Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Geeshsha Maxaafay Nuna Ay Tamaarissii?

 SHEMPPO TAMMANNE HEEZZAA

Deˈuwaa Imotaa Boncha

Deˈuwaa Imotaa Boncha

1. Nuussi deˈuwaa immiday oonee?

YIHOOWAY ‘deˈo Xoossaa.’ (Ermmaasa 10:10) I nuna Medhidaagaanne nuuyyo deˈuwaa immidaagaa. Geeshsha Maxaafay, “Ubbabaa neeni medhdhadasa; qassi ubbabaikka neeni koyidoogaadan haniisinne de7iis” yaagees. (Ajjuutaa 4:11) Ee, Yihooway nuuni deˈanaadan koyees. Deˈoy i immido alˈˈo imota.—Mazamure 36:9 nabbaba.

2. Nuuni deˈuwan ufayttanawu ay oottana koshshii?

2 Yihooway nuuni deˈuwan deˈanaadan koshshiya qumaa, haattaanne hegaa malabaa nuussi immiis. (Oosuwaa 17:28) SHin hegaappe aaruwan, i nuuni deˈuwan ufayttanaadan koyees. (Oosuwaa 14:15-17) Nuuni deˈuwan ufayttanawu, Xoossaa higgiyaa azazettana koshshees.—Isiyaasa 48:17, 18.

XOOSSAY DEˈUWAA WAATI XEELLII?

3. Qaayeeli Aabeela worido wode Yihooway oottidobay aybee?

3 Yihooway nu deˈuwaanne hara asaa deˈuwaa xoqqu oottidi xeelliyoogaa Geeshsha Maxaafay tamaarissees. Leemisuwawu, Addaameenne Hewaani naˈay Qaayeeli ba kaalo ishaa Aabeela bolli keehi yiillotido wode, Yihooway i yiilluwaa aggana koshshiyoogaa Qaayeelawu yootiis. Gidoppe attin, Qaayeeli azazettibeenna; qassi i keehi yiillotidi “ba ishaa Aabeela bolli denddinne wori aggiis.” (Doomettaabaa 4:3-8) Qaayeeli Aabeela worido gishshawu, Yihooway Qaayeela qaxxayiis. (Doomettaabaa 4:9-11) Yiilloynne ixoy iitaba; ayssi giikko, nuuni makkalancha woy meqettaa iita gidanaadan oottana danddayoosona. Hegaa mala asi merinaa deˈuwaa demmana danddayenna. (1 Yohaannisa  3:15 nabbaba.) Yihoowa ufayssanawu, nuuni ubba asaa siiqiyoogaa tamaarana koshshees.—1 Yohaannisa 3:11, 12.

4. Xoossay Israaˈeelatussi immido azazotuppe issoy deˈuwaa imotaabaa nuna ay tamaarissii?

4 SHaˈan qoodettiya layttay aadhi simmin, Yihooway Muuseyyo Tammu Azazota immido wode deˈuwaa xoqqu oottidi xeelliyoogaa bessiis. “Asa woroppa,” giyaagee he azazotuppe issuwaa. (Zaarettido Wogaa 5:17) Issi uri eriiddi asa worikko, hayqqana bessees.

5. SHahaara kesissiyoogaa Xoossay waati xeellii?

5 SHahaara kesissiyoogaa Xoossay waati xeellii? Yelettibeenna naˈaa deˈuwaakka Yihooway xoqqu oottidi xeellees. Yihooway Israaˈeelatussi immido azazuwan, issi uri abbe ixeta maccaasiyo dechin i naˈay hayqqikko, he uri hegaa gaasuwan hayqqana bessiyoogaa Yihooway yootiis. “Naaˈˈu asati issoy issuwaara warettiiddi abbe ixeta maccaasiyo dechikkonne a boshettikko, hegaappe hara iita deshetti xayikko, he maccaasee azinay oychidobaa . . . qanxxo. SHin shahaaray keehi deshettidi hayqqikko, shemppuwaa gishshaa shemppuwaa ekkanawu koshshees.” (Kessaabaa 21:22, 23, NW; Mazamure 127:3) SHahaara kesissiyoogee bala gidiyoogaa hegaappe nuuni tamaaroos.—Wurssetta Qofaa 28 xeella.

6, 7. Nuuni deˈuwaa xoqqu oottidi xeelliyoogaa Yihoowayyo waati bessana danddayiyoo?

6 Nu deˈuwaanne hara asaa deˈuwaa xoqqu oottidi xeelliyoogaa Yihoowayyo waati bessana danddayiyoo? Nu deˈuwaa woy hara asaa deˈuwaa qohiya aybanne oottennan aggiyoogaana. Qassi tambboy, jimay woy jallissiyaabay nuna qohananne worana danddayiyo gishshawu goˈettana koshshenna.

7 Yihooway nuuyyo deˈuwaanne asatettaa immiis; qassi hegaa i koyiyoogaadan nuuni goˈettana bessees. Yaatiyo gishshawu, nu asatettaa loytti oyqqanawu koshshees. Nu  yaatana xayikko, Xoossaa sinttan geeshsha gidokko. (Roome 6:19; 12:1; 2 Qoronttoosa 7:1) Nuuni deˈuwaa xoqqu ootti xeellana xayikko, nuuyyo deˈuwaa immida Yihoowawu goynnana danddayokko. Iita meeziyaa aggiyoogee metana danddayikkonne, nuuni deˈuwaa xoqqu ootti xeelliyo gishshawu iita meeziyaa agganawu baaxetikko, Yihooway nuna maaddana.

8. Nu deˈuwaa woy haratu deˈuwaa qohiyaabaa oottenna mala ay oottana danddayiyoo?

8 Nuuni deˈoy alˈˈo imota gidiyoogaa tamaarida. Nuuni nu deˈuwaa woy haratu deˈuwaa qohiyaaba oottennan agganawu nuuyyo danddayettidabaa ubbaa oottanaagaa Yihooway ammanettees. Nuuni kaamiyaa, motoriyaa woy harabaa laaggiyo wode hegaa oottoos. Nuuni hanttaara woy daafan yeggiya ispporttiyaa oottokko. (Mazamure 11:5) Nuuyyo danddayettida ubban nu sonkka qohiyaabay deˈenna mala naagettoos. Yihooway Israaˈeelata hagaadan azaziis: “Ooratta keettaa keexxiyo wode, xoqqa kaaraappe asi kunddi haiqqin ne oishettennaadan, zemppidi attiyoogaa giigissa.”—Zaarettido Wogaa 22:8.

9. Nuuni mehiyaa woy doˈaa waati xeellana bessii?

9 Yihooway nuuni mehiyaa bessiyaagaadan xeellanaadan koyees. Yihooway nuuni miyoobaanne maayiyoobaa demmanawu woykko qohuwaappe naagettanawu mehiyaa woy doˈaa worennaadan diggibeenna. (Doomettaabaa 3:21; 9:3; Kessaabaa 21:28) SHin qareta xayidi mehiyaa woy doˈaa coo kaassawu worokko.—Leemiso 12:10.

GEESHSHA GIDIDA DEˈUWAA BONCHA

10. Suuttay deˈo gidiyoogaa nuuni waati eriyoo?

10 Suuttay deˈo gidiyo gishshawu, Yihoowayyo geeshsha. Qaayeeli Aabeela wori simmin, Yihooway Qaayeela, “Ne ishaa suuttai biittaappe taakko waassees” yaagiis. (Doomettaabaa 4:10) Aabeela suuttay a deˈo; qassi Qaayeeli Aabeela  worido gishshawu Yihooway a qaxxayiis. Nohe wode Bashshaa Haattaappe simmin, suuttay deˈo gidiyoogaa Yihooway zaarettidi qonccissiis. Yihooway Noheenne a so asay ashuwaa maanaadan paqqadiis. I, “Taani mokkiya dumma dumma kattata intteyyo immidoogaadankka, paxa de7iya woxxi qaaxxiya mereta ubbai intteyyo quma gidana” yaagiis. SHin Yihooway eta, “Biron shemppoora de7iya suuttai a giddon de7iyo ashuwaa mooppite” giidi azaziis.—Doomettaabaa 1:29; 9:3, 4.

11. Xoossay Israaˈeela deriyaayyo suuttaa xeelliyaagan immido azazoy aybee?

11 Suuttaa meennaadan Yihooway Noheyyo yootoosappe 800 gidiya layttay aadhi simmin, i ba asaa zaarettidi, “Israa7eela asaappe woikko eta giddon de7iya hara biittaa asaappe ooninne miyo do7a woi kafo shankkatidi worikko, a suuttaa sa7an gussidi, biittaa kammo” yaagidi azaziis. I he wode, “Suuttaa mooppite” giis. (Wogaabaa 17:13, 14) Yihooway ba asay he wodekka suuttaa geeshshabadan xeellanaadan koyiis. Eti suuttaa mookkona; shin ashuwaa maana danddayoosona. Eti maanawu mehiyaa woy doˈaa shukkiyo wode, suuttaa saˈan gussana bessees.

12. Kiristtaaneti suuttaa waati xeelliyoonaa?

12 Yesuusi hayqqin amarida layttay aadhi simmin, Israaˈeelatuyyo immettida azazotuppe Kiristtaaneti naagana bessiya azazoti awugeetakko kuuyanawu kiitettidaageetinne Yerusalaame gubaaˈiyaa cimati shiiqidosona. (Oosuwaa 15:28, 29 nabbaba; Oosuwaa 21:25) Yihooway suuttaa he wodekka xoqqu oottidi xeelliyoogaanne etikka suuttaa geeshshabadan xeellana koshshiyoogaa eti akeekanaadan i maaddiis. Beni Kiristtaaneti suuttaa mookkona woy uyokkona woy shukkiyo wode suuttay maara gukkibeenna ashuwaa mookkona. Eti hegaadan oottikko, hegee eeqawu goynniyoogaa woy shaaramuxiyoogaa mala iitaba. He wodeppe doommidi, tumu Kiristtaaneti suuttaa mookkona  woy uyokkona. Nu wodiyan shin? Yihooway nuuni suuttaa haˈˈikka geeshshabadan xeellanaadan koyees.

13. Kiristtaaneti akkamuwawu suuttaa goˈettennay aybissee?

13 Hegaa giyoogee Kiristtaaneti akkamuwawukka suuttaa goˈettana koshshenna giyoogee? Ee. Nuuni suuttaa meennaadan woy uyennaadan Yihooway azaziis. Issi dottoree neeni ushshaa uyennaadan yootikko, neeni ushshaa suuttaa xaphuwaa baggaara marppiyan cadettuutee? Cadettennaagee qoncce! Hegaadankka, suuttaa meennaadan woy uyennaadan imettida azazoy nuuni akkamuwawu suuttaa goˈettana koshshennaagaa bessees.—Wurssetta Qofaa 29 xeella.

14, 15. Issi Kiristtaanee deˈuwaa bonchiyoogeenne Yihoowayyo azazettiyoogee ay keena koshshiyaabee?

14 Issi dottoree intte akkamuwawu suuttaa goˈettana xayikko, hayqqeeta giidi nuussi yootikko shin? Suuttaa xeelliyaagan Xoossaa azazuwaa ubba asay azazettanawu woy agganawu kuuyana bessees. Kiristtaaneti Xoossay immido deˈuwaa imotaa keehi bonchoosona; qassi akkamuwawu suuttaa goˈettokkona; shin deˈanawu koyiyo gishshawu suuttaa goˈettennan hara ogiyan akkamettana koyoosona.

15 Nuuni payya gididi deˈanawu keehi baaxetoos; shin Xoossay deˈuwaa xoqqu oottidi xeelliyo gishshawu, nuuni akkamuwawu suuttaa goˈettokko. Yihoowawu azazettennan ixxidi, nu baree aduqqanaadan baaxetiyoogaappe ayyo azazettiyoogee keehi koshshiyaaba. Yesuusi, “Ba shemppuwaa ashshana koyiya urai bashshana; shin ba shemppuwaa ta gishshau bashshiya urai ashshana” yaagiis. (Maatiyoosa 16:25) Nuuni Yihoowa siiqiyo gishshawu ayyo azazettanawu koyoos. I nuuyyo loˈˈo gididabaa erees; qassi nuuni Yihoowaagaadan deˈuwaa alˈˈodaaninne geeshshadan xeelloos.—Ibraawe 11:6.

16. Xoossaa ashkkarati ayyo azazettiyoy aybissee?

16 Xoossaayyo ammanettida ashkkarati suuttaa xeelliyaagan  a azazuwaa azazettanawu murttidosona. Eti suuttaa mookkona woy uyokkona; qassi akkamuwawu suuttaa goˈettokkona. * SHin, eti bantta shemppuwaa ashshanawu hara ogiyan akkamettoosona. Deˈuwaanne suuttaa Medhidaagee etayyo loˈˈo gididabaa eriyoogaa ammanettoosona. Neeyyo loˈˈo gididabaa i eriyoogaa neeni ammanay?

SUUTTAA GOˈETTANAADAN YIHOOWAY YOOTIDO MEXI ISSI OGIYAA

17. Israaˈeelan, suuttaa goˈettanaadan Yihooway yootido mexi issi ogee aybee?

17 Muuseyyo immettida Higgiyan Yihooway Israaˈeelatussi hagaadan giis: “Asho maayida ubbaa de7oi a suuttaa giddon de7ees; suuttaikka . . . nagaraa atto giissiyaagaa gidiyo gishshau, intte nagaraa atto giissanaadan, taani intteyyo yarshshiyoosaa bollan yarshshanaadan immaas.” (Wogaabaa 17:11) Israaˈeelati nagaraa oottiyo wode, mehe yarshshidi beeta maqidasiyan deˈiya yarshshiyoosan qeesee he suuttaappe amaridaagaa gussanaadan oychidi, Yihooway bantta nagaraa atto gaanaadan oychana danddayoosona. Suuttaa goˈettanaadan Yihooway Israaˈeelatuyyo yootido mexi issi ogee hegaa.

18. Yesuusa yarshshoy nuuni ay demmanaadan oottii?

18 Nu nagaraa atto giissanawu, mehiyaa yarshshuwaa higgiyaa gishshaa, Yesuusi saˈaa yiido wode ba deˈuwaa woy suuttaa nuussi immiis. (Maatiyoosa 20:28; Ibraawe 10:1) Yesuusa deˈoy keehi alˈˈo gidido gishshawu, Yihooway Yesuusa hayquwaappe denttidi saluwaa efi simmidi, Xoossay ubba asay Yesuusa yarshshuwan merinaa deˈuwaa demmanaadan oottiis.—Yohaannisa 3:16; Ibraawe 9:11, 12; 1 PHeexiroosa 1:18, 19.

Neeni deˈuwaanne suuttaa bonchiyoogaa waata bessana danddayay?

19. Nuuni ubba asaa ‘suuttan ashettennaadan’ ay oottana bessii?

 19 Yihooway nuuyyo maalaalissiya deˈo imotaa immido gishshawu a galatoos. Qassi asay Yesuusa ammanikko merinawu deˈana danddayiyoogaa etawu yootana koyoos. Nuuni asaa siiqoos; qassi eti deˈuwaa demmanaadan eta tamaarissanawu nuuyyo danddayettida ubbabaa oottana danddayoos. (Hizqqeela 3:17-21) Hegaa gishshawu, kiitettida PHawuloosaagaadan, nuunikka hagaadan gaana danddayoos: “Intteppe issi urai bayikkokka taani hegan gelennaagaa [“a suuttan ashettennaagaa, NW”] hachchi intteyyo geeshshada yootais. Aissi giikko, Xoossai oottanau qoppidobaa ubbaa intteyyo ainne ashshennan yootaas.” (Oosuwaa 20:26, 27) Ee, nuuni Yihoowabaanne i deˈuwaa keehi xoqqu oottidi xeelliyoogaa haratussi yootiyo wode, deˈuwaanne suuttaa keehi bonchiyoogaa bessoos.

^ MENT. 16 Akkamuwawu suuttaa goˈettiyoogaa xeelliyaagan gujjada eranawu, Yihoowa Markkati attamissido ‘Xoossaa Siiquwan Deˈa’ giya maxaafaa sinttaa 77-79 xeella.