neeni lo77o qoppido gishshaunne taani asa suuttaa gussennaadaani . . . teqqido gishshau, anjjetta.” Daawiti Abigaala aara gayttanawu eesotada yiido gishshawu o galatiis; qassi i suuttaa gussennaadan a teqqidoogaa yootiis. I o, “Ne soo saro gakka. Taani ne qaalaa siyaas” yaagiis.—1 Sam. 25:32-35.

‘Taani Ne Ashkkariyaa Giiga Uttaas’

20, 21. (a) Abigaala ba azinaakko simmidoogee garamissiyaaba gididoy aybissee? (b) Abigaala Naabaala haasayissanawu doorido wodee a xalanne akeekancha gidiyoogaa waati bessii?

20 Abigaala soo simmaydda Daawitaara gayttidoogaabaa qoppidoogee, qassi he ammanettida keha bitaniyaanne meqettaa iita  gidida ba azinaa giddon deˈiya dummatettaa akeekidoogee erettidaba. SHin a hegaa qoppaydda takkabeykku. Geeshsha Maxaafay ‘Abigaala simmada Naabaalakko yiidoogaa’ yootees. Ee, Abigaala macho gidiyo aawatettaa kaseegaadankka loytta polanawu wozanappe murttada ba azinaakko simmaasu. A Daawitayyoonne a asatuyyo immido imotaabaa ba azinaayyo yootana bessees. I hegaa eriyoogee bessiyaaba. Qassi gakkiichi attida bashshaabaakka i hara urappe siyanaappe kase Abigaala ayyo yootana bessees; ayssi giikko i hegaa hara urappe siyiyoogee a keehi kawushshiyaaba. SHin a sohuwaara yootanawu danddayabeykku. I kawo son giigiyaagaa mala gibiraa miziiddi, mattotti uttiis.—1 Sam. 25:36.

Abigaala Naabaala ashshanawu oottidobaa awu xalatettan yootaasu

21 A mattoy aadhin wonttana gakkanaassi naagiyoogan a haˈˈikka xalanne akeekancha gidiyoogaa bessaasu. Mattoy aadhin i Abigaala yootiyoobaa akeekana danddayees; shin hanqquwaa eexxi kiyanaagee attenna. Gidikkokka, hanida ubbabaa ayyo yootaasu. A Naabaali hegaa siyidi keehi yiillotana, ubba olaa kessana gaada qoppennan aggukku. SHin i coˈˈu giidi uttibayiis.—1 Sam. 25:37.

22. Naabaala bolli aybi gakkidee, qassi aqo laggee keehi naaqqiyoogeeta woy qohiyoogeeta xeelliyaagan hegaappe ay tamaariyoo?

22 Bitanee coˈˈu giidi uttibayidoy aybissee? “Naabaala wozanai daafurin i jollu giis.” Geella a guugge giddon suuttay meqqennan aggenna. Hegaappe simmin tammu gallassa gidiya wodiyaa takkidi i hayqqiis; shin i hayqqidoy sahettido gishshataassa gidenna. Geeshsha Maxaafay, “GODAI Naabaala shocin, i haiqqiis” yaagees. (1 Sam. 25:38) Yihooway Naabaala hegaadan shocido gishshawu, Abigaala ba aqo deˈuwan unˈˈettiyoogaa aggada woppu gaasu. Yihooway ha wodiyan asaa hegaadan shocennaba gidikkokka, aqo laggee keehi naaqqiyoogeeta woy qohiyoogeeta i beˈiyoogaa hagaappe akeekoos. I ba keerido wodiyan, bessiya pirddaa immees.—Luqaasa 8:17 nabbaba.

23. Abigaala haraban aybin anjjettadee, qassi a Daawita macho gidanaagaa eradakka ba loˈˈo eeshshaa laammabeennaagaa waata bessadee?

23 Iita azinay hayqqin Abigaala woppu gaada daro takkennan, harabankka anjjettaasu. Daawiti Naabaali hayqqidoogaa siyidi, Abigaalo ekkanawu kiitaa yeddidi oyshissiis. Oyshissin a, “Taani ne ashkkariyaa neeyyo kiitettanaunne ne ashkkaratu tohuwaa meeccanau giiga uttaas” yaagaasu. A Daawita macho gidanaagaa eradakka ba loˈˈo eeshshaa laammabeykku; ubba a Daawita ashkkaratu ashkkara gidanawu koyiyoogaa yootaasu! Geeshsha Maxaafay Abigaala  haˈˈikka eesotidoogaa yootees; a haˈˈi eesotidoy Daawitakko baanawu giigettanaassa.—1 Sam. 25:39-42.

24. Daawita gela simmin Abigaalo ayba metoy gakkidee, shin i azinaynne i Xoossay o waati xeellidonaa?

24 Abigaala Daawita gela simmin issi issitoo o metoy gakkiis. Daawiti o ekkanaappe kase Ahinoˈaamo machi uttiis. He wode dawuttaa ekkiyoogaa Xoossay diggennaba gidikkokka, he wodiyan deˈiya, Xoossawu ammanettida maccaasati hegaa gaasuwan keehi metootidosona. Daawiti he wode kawotiichibeenna; qassi Yihooway a kawoyanaappe kase, xubbiyaabaanne metuwaa kanttana. SHin Abigaala ba deˈido layttan Daawita maaddaasu; guyyeppe ayyo attuma naˈaa yelaasu, qassi i azinay o nashshiyoogaanne qohiyaabaappe naagiyoogaa akeekaasu. Ubba issi wode, omooddida asatuppe Daawiti o wotti ekkiis! (1 Sam. 30:1-19) Yaatiyoogan, akeekancha, xalanne ammanettida maccaasaa Daawiti Yihoowagaadan xoqqu oottidi xeelliis.

^ MENT. 9 Hagee hananabaa yootiya Eelaasi Baˈaala sunttan hananabaa yootiyaageeta eqettido, huuphessa baggan deˈiya Qarmmeloosa Deriyaa gidenna. (SHemppo 10 xeella.) Ha Qarmmeloosi tohossa baggaa bazzuwan gaxan deˈiya katama.

^ MENT. 10 Daawiti he biittan deˈiya gadiyaa godatanne eta wudiyaa naagiyoogaa Xoossaa Yihoowayyo oottiyoobadan xeellennan aggenna. He wode, Abrahaama, Yisaaqanne Yaaqooba zareti he biittan deˈanaadan Yihooway halchiis. Hegaa gishshawu, kare biittappe yiidi woraajjiyaanne bonqqiya asatuppe he biittaa naagiyoogee geeshsha ooso.

^ MENT. 14 He yelaga ashkkaray giidobay “xalahiyaa naˈaa (pattennaagaa)” giyoogaa. Hara Geeshsha Maxaafaa birshshettati Naabaalabaa “ooninne giyoobaa siyennaagaa” hegaappe denddidaagan, “aara haasayiyoogee aynne maaddenna” yaagoosona.