Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Geeshsha Maxaafay Nuna Ay Tamaarissii?

 SHEMPPO HEEZZAA

Xoossay Asawu Halchidobay Aybee?

Xoossay Asawu Halchidobay Aybee?

1. Xoossay asawu halchidobay aybee?

XOOSSAY asawu keehi loˈˈobaa halchiis. I Addaamanne Hewaano medhidi loˈˈiya gannatiyan wottiis. Xoossay eti naata yelanaadan, kumetta saˈaa gannate oottanaadaaninne mehiyaa doˈaa haaranaadan halchiis.—Doomettaabaa 1:28; 2:8, 9, 15; Wurssetta Qofaa 6 xeella.

2. (a) Xoossay ba halchidobaa polanaagaa nuuni waati eriyoo? (b) Merinaa deˈuwaa xeelliyaagan Geeshsha Maxaafay woygii?

2 Nuuni gannatiyan deˈana gaada qoppa eray? Yihooway, “Taani halchchidobaakka taani oottana” yaagiis. (Isiyaasa 46:9-11; 55:11) Ee, i halchidobaa polana; qassi i hegaa oottennaadan aybinne teqqenna. Yihooway saˈaa medhidoy halchuwaana. I “biittaa coo medhdhibeenna.” (Isiyaasa 45:18) I asay kumetta saˈan deˈanaadan koyees. Xoossay ay mala asay ha saˈan deˈanaadan koyii? Qassi ay keena wodiyawu deˈanaadan koyii? Geeshsha Maxaafay, “Xilloti [woy, azazettiyaageeti] biittaa laattananne yan merinau de7ana” yaagees.—Mazamure 37:29; Ajjuutaa 21:3, 4.

3. Asay harggiyo gishshawunne hayqqiyo gishshawu, neeni woygada qoppana danddayay?

3 SHin ha wodiyan asay harggeesinne hayqqees. Darosan asay oletteesinne issoy issuwaa worees. Hegee Xoossay halchidoba gidenna. Yaanin, hanidabay aybee, aybissi? Hegaayyo zaaruwaa yootana danddayiyay Geeshsha Maxaafaa xalla.

 XOOSSAA MORKKIYAA

4, 5. (a) Edene gannatiyan Hewaano shooshshan eqqidi haasayissiday oonee? (b) Ammanettiya uri waanidi kayso gidana danddayii?

4 Geeshsha Maxaafay “xalahe halaqaa woikko Seexaanaa” giyo morkkee Xoossaayyo deˈiyoogaa yootees. Edene gannatiyan Seexaanay shooshshan eqqidi Hewaano haasayissiis. (Ajjuutaa 12:9; Doomettaabaa 3:1) I shooshshay haasayiyaaba milatissiis.—Wurssetta Qofaa 7 xeella.

5 Yaatin, Seexaanaa Dabloosa medhiday oonee? Xoossay Addaameyyoonne Hewaaniyyo saˈaa giigissiyo wode saluwan deˈiya issi kiitanchay guyyeppe bana Dabloosa oottiis. (Iyyooba 38:4, 7) Hegee waanidi hanana danddayii? Leemisuwawu, ammanettiya uri waanidi kayso gidii? I kayso gididi yelettibeenna. SHin i babaa gidennabaa amottees woy koyees. I hegaa aggennan qoppiyo wode, iitabaa oottanawu keehippe amottees. Qassi hanotay injjetiyo wode wuuqqees. Yaatiyoogan, bana kayso kessees.—Yaaqooba 1:13-15; Wurssetta Qofaa 8 xeella.

6. Issi kiitanchay waanidi Xoossaa morkke gididee?

6 He kiitanchaykka hegaadan haniis. Yihooway Addaamanne Hewaano medhi simmidi, eti naata yelanaadaaninne ‘saˈaa kumanaadan’ yootiis. (Doomettaabaa 1:27, 28) He kiitanchay, ‘Asay ubbay Yihoowayyo goynniyoogaappe tawu goynnana!’ giidi qoppennan aggenna. I hegaabaa keehi qoppiyo wode, Yihoowabaa keehi amottiis. He kiitanchay asay bawu goynnanaadan koyiis. Hegaa gishshawu, i Hewaaniyyo wordduwaa yootidi o balettiis. (Doomettaabaa 3:1-5 nabbaba.) Yaatiyoogan, i Xoossaa morkkiyaa, Seexaanaa Dabloosa gidiis.

7. (a) Addaameenne Hewaana ayssi hayqqidonaa? (b) Nuuni ceeggiyoynne hayqqiyoy aybissee?

7 Addaameenne Hewaana Xoossaayyo azazettennan ixxidi mittaa teeraa miidosona. (Doomettaabaa 2:17; 3:6)  Eti Yihoowa bolli nagaraa oottidi, Yihooway kasetidi yootidoogaadan hayqqidosona. (Doomettaabaa 3:17-19) Addaamenne Hewaani naatikka nagarancha gidiyo gishshawu, hayqqoosona. (Roome 5:12 nabbaba.) Eta naati nagarancha gididoy aybissakko akeekanawu, ane issi leemisuwaa beˈoos. Zaˈˈida bashiyan buddeenaa tigiyoogaa qoppa. He bashiyan tigiyo buddeennan zaˈuwaa malaatay kiyees. Addaamee Xoossaayyo azazettennan ixxido wode nagarancha gidiis. Nuuni Addaame naata gidiyo gishshawu, ubbaykka nagarancha woykko aagaadan nu bollikka “zaˈuwaa” malaatay deˈees. Ubbay nagarancha gidiyo gishshawu, ceeggoosinne hayqqoos.—Roome 3:23; Wurssetta Qofaa 9 xeella.

8, 9. (a) Seexaanay Addaameenne Hewaana ay ammananaadan koyidee? (b) Yihooway makkalanchata sohuwaara woribeennay aybissee?

8 Seexaanay Addaameenne Hewaana Xoossaayyo azazettennaadan oottiyoogan, Yihoowa bolli makkaliyoogaa doommiis. I Addaameenne Hewaana Yihooway worddancha, banttawu kehabaa amottennaagaanne iita ogiyan haariyaagaa giidi ammananaadan koyiis. Seexaanay asay oottana bessiyoobaa Xoossay etawu odana koshshennaagaanne suure woy suure gidennabaa Addaamessinne Hewaanissi kuuyana bessennaagaa yootiis giyoogaa mala. Yaatin, Yihooway ay oottanee? I makkalanchata woridi, he makkalaa xayssana danddayees. SHin hegaadan oottiyoogee Seexaanay worddancha gidiyoogaa bessii? CHii, bessenna.

9 Hegaa gishshawu, Yihooway makkalanchata sohuwaara woribeenna. SHin i asay asaa haaranaadan wodiyaa immiis. Hegee Seexaanay worddancha gidiyoogeenne Yihooway asaassi loˈˈobaa eriyoogee qonccanaadan oottiis. SHemppo 11n hegaabaa gujjidi tamaarana. SHin  Addaameenne Hewaana kuuyidobaa xeelliyaagan neessi aybi siyettii? Eti Seexaanaa ammanidi Yihoowayyo azazettennan aggidoogee bessiyaabee? Addaameyyoonne Hewaaniyyo deˈiyaabaa ubbaa immiday Yihoowa. I etawu wottiyoobi baynna deˈuwaa, eti deˈanawu keehi loˈˈiya sohuwaanne  etawu ufayssiya oosuwaa immiis. Gidoppe attin, Seexaanay etawu loˈˈobaa mule oottibeenna. He wode neeni yan deˈiyaakko, waatuutee?

10. Nuuni doorana bessiyo keehi koshshiyaabay aybee?

10 Ha wodiyan nuunikka dooriyo hegaa malabay deˈees; hegee nu deˈuwaara gayttidaba. Yihooway nuna haaranaadan dooridi, Seexaanay worddancha gidiyoogaa bessiyaabaa oottana danddayoos. Woy Seexaanay nuna haaranaadan doorana danddayoos. (Mazamure 73:28; Leemiso 27:11 nabbaba.) Ha alamiyan Xoossawu azazettiya asay keehi guutta. Ha alamiyaa haariyay Xoossaa gidenna. A gidana xayikko, yaatin oonee?

ALAMIYAA HAARIYAY OONEE?

Alamiyaa kawotettati ubbay Seexaanaabaa gidennaakko, i Yesuusawu immana gii?

11, 12. (a) Seexaanay Yesuusawu immana giidobaa xeelliyaagan ay akeekiyoo? (b) Seexaanay alamiyaa haariyoogaa bessiya xiqiseti awugeetee?

11 Yesuusi ha alamiyaa woykko saˈaa haariyay oonakko erees. Issi wode, Seexaanay Yesuusa “sa7an de7iya kawotetta ubbaanne eta bonchchuwaa bessiis.” Bessidi, Seexaanay Yesuusa, “Neeni taayyo gulbbatada goinnikko, taani hagaa ubbaa neeyyo immana” yaagiis. (Maatiyoosa 4:8, 9; Luqaasa 4:5, 6) He kawotettati Seexaanaabaa gidennaakko, i Yesuusawu immana gii? Akkay. Kawotettati ubbay Seexaanaaba.

12 ‘Seexaanay ha alamiyaa haariyaagaa gidana danddayenna. Saluwaa saˈaa medhidaagee Ubbaa Danddayiya Xoossaa, Yihoowa gidiyoogee tuma’ gaada qoppana danddayaasa. (Ajjuutaa 4:11) SHin “ha sa7aa haariyaagee” Seexaanaa gidiyoogaa Yesuusi qoncciyan yootiis. (Yohaannisa 12:31; 14:30; 16:11) Kiitettida PHawuloosi “ha sa7aa Xoossai” Seexaanaa Dabloosa gidiyoogaa yootiis. (2 Qoronttoosa 4:3, 4) Qassi kiitettida Yohaannisi “ha  mule sa7aikka xalahe halaqan haarettidoogaa” yootiis.—1 Yohaannisa 5:19.

SEEXAANAA ALAMEE WAANIDI XAYANEE?

13. Ooratta alamee koshshiyoy aybissee?

13 Ha alamee yaa iiti iiti bees. Ha alamiyan olay, mussinnay, loˈˈo milatiya iitatettaynne makkalay kumiis. Asay ay keena baaxetiyaaba gidikkokka, ha metuwaa xayssana danddayenna. SHin Xoossay Armmageedoona olan ha iita alamiyaa mata wode xayssidi, xillotettay kumido ooratta alamiyaa ehaana.—Ajjuutaa 16:14-16; Wurssetta Qofaa 10 xeella.

14. Xoossay ba Kawotettaa Kawo gidanaadan dooridoy oonee? Geeshsha Maxaafay Yesuusabaa kasetidi ay yootidee?

14 Yihooway saluwan deˈiya ba Kawotettaa Kawo gidanaadan Yesuus Kiristtoosa dooriis. Yesuusi “Sarotettaa Halaqaa” gididi haaranaagaanne a aysoy merinawu deˈanaagaa Geeshsha Maxaafay shaˈan qoodettiya layttappe kasetidi yootiis. (Isiyaasa 9:6, 7) Yesuusi bana kaalliyaageeti he Kawotettaa xeelliyaagan, “Ne kawotettai yo; ne shenee saluwan hanidoogaadan, sa7ankka hano” yaagidi woossanaadan tamaarissiis. (Maatiyoosa 6:10) SHemppo 8n, Xoossaa Kawotettay asa kawotettaa xayssidi a sohuwan haaranaagaa tamaarana. (Daaneela 2:44 nabbaba.) Hegaappe simmin, Xoossaa Kawotettay ha saˈaa loˈˈiya gannate oottana.—Wurssetta Qofaa 11 xeella.

OORATTA ALAMEE MATATTIIS!

15. ‘Ooratta saˈay’ aybee?

15 Geeshsha Maxaafay hagaadan gees: “Nuuni . . . ooratta saluwaanne ooratta sa7aa xilloi de7anasaa naagoos.” (2 PHeexiroosa 3:13; Isiyaasa 65:17) Issi issitoo, Geeshsha Maxaafay asaabaa yootanawu ‘biittaa’ woy saˈaa giya qaalaa goˈettees. (Zaarettido Wogaa 32:1) Yaatiyo  gishshawu, xilloy deˈana ‘ooratta saˈay’ Xoossaayyo azazettiyoogan anjjettiya asa ubbaa bessees.

16. Xoossay ehaana ooratta alamiyan deˈanaageetuyyo i ay mala imotaa immanee, qassi nuuni he imotaa demmanawu ay oottana bessii?

16 Xoossay ehaana ooratta alamiyan deˈana asay “merinaa de7uwaa” demmanaagaa Yesuusi yootiis. (Marqqoosa 10:30) Nuuni he imotaa demmanawu ay oottana bessii? Hegaa zaaruwaa eranawu hayyanaa, Yohaannisa 3:16nne 17:3 nabbaba. Saˈay Gannate gidiyo wode deˈoy ay mala gidanaakko Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa ane beˈoos.

17, 18. Kumetta saˈan sarotettay deˈanaagaanne nuuni hirggennan woppu giidi deˈanaagaa waati eriyoo?

17 Iitatettay, olay, danoynne makkalay xayana. Iita asi issoynne saˈan attenna. (Mazamure 37:10, 11) Xoossay “sa7aa gaxaa gakkanaassi de7iya olaa teqqees.” (Mazamure 46:9; Isiyaasa 2:4) Xoossaa siiqiyaageetinne ayyo azazettiyaageeti saˈan deˈana. Asay yan sarotettan merinawu deˈana.—Mazamure 72:7.

18 Yihoowa asay woppu giidi deˈana. Beni, Israaˈeelati Xoossaayyo azazettiyo wode, i eta naagiyo gishshawu sarotettan deˈidosona. (Wogaabaa 25:18, 19) Gannatiyan nuuni aybiyyookka woy ooyyookka yayyokko. Nuuni ubba wode hirggennan woppu giidi deˈana!—Isiyaasa 32:18; Mikiyaasa 4:4 nabbaba.

19. Xoossay ehaana ooratta alamiyan kattay kumi palahanaagaa ammanettana danddayiyoy aybissee?

19 Kattay kumi palahana. “Biittan daro kattai mokko; dereti kattan kamettona.” (Mazamure 72:16) “Biittai kattaa mokkiis”; qassi Yihooway, “nu Xoossai nuna anjjiis.”—Mazamure 67:6.

20. Saˈay gannate gidanaagaa waati eriyoo?

20 Kumetta saˈay gannate gidana. Asawu loˈˈiya  keettaynne ataakiltte sohoy deˈana. (Isiyaasa 65:21-24; Ajjuutaa 11:18 nabbaba.) Kumetta saˈay Edene ataakiltte sohuwaadan loˈˈiyaagaa gidana. Yihooway nuussi koshshiya ubbabaa muletoo immana. Geeshsha Maxaafay, “Neeni ne kushiyaappe yeggada, paxa de7iyaageeta ubbaa amuwaa alaasa” yaagees.—Mazamure 145:16.

21. Meheenne doˈay asaara saruwan deˈanaagaa waati eriyoo?

21 Meheenne doˈay asaara saruwan deˈana. Mehee doˈay he wode asaa qohenna. Guutta naati haˈˈi nuna qohiya doˈatakka he wode yayyokkona.—Isiyaasa 11:6-9; 65:25 nabbaba.

22. Yesuusi harggiyaageeta waatanee?

22 Yan ooninne harggenna. Yesuusi saˈan deˈiyo wode daro asaa pattiis. (Maatiyoosa 9:35; Marqqoosa 1:40-42; Yohaannisa 5:5-9) SHin Yesuusi Xoossaa Kawotettaa Kawo gidiyo gishshawu, asa ubbaa pattana. He wode ooninne, “Taani harggais” geenna.—Isiyaasa 33:24; 35:5, 6.

23. Xoossay hayqqidaageeta waatanee?

23 Hayqqidaageeti denddana. Hayqqida miilooniyan qoodettiyaageeta denttanawu Xoossay qaalaa geliis. “Asai ubbai, worddoikka xilloikka haiquwaappe denddana.”—Yohaannisa 5:28, 29 nabbaba; Oosuwaa 24:15.

24. Gannatiyan deˈanaagaa qoppiyo wode neeyyo aybi siyettii?

24 Nuuni ubbay doorana koshshiyaabay deˈees. Nuuni Yihoowabaa eranawunne ayyo haggaazanawu woy nu koyiyo harabaa oottanawu doorana danddayoos. Nuuni Yihoowayyo haggaazanawu doorikko, sinttappe ufayssiya deˈuwaa deˈana danddayoos. Issi bitanee hayqqanaappe kase, Yesuusi a hassayana mala oychin, Yesuusi, “Neeni tanaara gannatiyan de7ana” yaagidi qaalaa geliis. (Luqaasa 23:43) Yesuus Kiristtoosabaanne Xoossay qaalaa gelido ufayssiyaabaa Yesuusi waati polanaakko ane gujjidikka beˈana.