Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Etaagaadan Ammanite

 SHEMPPO HEEZZAA

‘Ammaniya Ubbawu Aawa’

‘Ammaniya Ubbawu Aawa’

1, 2. Nohe wodiyaappe simmin alamiyaa hanotay waani laamettidee, qassi Abrahaamayyo hegan aybi siyettidee?

ABRAHAAMI xoqqu giidi, ba yelettido katamaa Uuran deˈiya issi gimbbiyaa xeellees. * Yan asay wocamees; qassi cuway tullu gees. Aginaa xoossaa qeeseti kaseegaadankka yan yarshshoosona. Abrahaami hegaa shenetidi ba huuphiyaa qaattiiddi ba sinttaa wora zaarees. Ogiyan kumida asaa giddoora kanttidi, i soo biyo wode Uuran aakkida eeqa goynuwan azzanennan aggenna. Nohe wodiyaappe simmin sheneyiya eeqa goynoy ubbasan aakkiis!

2 Nohee Abrahaami yelettanaappe naaˈˈu layttaa kasetidi hayqqiis. Noheenne a soo asay Bashshaa Haattaappe simmin markkabiyaappe kiyin, Nohee Xoossaa Yihoowayyo yarshshuwaa yarshshiis; yarshshin Xoossay zuullaa essiis. (Doo. 8:20; 9:12-14) He wode tumu goyno xallay deˈees. SHin Noheppe simmin tammantta yeletan, daro asay Yihoowayyo goynniyoogaa aggibayiis. He wode ubbasan deˈiya asay eeqawu goynnees. Abrahaama aaway Taarikka eeqawu goynnees; ubba i eeqaa medhennan aggenna.—Yaas. 24:2.

Abrahaami waanidi mino ammanoy deˈiyoogaa gididee?

3. Abrahaami ay mala asee, qassi nuuni hegaappe ay tamaarana danddayiyoo?

3 Abrahaama hanotay hegaappe dumma. A ammanoy minni minni biis. Kiitettida PHawuloosi ayyaanay denttettin Abrahaami ‘ammaniya ubbawu aawa’ gidiyoogaa yootiis! (Roome 4:11 nabbaba.) Abrahaama ammanoy minnanaadan oottidabaa ane beˈoos. Yaatiyoogan, nu ammanuwaakka waati minttanaakko darobaa tamaarana.

 Bashshaa Haattaappe Simmin Yihoowawu Oottiyoogaa

4, 5. Abrahaami Yihoowabaa ooppe tamaarideeshsha, hegaadan giyoy aybissee?

4 Abrahaami Yihoowabaa waati eridee? Abrahaama wode Yihoowawu oottiya ammanettida asati deˈiyoogaa eroos. Hegeetuppe issoy Seema. I Noheyyo bayra naˈa gidana xayikkonne, darotoo Nohe naatuppe koyro xeegettiyay a. Hegee hanidoy awu mino ammanoy deˈiyo gishshataassa gidennan aggenna. * Bashshaa Haattaappe amarida wodee aadhi simmin, Nohee Yihoowa ‘Seema Xoossaa’ yaagiis. (Doo. 9:26) Seemi Yihoowa bonchiis; qassi a xallawu goynniis.

5 Abrahaami Seema erii? I a eriyoogee qoncce. Abrahaama naatevtta wodiyaabaa qoppa. I 400 laytta giddon hanidabaa ba ayfiyan beˈida uraappe siyana danddayidoogan keehi ufayttiis! Seemi Bashshaa Haattaappe kase deˈiya iita alamiyaa, iitata xayssida Bashshaa Haattaa, hegaappe simmin naata yelida koyro asatanne Baabiloona gimbbiyaa keexxiyo wode Naamiruuda makkalaa gaasuwan gakkida azzanttiyaabaa erees. Ammanettida asa gidida Seemi he gimbbiyaa etaara keexxibeenna gishshawu, he asatu qaalaa Yihooway dummayido wode, Seeminne a soo asay haasayiyo qaalay laamettibeenna; hegee Noheekka haasayiyo qaalaa. Abrahaami qassi Seema zare. Abrahaami Seema keehi nashshiiddi diccidoogee qoncce. Qassi Seemi Abrahaamaara daro wodiyaa deˈiis. Hegaa gishshawu, Abrahaami Yihoowabaa Seemappe tamaarennan aggenna.

Abrahaama Uuran keehi aakkida eeqa goynuwaa shenetiis

6. (a) Abrahaami Bashshaa Haattaara gayttida gitabaa akeekidoogaa waati bessidee? (b) Abrahaaminne Saara ay mala duussaa deˈidonaa?

6 Abrahaami hegaa eridoy ay ogiyankka gidin, i Bashshaa Haattaara gayttidaagan gitabaa akeekiis. Nohee Xoossaara hemettidoogaadan, ikka Xoossaara hemettanawu baaxetiis. Abrahaami Uuran eeqaappe haakkidoy hegaassa; geella eta soo asaykka eeqawu goynnennan aggenna. Qassi i guyyeppe banaara keehi hashetiya machiyo ekkiis. A machiyaa Saara keehi puulancha; qassi Yihoowa wozanappe ammaniya maccaasa. * Eti naˈa yelibeennaba gidikkokka,  issippe Yihoowawu oottiyoogan keehi ufayttidoogee qoncce. Qassi eti Abrahaama ishaa naˈaa Looxa dichidosona.

7. Yesuusa kaalliyaageeti Abrahaama leemisuwaa kaallana koshshiyoy aybissee?

7 Abrahaami Uuran eeqawu goynnanawu giidi Yihoowa aggibeenna. Inne Saara bantta heeran deˈiya asay eeqawu goynniyaaba gidikkokka, hegaappe dummatiyaabaa oottanawu murttidosona. Nuunikka wozanappe ammanana koyikko, etaagaadan murttana bessees. Nuuni hara asaagaappe dummatiyaabaa oottana bessees. Yesuusi a kaalliyaageeti ‘saˈaabaa gidennaagaanne’ hegaappe denddidaagan alamee eta ixxanaagaa yootiis. (Yohaannisa 15:19 nabbaba.) Neeni Yihoowawu oottanawu koyido gishshawu ne soo asay woy ne heeran deˈiya asay nena ixxiyaaba gidikko, hegaa malabay gakkiyoy ne xallaa gidennaagaa hassaya. Yaatiyoogan, Xoossaara hemettida, Abrahaamanne Saari leemisuwaa kaallaasa.

‘Ne Biittaappe Kiyada Ba’

8, 9. (a) Abrahaami mule dogennabay aybee? (b) Yihooway Abrahaami waatanaadan yootidee?

8 Issi gallassi, Abrahaami mule dogennabay haniis. Xoossaa Yihooway ayyo issibaa yootiis. Geeshsha Maxaafay he taarikiyaara gayttida ubbabaa yootana xayikkonne, he ammanettida bitaniyawu “bonchcho Xoossai” qonccidoogaa yootees. (Oosuwaa 7:2, 3 nabbaba.) Abrahaami Ubbaa Danddayiya Xoossaa maalaalissiya bonchuwaa issi kiitanchaa baggaara amaridabaa beˈennan aggenna. Deˈo Xoossaa giddooninne he wode hara asay goynniyo eeqatu giddon deˈiya dummatettay Abrahaama daro garamissennan aggenna.

9 Yihooway Abrahaami waatanaadan yootidee? “Ne biittaappenne ne dabbotuppe shaahettada, taani nena bessiyo biitti ba” yaagiis. Yihooway, “Taani nena bessiyo biitti ba” giisippe attin, he biittay awakko yootibeenna. SHin kasetidi, Abrahaami ba dabbotanne ba biittaa aggidi baana koshshees. Beni Giddo Arshsho heeraa asay so asaara deˈiya dabbotaa aybippenne aatti xeellees. Issi uri ba dabbota aggidi haahosaa biikko, asay hegaa iita qaadadan xeellees; ubba issoti issoti hegaa hayquwaappekka iitaba goosona.

10. Abrahaaminne Saara Uuran meezetido injje duussaa aggidi biyoogee metiyaaba gidiyoy aybissee?

10 Uuran meezetido injje duussaa aggidi biyoogee Abrahaama metiyaaba gidiyoogee qoncce. Uuri asay shamˈˈi shamˈˈiyo dure katama. (“ Abrahaaminne Saara Aggidi Biido Katamaa” giya saaxiniyaa xeella.) Biittaa bookkidi xannaˈiyaageeti qonccissidoogaadan, beni Uuran injje keettati deˈoosona; ubba issi issi keettan so asaynne ashkkarati deˈiyo cora kifileti deˈoosona; qassi kariyaa baasoy attennan shuuchaa hiixxidoogaa. Hara keettatunkka bombbaa haattay,  sheeshsha keettaynne hegaa malabay deˈees. Qassi Abrahaamikka Saarakka cimiiddi deˈiyoogaa hassaya; he wode ayyo 70 layttay, iyyo qassi 60 layttay aadhiis. Loˈˈo azini ubbi ba macheeyyo qoppiyoogaadan, i Saara metootennan ishaluwan deˈanaadan koyiyoogee erettidaagaa. Eti hegaa xeelliyaagan tobbiyo wode, issoy issuwaa oychidobaanne eta qofissidabaa qoppa. Saara aara hashetanawu koyidoogaa beˈidi Abrahaami ufayttidoogee erettidaagaa! Akka ba keettaawaadan Uuran meezetido injje duussaa aggabayanawu eeno gaasu.

11, 12. (a) Abrahaaminne Saara Uurappe kiyanaappe kase giigissananne kuuyana koshshiyo issi issibay aybee? (b) Eti Uurappe kiyido gallassi hanida issi issibaa yoota.

11 Abrahaaminne Saara baanawu kuuyido gishshawu, eti darobaa oottana bessees. Qassi ekki efiyo darobaa giigissana koshshees. Eti kase erennasaa biyo gishshawu, ay ekki baanee, qassi ay agganee? SHin eta hirggissiday asaabaa. Layttaa sugida Taara eti waataneeshsha? Eti a banttanaara efaanawu qofaa qachidosona. Ba soo asaa Uurappe ekki biiday Taara gidiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootiyo gishshawu, etaara baanawu ikka maayennan aggenna. Taari he wode eeqawu goynniyoogaa aggidoogee qoncce. Abrahaama ishaa naˈay Looxeekka etaara baanawu denddiis.—Doo. 11:31.

12 Wurssettan, eti biyo gallassay gakkiis. Uura katamaa dirssaappe kare baggaara shiiqida, oge baanawu kiyida daro asaanne mehiyaa qoppa. Ubbabaa gaameelaaninne hariyan caanidosona; mehiyaa ubbaa issippe shiishshidosona; so asaynne ashkkarati giigettidi baanawu yeemotti naagoosona. * Eti Abrahaami ‘Denddidi boos’ gaanaashin naagennan aggokkona. Wurssettan, biyo saatee gakkin, eti Uurappe kiyidi biidosona; zaaretti mule yaa simmibookkona.

13. Ha wodiyan deˈiya Yihoowa ashkkarati daroti Abrahaamanne Saari leemisuwaa kaalliyoogaa waati bessiyoonaa?

13 Ha wodiyan, Yihoowa ashkkarati daroti Kawotettaa mishiraachuwaa yootiya daro asay koshshiyo heeri baanawu kuuyoosona. Harati qassi kaseegaappe loytti haggaazanawu hara qaalaa tamaaroosona. Woy eti kase haggaazi erenna ogiyan haggaazanawu qofaa qachoosona. Issi uri hegaadan oottanawu kuuyiyoogee, ishalo deˈuwaa deˈennan agganawunne ba goˈˈaa aggibayanawu koyiyoogaa bessiyaaba. Yihoowa ashkkarati Abrahaamanne Saari leemisuwaa kaallidi hegaadan oottanawu eeno giyoogee galatissiyaaba! Nuuyyo hegaa mala ammanoy deˈikko, nuuni ayyo immiyoobaappe aaruwaa Yihooway nuuyyo immanaagaa ammanettoos. I ammaniya uraa woytennan aggi erenna. (Ibr. 6:10; 11:6) I Abrahaama woytidee?

 Efiraaxiisa SHaafaa Pinniyoogaa

14, 15. Abrahaaminne a soo asay Uurappe Kaaraane waani biidonaa, qassi Abrahaami Kaaraanen guuttaa shemppidoy aybisseeshsha?

14 Oge biya he asati hemetaa meezetiiddi deˈoosona. Mehiyaa qooriyan wottido daalay waassishin, Abrahaaminne Saara issoy issuwaara haasayiyoogaanne kayan kayan toga mehiyaa toggiiddinne appe wodhiiddi biyoogaa qoppa. Takkidi, he asatuppe oge bi erennaageetikka dunkkaaniyaa toliyoogaanne shoddiyoogaa, layttaa sugida Taari gaameelaa woy hariyaa togganaadan maaddiyoogaa meezetidosona. Eti Efiraaxiisa SHaafay goggiyoosaakko, huuphessa baggi arggo simmidi biidosona. SHin eti biyoosaa gakkanawu biron daro ogiyaa baana.

15 Eti 960 kilo meetire gidiyaagaa hemettidi, Kaaraanen baacha keena keettati deˈiyoosaa gakkidosona; he katamay Arshshoppe biyaanne Arggoppe yiya zalˈˈanchati kanttiyo dure katamaa. Abrahaaminne a soo asay yan guutta wodiyaa shemppidosona. Eti yan guuttaa shemppidoy Taari keehi cimido gishshawu hegaappe daruwaa baana danddayibeenna gishshataassa gidennan aggenna.

16, 17. (a) Abrahaama keehi ufayssida maachay awugee? (b) Abrahaami Kaaraanen takkido wode Yihooway a waati anjjidee?

16 Guuttaa takkidi, Taari 205 layttaa deˈidi hayqqiis. (Doo. 11:32)  Yihooway he wodiyan Abrahaama zaarettidi haasayissido gishshawu, Abrahaami minettiis. Yihooway Abrahaamayyo Uuran yootidobaa zaarettidikka yootiis; ubba harabaakka ayyo oottanawu qaalaa geliis. Abrahaami “gita kawotetta” gidana; qassi saˈan deˈiya asay ubbay a baggaara anjjettana. (Doomettaabaa 12:2, 3 nabbaba.) Abrahaami Xoossaara hegaadan maacettido gishshawu keehi ufayttidi, ba doommido ogiyan sinttawu sugana koshshiyoogaa akeekiis.

17 Abrahaami Kaaraanen takkido wodiyan Yihooway a anjjido gishshawu, a aqoy kaseegaappekka dariis. Geeshsha Maxaafay eti “yan shiishshido bantta aquwaa ubbaanne, Kaaraanen eti demmido ashkkarata ekkidi” biidoogaa yootees. (Doo. 12:5) Abrahaami gita kawotetta gidanaadan, ayyo daro aqoynne ashkkarati deˈana bessees; qassi a soo asaykka cora gidana bessees. Yihooway ba ashkkarata ubbatoo dureyenna; shin eti a sheniyaa polanaadan koshshiya ubbabaa immees. Abrahaami hegaa akeekidi, banaara deˈiya cora asaara kase erennasaa biyoogaa doommiis.

Abrahaaminne Saara Uura injje duussaa aggidi biyoogee eti metootanaadan oottana danddayees

18. (a) Xoossay ba asaara gayttidaagan gitabaa oottidoy awudee? (b) Hegaappe simmin takkidi Niisaana 14n hanida issi issi gitabay aybee? (“ Geeshsha Maxaafan Qonccida Dumma Gallassaa” giya saaxiniyaa xeella.)

18 Eti Kaaraaneppe denddidi amarida gallassaa hemettidi, Efiraaxiisa SHaafaa pinniyo Karkkamiisha gakkidosona. Xoossay ba asawu gitabaa oottidoy Abrahaami yaa gakkido wode gidennan aggenna. Abrahaami banaara deˈiya asaara he shaafaa pinnidoy guyyeppe Niisaana geetettida aginan 14tta gallassi 1943 K.K. gidiyoogee qoncce. (Kes. 12:40-43) Yihooway Abrahaama bessanawu qaalaa gelido biittay hegaappe tohossaara beettees. He gallassaappe doommidi, Yihooway Abrahaamayyo qaalaa gelidobaa poliyoogaa doommiis.

19. Yihooway Abrahaamayyo qaalaa gelido wode ay yootidee, qassi hegee Abrahaami ay hassayanaadan oottideeshsha?

19 Abrahaami tohossa baggakko simmi biidi, banaara deˈiya asaara Sekeema giyoosan deˈiya Moore giyo gita wolaa gakkiis. He sohuwankka Yihooway Abrahaama zaarettidi haasayissiis. Xoossay he wode qaalaa gelidoban he biittaa laattana Abrahaama  zariyaabaa yootiis. Abrahaami hegaa siyiyo wode, Yihooway Edenen odido, asaa naata ashshana ‘zerettaabaa’ qoppideeshsha? (Doo. 3:15; 12:7) Geella qoppennan aggenna. Abrahaami he wode, Yihooway halchido issi gitabaa ba baggaara polanaagaa akeekiyoogaa doommennan aggenna.

20. Abrahaami Yihooway ayyo immido maataa xoqqu oottidi xeelliyoogaa waati bessidee?

20 Abrahaami Yihooway ayyo immido maataa xoqqu oottidi xeelliis. I ogiyaara biiddi, koyro Moore wolaa matan, qassi guyyeppe Beeteele matan Yihoowayyo yarshshiyoosaa keexxiis; Kanaaneti he wode he biittan deˈiyo gishshawu, geella i asi beˈennaadan naagettidi hegaadan oottennan aggenna. I Yihoowa sunttaa xeessiis; yaatidoy ba zerettay sinttappe hananabaa qoppidi ba Xoossaa wozanappe galatanaassa gidennan aggenna. I ba shooron deˈiya Kanaane biittaa asawu Yihoowabaa yootennan aggenna. (Doomettaabaa 12:7, 8 nabbaba.) SHin Abrahaama ammanuwaa paacciya wolqqaamabay biron gakkana. Abrahaami akeekancha gidiyo gishshawu, Uuran aggido keettaanne injje duussaa amottibeenna. I sinttanaabaa qoppiis. Ibraawe 11:10y Abrahaami “Xoossai lo77o baasuwan hayyottidi keexxido katamaa” naagidoogaa yootees.

21. Abrahaamaagaara gatti xeelliyo wode, nuuni Xoossaa Kawotettaabaa ay keenaa eriyoo, qassi hegee neeni ay oottanaadan denttettii?

21 Yihoowawu oottiya nuuni Xoossay keexxido katamaabaa, Xoossaa Kawotettaabaa Abrahaamaagaappe aaruwaa eroos. Xoossaa Kawotettay saluwan haariiddi deˈiyoogaanne matan ha iita alamiyaa xayssanaagaa, qassi daro wodiyawu naagido Abrahaama Zaree, Yesuus Kiristtoosi he Kawotettaa kawo gididi haarriiddi deˈiyoogaa eroos. Xoossaa halchuwaara gayttidaagan Abrahaami kase loytti erennabaa hayquwaappe denddidi akeekiyo wode nuuni aara ufayttana! Yihooway ba gelido qaalaa ubbaa poliyo wode beˈanawu koyay? Koyikko, Yihoowawu oottanawu ne goˈˈaa aggabayiyoogan, awu azazettiyoogaaninne i neeyyo immiyo ay oosuwawukka wozanappe a galatiyoogan Abrahaama leemisuwaa kaallana. Neeni aagaadan ammanikko, ‘ammaniya ubbawu aawa’ gidida Abrahaami neeyyookka aawa gidana!

^ MENT. 1 Abrahaama sunttay kase Abraama; shin guyyeppe Xoossay a Abrahaama giidi sunttiis; hegee “Daro asaa aawaa” giyoogaa.—Doo. 17:5.

^ MENT. 4 Abrahaamikka Taarayyo kaalo naˈa gidikkokka, eta soo naatuppe koyro xeegettiyay a.

^ MENT. 6 Saari sunttay kase Saarayo; shin guyyeppe Xoossay o Saaro giidi sunttiis; hegee “Halaqiyo” giyoogaa.—Doo. 17:15.

^ MENT. 12 Issi issi eranchati Abrahaama wode gaameelati so mehe gidiyoogaa siroosona. SHin etawu naqaashi baawa. Geeshsha Maxaafay Abrahaamayyo gaameelati deˈiyoogaa darosan yootees.—Doo. 12:16; 24:35.