Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Geeshsha Maxaafaa Taariketa Tamaariyo Maxaafaa

Taarike 62: Daawita Son Merettida Metuwaa

Taarike 62: Daawita Son Merettida Metuwaa

DAAWITI Yerusalaamen uttidi haariyoogaa doommi simmin, Yihooway Daawita olanchchati bantta morkketa darotoo xoonanaadan oottiis. Yihooway Kanaane biittaa Israa'eeletussi immanau qaalaa geli uttiis. Ha''i wurssettan Yihooway maaddin, etau immanau i qaalaa gelido biittay ubbay etassa gidiis.

Daawiti lo''o kawo. I Yihoowa siiqees. Yerusalaame katamaa oyqqoogaappe guyyiyan, koyro i oottidobatupppe issoy, Yihoowa maachchaa taabootaa yaa efiyoogaa. Daawiti hegaa wottanau beeta maqidasiyaa keexanau koyiis.

Daawiti gastta asa gidido wode, issi iita moorobaa oottiis. Asaba gididabaa ekkiyoogee bala gidiyoogaa Daawiti erees. SHin issi gallassi omarssan i ba kawo keettaa bolli dembbayidi keexxido sohuwan de'iiddi, duge xeelliyo wode issi daro lo''iya maccaasiyo be'iis. I sunttay Berssaabo; qassi i azinaa sunttay Ooriyoona; i Daawita wotaaddaratuppe issuwaa.

Daawiti Berssaabo amottidi koyido gishshau, o ba kawo keettaa ehiissiis. I azinay haahosan olettiiddi de'ees. Hegaappe, Daawiti iira zin''in, guyyeppe a shahaaridoogaa eraasu. Daawiti keehippe un''ettidi, Ooriyooni hayqqanaadan olaayyo sintta xeeran a essana mala ba olanchchatu halaqaa Yoo'aabassi kiittiis. Ooriyooni hayqqin, Daawiti Berssaabo machchiis.

Yihooway Daawita bolli keehi yiillotiis. Yaatiyo gishshau, a nagaraa ayyo yootana mala ba ashkkaraa Naataana Daawitakko kiittiis. Naataani Daawita haasayissiyaagaa hagan be'ana danddayaasa. Daawiti ba oottidoban daro azzanido gishshau, Yihooway a woribeenna. SHin Yihooway: ‘Neeni ha iita oosota oottido gishshau, ne son daro metoy kiyana’ yaagiis. Daawita son kiyida metoy aybee?

Naataani Daawita zorees

Koyruwan, Berssaabi na'ay hayqqiis. Hegaappe Daawita bayra na'ay Aminooni, ba michchee Taamaariira wolqqan zin''iis. Daawita na'aa Abeseloomi hegan keehi yiillotidi Aminoona woriis. Takkidi, Abeseloomi daro asaa labidi, eti bana kawoyanaadan oottiis. Wurssettan, Daawiti Abeseloomaara olettidi xoonin, Abeseloomi hayqqiis. Ee, Daawiti daro metuwan geliis.

Hegee hegaadan de'ishin, Berssaaba Solomona geetettiya na'aa yelaasu. Daawiti cimidi sahettido wode, a na'ay Adoonee bana barkka kawoyanau maliis. He wode Daawiti Xaadooqa giyo qeesee, Solomoni kawo gidanaagaa bessanau a huuphiyan zayitiyaa tiganaadan oottiis. Hegaappe gam''ennan Daawiti 70u layttan hayqqiis. I 40u laytta haariis; shin ha''i Israa'eele kawoy Solomona.

2 Sameela 11:1-27; 12:1-18; 1 Kawotu 1:1-48.



Oyshata

  • Yihooway maaddin, Kanaane biittay wurssettan waanidee?
  • Issi gallassi omarssan Daawiti ba kawo keettaa bolli dembbayidi oottidosan de'ishin hanidabi aybee?
  • Yihooway Daawita bolli keehippe yiillotidoy aybissee?
  • Ha misiliyan be'iyoogaadan, Daawitayyo a nagaraa yootana mala Yihooway akko oona kiittidee? He bitanee Daawita bolli aybi gakkanaagaa yootidee?
  • Daawiti ayba metuwaa be'idee?
  • Daawitappe simmin Israa'eele kawo gididay oonee?

Gujo oyshata

  • Naa''antto Sameela 11:1-27 nabbaba.

    Yihoowa oosuwaa azallennan oottiyoogee nuussi naago gididoy aybiinee?

    Daawiti nagaran waani kunddana danddayidee? Hegee ha wodiyan de'iya Yihoowa ashkkaratussi ayba seera oyqqidee? (2 Sameela 11:2; Maatiyoosa 5:27-29; 1 Qoronttoosa 10:12; Yaaqooba 1:14, 15)

  • Naa''antto Sameela 12:1-18 nabbaba.

    Naataani Daawita zorido ogiyaappe gubaa'e cimatinne yelidaageeti ayba timirtte demmana danddayiyoonaa? 2 Sameela 12:1-4; Leemiso 12:18; Maatiyoosa 13:34)

    Yihooway Daawita nagaraa atto giidoy aybissee? (2 Sameela 12:13; Mazamure 32:5; 2 Qoronttoosa 7:9, 10)