Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

10 Oyshatu Zaaruwaa Yelagatu Oyshaa

 OYSHA 2

Taani Ta Meraassi Hirggiyoy Aybissee?

Taani Ta Meraassi Hirggiyoy Aybissee?

ERANA KOSHSHIYAABAA

Issi issibay neeni heregan beˈiyoobaappe aaruwan koshshiyaaba.

NEENI AY OOTTANEE?

Ha hanotaa qoppa: Yuuliyaa heregan bana beˈiyo wode keehi ordde gididabadan iyyo siyettees. I aaway, aayyiyaanne laggetti o “keehi leeˈe” giikkokka, a haˈˈikka “taani leeˈana koshshees” gaada qoppawusu.

Yuuliyaa ba bollaappe “amarida kilo giraamiyaa” haa guuttanawu qoppaasu. Hegaadan oottanawu amarida gallassaa xoomana koyaasu . . .

Neeyyookka Yuuleegaadan siyettiyaakko waatuutee?

TAKKI GA QOPPA!

Neeyyo siyettiyaabay moorettida heregan beˈiyo misiliyaa mala gidana danddayees

Neeni ne meraabaa qoppiyoogee bala gidenna. Geeshsha Maxaafaykka Saari, Raaheeli, Abigaali, Yooseefanne Daawita meraa gujjin, malancha gidida daro maccaasaabaanne attumaasaabaa yootees. Geeshsha Maxaafay Abishaago giyo maccaasiyaa “keehippe puulanchcha” gidiyoogaa yootees.—1 Kawotu Maxaafaa 1:4.

Gidikkokka, daro yelagati bantta meraabaa keehi unˈˈettoosona. Hegee wolqqaama metuwaa kaalettana danddayees. Kaallidi deˈiyaabaa akeeka:

  • Issi xinaatee, xeetaappe 58 gidiya geelaˈoti banttana ordde giidi qoppikkokka, xeetaappe 17 gidiyaageetu xallay ordde gidiyoogaa qonccissiis.

  • Hara xinaatee qassi, xeetaappe 45 gidiya maccaasati keehi ordde gidiyaabadan qoppikkokka, eti keehippe leeˈe gidiyoogaa qonccissiis!

  • Issi issi yelagati leeˈanawu baaxetiyo gishshawu, anorekssiyaa giyo, qumaa muussaa diggiyaanne xoomanaadan oottiya harggiyan oyqettoosona.

 Neeni anorekssiyan woy qumaa muussaa diggiya hara harggiyan oyqettidoogaa akeekikko, maaduwaa koya. Hegaa aawawu, aayeeyyo woy neeni ammanettiyo hara asawu yoota. Geeshsha Maxaafay, “Laggee mule wodekka siiqees; ishaikka metuwaa wode maaddanaassi yelettees” yaagees. —Leemiso 17:17.

Neeni Giigissana Danddayiyo Waannabaa

Issi ura loˈˈo woy iita oottiyaabay a meraa gidennan a eeshshaa. Kawuwaa Daawita naˈaa Abeseloomabaa qoppa. Geeshsha Maxaafay hagaadan gees:

“Mera lo77on Abeseloomadan sabettida issi asinne baawa. A huuphiyaappe biidi tohuwaa yachchaa gakkanaashinkka an boriyoobi baawa.”—2 Sameela 14:25.

SHin ha yelagay keehi otorettiya, haariyo maataa amottiyaanne cimmiya asa! Hegaa gishshawu, Geeshsha Maxaafay loytti qonccissiyoy Abeselooma puulaabaa gidennan, i ammanettenna asanne shemppo worida asa gidiyoogaa.

Geeshsha Maxaafay kaallidi deˈiyaagaadan zoriyoogee bessiyaaba:

‘Ooratta meretaa maayite.’—Qolasiyaasa 3:10.

“Intteyyo bolla baggaa loittoppite. SHin intte wozana giddon de7iya lo77otettai Xoossaa sinttan intteyyo daro al77o gididi, xayenna ashkkenne woppu giida ayyaana gido.”—1 PHeexiroosa 3:3, 4.

Ne meray loˈˈanaadan koyiyoogee bala gidana xayikkokka, meraappekka aaruwan koshshiyaabay ne eeshshaa. Takkidi, daro asay keehi nashshanay ne bollaa minotettaa woy ne puulaa gidennan ne loˈˈo eeshshaa! Pelisho giyo yelagiyaa, “Asay puulaa sohuwaara nashshana danddayees; shin eti keehi hassayiyoy ne oonatettaanne ne loˈˈo eeshshaa” yaagaasu.

NE MERAABAA BESSIYAAGAADAN QOPPA

Ne meray darotoo nena ufayssennee?

Neeni leeˈanawu koyada xoomanawu qoppa eray?

Danddayettiyaakko, qottaara gayttidaagan neeni ay giigissuutee? (Giigissanawu qoppiyoobata ubbaa malaata.)

  • GEESAA

  • DEEXUWAA

  • BINNAANAA

  • BOLLAA HANOTAA

  • SOMˈˈUWAA

  • MERAA

Koyro naaˈˈu oyshatuyyo ee gaada zaaridaba woy heezzantto oyshawu heezzaa woy hegaappe daruwaa malaatidaba gidikko, hagaa akeeka: Neeni nebaa loˈˈennabadan qoppiyoobaa harati hegaadan qoppennan aggana danddayoosona. Neeni coo unˈˈettananne ne meraabaa keehi hirggana danddayaasa.—1 Sameela 16:7.