Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

10 Oyshatu Zaaruwaa Yelagatu Oyshaa

 OYSHA 8

Taani Mattuman Gakkiya Qohuwaabaa Ay Erana Bessii?

Taani Mattuman Gakkiya Qohuwaabaa Ay Erana Bessii?

ERANA KOSHSHIYAABAA

Layttan layttan miilooniyan qoodettiyaageetuura asay wolqqan zinˈˈees woy mattumaara gayttida hara ogiyan qohees; qassi daro baggi hegaa malabay yelagatu bolli gakkees.

NEENI AY OOTTANEE?

Haanna akeekennan issi uri o saˈan onggiis. A hagaadan gaasu: “Taani a teqqanawu tawu danddayettida ubbabaa oottaas. Waassanawu malaas shin ta cenggurssay siyettibeenna. Sugaas, qakkaas, shocaasinne puuzaas. He wode tana cube malaban caddiis. Hegaappe simmin aynne oottana danddayabeykke.”

Hegaa malabay nena gakkiyaakko waatuutee?

TAKKI GA QOPPA!

Neeni iitabay gakkana danddayees gaada naagettishinkka yayyidobay gakkana danddayees. Geeshsha Maxaafay, “Eesotiya wottanchchati ubba wode xoonokkona; . . . woikko tamaarida asati ubba wode sabettokkona. SHin ubbaikka qaadainne wodee oottoogaadan hanees” yaagees.—Eranchchaa 9:11.

Haanniigaadan issi issi yelagati erenna uran qohettoosona. Harata eti eriyo uri woy ubba qassi dabboy qohees. Narddooso shooro naˈay mattumaara gayttidaagan qohiis; he wode iyyo layttay tamma. A, “Taani keehi yayyadanne yeellatada koyro ooyyoonne yootabeykke” yaagaasu.

 MOOROY NEBAA GIDENNA

Haanna hanidaban haˈˈikka zilˈˈettawusu. A hagaadan gaasu: “Taani he galla hanidabaa darotoo qoppays. Tawu danddayettidaagaa keena baaxetabeennabadan qoppaas. SHin i tana cube malaban caddi simmin taani keehi yayyaas. Taani harabaa aynne oottana danddayabeykke; shin oottana bessishin aggidobay deˈiyaabadan qoppays.”

Narddoosakka hegaadan zilˈˈettawusu. A hagaadan gaasu: “Taani hegaadan ammanettana bessenna shin. Ta aawaynne aayyiyaa taaninne ta michiyaa karen kaaʼikko issippe kaaˈanaadan azazidosona; shin taani siyennan ixxaas. Nu shooro naˈay tana qohidoy hegaassa gaada qoppays. Hegaappe denddidaagan nu soo asay qohettiis; qassi eti hegaadan keehi qohettanaadan oottiday tana gaada qoppays. Taani hegan keehi zilˈˈettays.”

Neeni Haanniigaadaaninne Narddoosiigaadan zilˈˈettiyaaba gidikko, hegaa mala metoy ne bolli gakkidoy ne dosaana gidennaagaa ubba wode hassaya. Issi issi asay, hegee attuma naati oottiyo meeze gididabadan woy macca naati koyido gishshawu hanidabadan qoppiyoogan he yohuwaa xaasayi xeellees. SHin oonaaranne wolqqan zinˈˈiyoogee bessennaba. Hegaa mala iitabay ne bolli gakkikko, hegee ne mooro gidenna!

Mooroy nebaa gidennaagaa harati neeyyo yootikkokka, neeni hegaa ammananawu keehi metootana danddayaasa. Issoti issoti hanidabaa oossinne yootennan bantta wozanan oyqqidi, zilˈˈettoosonanne iita qofaa qoppoosona. Gidoppe attin, neeni coˈˈu giikko, hegee nena maaddiiyye nena qohida uraa maaddii? SHin harabaa oottana danddayaasa.

NE HANOTAA YOOTA

Xillo asa gidida Iyyoobi keehi metootidi, “Co77u giikke; taani mishettada haasayais” yaagiis. (Iyyooba 10:1) Yaatiyoogee nenakka maaddana danddayees. Neeni ammanettiyo urawu ne hanotaabaa yootiyoogee unˈˈissiyaabaappe neeni woppu gaanawu maaddana danddayees.

Ne toohoy neeni nerkka tookkanawu deexxiyaaba gidana danddayees. Hegaabaa issi urawu yootiyoogee maaddana danddayees

Haanna hegee tuma gidiyoogaa akeekaasu. A hagaadan gaasu: “Taani ta mata laggeessi yootin, a taani hegaa gubaaˈe cimatussi yootanaadan minttettaasu. Hegaadan oottidoogee tana maaddiis. Eti darotoo tanaara gayttidi tana keehi maaddiyaabaa yootidosona; qassi he metoy gakkidoy taani moorido gishshataassa gidennaagaa yootidi minttettidosona. Hegee ta mooro gidenna.”

Narddoosa bana gakkidabaa ba aawaassinne aayeessi yootaasu. A hagaadan gaasu: “Eti tana keehi maaddidosona. Hanidabaa taani yootanaadan eti minttettidosona; qassi hegee taani keehi azzanennaadaaninne yiillotennaadan maaddiis.”

Narddoosa woossiyoogankka minettaasu. A hagaadan gaasu: “Xoossaakko woossiyoogee, ubba qassi haratussi yootanawu metootiyo wode aara haasayiyoogee tana keehi maaddiis. Woossiyo wode, ta wozanan deˈiya ubbabaa yootana danddayays. Hegee taani tumu sarotettaanne woppaa demmanaadan oottees.”

Neenikka ‘paxanawu wode deˈiyoogaa’ akeekana danddayaasa. (Eranchchaa 3:3) Asatettaaninne qofan nena qohiyaabaappe naagetta. Koshshiyaagaa keenaa shemppa. Qassi ubbaappe aaruwan, minttetto ubbaa Xoossaa Yihoowan ammanetta.—2 Qoronttoosa 1:3, 4.

 NEENI GELANAWU GAKKIDA GEELAˈO GIDIKKO

Neeni shori baynnabaa oottanaadan ne laggee paaccikko, “Hegaadan oottoppa!” woy “Ne kushiyaa dentta!” gaada mintta yootanawu yayyoppa. Ta laggee taappe halana ga yayyada, coˈˈu gooppa. Hegaappe denddidaagan, i lagge gidiyoogaa aggikko, i neeyyo lagge gidanawu bessenna asa! Neessi tumu lagge gidiya uri, nenanne neeni kaalliyo maaraa bonchana bessees.

MATTUMAN GAKKIYA QOHUWAARA GAYTTIDA OYSHAA

“Taani laappuntta kifiliyan tamaariyo wode, attuma naati guyye baggaara ta xanttaa danccuwaa dafiiddi, taani etaara zinˈˈiyaakko keehi ufayttanaagaa yootoosona, qassi hegaa mala shori baynnabaa haasayoosona.”—Koreto.

He naati oottiyoobay ayba gaada qoppay?

  1. Qilliicce

  2. Lambbeecho

  3. Mattuman gakkiya qoho

“Otobisiyan issisaa biishin, issi naˈay shori baynnabaa haasayiyoogaanne tana bosherettiyoogaa doommiis. Yaatin, a kushiyaa shocada, ta matappe baanaadan yootaas. I tana sarenna asadan xeelliis.”—Kanddiso.

He naˈay Kanddisi bolli oottidobay ayba gaada qoppay?

  1. Qilliicce

  2. Lambbeecho

  3. Mattuman gakkiya qoho

“Zillaytti, issi naˈay taani koyennaagaa awu zaara zaarada yootikkokka, i tana dosidoogaanne ta lagge gidanawu koyiyoogaa yootiyoogaa aggibeenna. Issi issitoo, i ta kushiyaa bosherettees. I hegaa agganaadan ta yootikkokka, aggibeenna. Taani caammaa qachanawu hokkidaashin, ta dulliyaa baqqiis.”—Betaano.

Ha naˈay oottidobaa ayba gaada qoppay?

  1. Qilliicce

  2. Lambbeecho

  3. Mattuman gakkiya qoho

Heezzu oyshatu zaaroykka, dooro C.

Hanidaban zilˈˈettiyo wode, taani . . .

Hanidabaa taani yootanawu ammanettiyo gastta uri . . .

Mattuman gakkiya qohoy lambbeechiyoogaappenne qilliicciyoogaappe aybin dummatii?