Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Geeshsha Maxaafay Nuna Ay Tamaarissii?

Wurssetta Qofaa

Wurssetta Qofaa

1 YIHOOWA

Xoossaa sunttay Yihoowa; he sunttaa birshshettay “Hananaadan Oottees” giyoogaa. Yihooway ubbaa danddayiya Xoossaa; qassi i ubbabaa medhiis. I koyidobaa aybanne oottiyo wolqqay awu deˈees.

Ibraawettuwan, Xoossaa sunttay oyddu pitaletun xaafettiis. Inggilizettuwan, he pitaleti YHWH woy JHVH geetetti xaafettoosona. Koyro Ibraawettuwan xaafettida Geeshsha Maxaafan, Xoossaa sunttay 7,000 gidiya sohuwan deˈees. Kumetta saˈan deˈiya asay Yihoowa sunttaa bantta qaalan meezetido dumma dumma ogiyan xeesees.

SHem. 1, mentto 15

2 GEESHSHA MAXAAFAY “XOOSSAA AYYAANAI” KAALETTIN XAAFETTIIS

Geeshsha Maxaafay Xoossaagaa; shin i asan xaafissiis. Hegee issi aaway ba naˈaa dabddaabbiyaa xaafissiyoogaa mala. Xoossay ba qofaa Geeshsha Maxaafaa xaafeti xaafanaadan ba geeshsha ayyaanaa baggaara kaalettiis. Xoossaa ayyaanay eta dumma dumma ogiyan kaalettiis; eti issi issitoo ajjuutaa woy aymuwaa beˈanaadan, qassi beˈidoogaa xaafanaadan oottiis.

SHem. 2, mentto 5

3 GEESHSHA MAXAAFAA MAARATA

Hageeti loˈˈobaa kuuyanaadan nuna maaddiya Geeshsha Maxaafaa timirtteta. Leemisuwawu, “Iita laggetettai lo77o hanotettaa moorees” giya Geeshsha Maxaafaa maaray nu laggeti nuuni loˈˈo woy iita gidanaadan oottana danddayiyoogaa tamaarissees. (1 Qoronttoosa 15:33) Qassi, “Asi ba zeriyoogaa zaarettidi cakkana” giya Geeshsha Maxaafaa maaray, nuuni oottiyoobay nu bolli issibaa kaalettiyoogee attennaagaa yootees.—Galaatiyaa 6:7.

SHem. 2, mentto 2

  4 HIRAAGAA

Hagee Xoossaappe yiya kiita. Hegee Xoossaa sheniyaa, kandduwaara gayttida timirttiyaa, azazuwaa woy pirddaa qonccissiyaaba gidana danddayees. Sinttappe hananabaa qonccissiya kiitaa gidanawukka danddayees. Polettida daro hiraagati Geeshsha Maxaafan deˈoosona.

SHem. 2, mentto 13

5 MASIYAA XEELLIYAAGAN ODETTIDA HIRAAGATA

Masiyaa xeelliyaagan odettida daro hiraagati Yesuusan polettidosona. “ Masiyaa Xeelliyaagan Odettida Hiraagata” giya saaxiniyaa xeella.

SHem. 2, mentto 17, tohossa qofaa.

6 YIHOOWAY SAˈAWU HALCHIDOBAA

Yihooway saˈaa, a siiqiya asay deˈiyo gannate gidana mala medhiis. A halchoy laamettibeenna. Mata wode, Xoossay iitatettaa xayssananne ba asawu merinaa deˈuwaa immana.

SHem. 3, mentto 1

7 SEEXAANAA DABLOOSA

Seexaanay Xoossaa bolli makkaliyoogaa doommida kiitancha. I Yihoowaara eqettiyo gishshawu, Seexaanaa geetettees; hegaa birshshettay “Eqettiyaagaa” giyoogaa. I Dabloosakka geetettees; hegaa birshshettay “Sunttaa Mooriyaagaa” giyoogaa. I hegaadan geetettidoy Xoossaa xeelliyaagan worddobaa yootiyo gishshataassanne asaa balettiyo gishshataassa.

SHem. 3, mentto 4

  8 KIITANCHATA

Yihooway saˈaa medhanaappe daro wodiyaa kasetidi kiitanchata medhiis. Eti saluwan deˈana mala merettidosona. Kiitanchati daro miilooniyan qoodettoosona. (Daaneela 7:10) Etayyo sunttaynne dumma dumma eeshshay deˈees; qassi ammanettida kiitanchati asay etawu goynnana koyido wode bantta huuphiyaa kawushshiyo gishshawu goynnenna mala diggidosona. Eta maataynne etawu imettida oosoy dumma dumma. He oosotuppe amaridaageeti Yihoowa araataa sinttan oottiyoogaa, awu kiitettiyoogaa, saˈan deˈiya a ashkkarata naagiyoogaanne kaalettiyoogaa, a pirdday polettanaadan oottiyoogaanne sabbakiyo oosuwaa maaddiyoogaa. (Mazamure 34:7; Ajjuutaa 14:6; 22:8, 9) Sinttappe, eti Armmageedoona olan Yesuusaara issippe olettana.—Ajjuutaa 16:14, 16; 19:14, 15.

SHem. 3, mentto 5; SHem. 10, mentto 1

9 NAGARAA

Nuuni Yihoowaara woy a sheniyaara maayettenna aybanne qoppiyoobay woy oottiyoobay nagara. Nagaray nuuni Xoossaara medhido dabbotaa mooriyo gishshawu, eriiddi nagaraa oottennaadan nuna maaddiya higgiyaanne maaraa i nuussi immiis. Yihooway koyro ubbabaa wottiyoobi baynna hanotan medhiis; shin Addaameenne Hewaana Yihoowayyo azazettennan ixxido wode, eti nagarancha gididosona. Eti ceeggidi hayqqidosona; qassi nuuni Addaameppe nagaraa laattido gishshawu, ceeggoosinne hayqqoos.

SHem. 3, mentto 7; SHem. 5, mentto 3

10 ARMMAGEEDOONA

Hagee Seexaanaa alamiyaanne iitatettaa ubbaa xayssiyo Xoossaa olaa.

SHem. 3, mentto 13; SHem. 8, mentto 18

 11 XOOSSAA KAWOTETTAA

Xoossaa Kawotettay Yihooway saluwan essido ayso. Yesuus Kiristtoosi he Kawotettaa Kawo gididi haariiddi deˈees. Yihooway he Kawotettaa baggaara iitatetta ubbaa sinttappe xayssana. Xoossaa Kawotettay saˈaa haarana.

SHem. 3, mentto 14

12 YESUUS KIRISTTOOSA

Xoossay ubbabaa medhanaappe kase Yesuusa medhiis. Yihooway Yesuusi ubba asawu hayqqanaadan saˈaa kiittiis. Yesuusi hayqqi simmin, Yihooway a hayquwaappe denttiis. Yesuusi Xoossaa Kawotettaa Kawo gididi haˈˈi saluwan haariiddi deˈees.

SHem. 4, mentto 2

13 KASETI ODETTIDA LAAPPUN TAMMUTOO LAAPPUN LAYTTAA

Geeshsha Maxaafay Masee yaana wodiyaa kasetidi yootiis. Hegee 69too laappun layttaa wurssettaana; hegeekka 455 K.K. doommidi, 29 M.Ln polettiis.

Hegee 29 M.Ln polettidoogaa waati eriyoo? He wodee, Parsse Kawuwaa Arxxekssiisi “Yerusalaame katamai bottokonettanaunne keexettanau” 455 K.K. azazido wode doommiis. (Daaneela 9:25; Nahimiyaa 2:1, 5-8) Nuuni 455 K.K. doommidi 483 layttaa (69 x 7) qoodikko, 29 M.Ln wurees. He layttay Yesuusi xammaqettidonne Mase gidido laytta!—Luqaasa 3:1, 2, 21, 22.

 He hiraagay 483 layttay poletti simmin, hara laappun layttaabaakka yootees. He laappun layttatu gina shaahuwan, 33 M.Ln Masiyaa asay worana, qassi laappun layttaa wurssettan, 36 M.L. doomettan, Xoossaa Kawotettaa mishiraachoy Ayhudatu xallaassa gidennan, saˈan deˈiya asaa ubbawu odettana.—Daaneela 9:24-27.

SHem. 4, mentto 7

 14 WORDDO TIMIRTTE GIDIDA SILLAASIYAA

Geeshsha Maxaafay Xoossaa Yihooway Medhidaagaa gidiyoogaanne hara ubbabaappe kase Yesuusa medhidoogaa tamaarissees. (Qolasiyaasa 1:15, 16) Yesuusi Ubbaa Danddayiya Xoossa gidenna. I bana Xoossaa lagge mule gi erenna. SHin i, ‘Taappe Aaway darees’ yaagiis. (Yohaannisa 14:28; 1 Qoronttoosa 15:28) Gidikkokka, issi issi haymaanooteti Sillaasiyaabaa, hegeekka issi Xoossaa giddon, Aaway, Naˈaynne xillo ayyaanay deˈoosona giidi tamaarissoosona. “Sillaasiyaa” giya qaalay Geeshsha Maxaafan baawa. Hegee worddo timirtte.

Geeshsha ayyaanay Xoossay koyidobaa oottanawu goˈettiyo ayfiyan beettenna a wolqqa. Leemisuwawu, beni Kiristtaanetun ‘geeshsha ayyaanay kumiis’; qassi Yihooway, “Taani asa ubbaa bolli ta Ayyaanaa gussana” yaagiis.—Oosuwaa 2:1-4, 17.

SHem. 4, mentto 12; SHem. 15, mentto 17

15 MASQQALIYAA

Tumu Kiristtaaneti Xoossawu goynniyo wode masqqaliyaa goˈettokkona. Aybissi?

  1.  Worddo haymaanootee masqqaliyaa beniisappe doommidi goˈettees. Beni, masqqalee merettidabawu goynniyoogaaranne yeliyoogaara gayttida eeqa goynuwawu goˈettiyooba. Yesuusi hayqqi simmin 300 layttaa giddon, Kiristtaaneti goynnanawu masqqaliyaa goˈettibookkona. Takkidi, Rooma Kawuwaa Qosxxenxxinoosi masqqaliyaa Kiristtaanetu malaata oottiis. He malaatay Kiristtaane ammanuwaa asay dosanaadan oottanawu goˈettidoba. Masqqaliyaa Yesuus Kiristtoosaara gattiyaabi aybinne baawa. Niwu Katolik Insaykilopidiya giyo maxaafay, “Masqqalee Kiristtaane ammanuwaappe kase wogankka Kiristtaanetubaa gidenna hara wogankka deˈiyaaba” yaagees.

  2.  Yesuusi hayqqidoy masqqaliyan kaqettidi gidenna. “Masqqaliyaa” geetettidi birshshettida Giriiketto qaalay  “sitta mittaa,” “tuussaa,” woy “mittaa” giyoogaa. Ze Kampaniyen Baybil giyo maxaafay, “[Ooratta Maachay] xaafettido Giriikettuwan ubba naaˈˈu mittaa bessiyaabi aybinne baawa” yaagees. Yesuusi kaqettidi hayqqidoy sitta mittaana.

  3.  Yihooway nuuni goynniyo wode misiliyaa woy hegaa malabaa goˈettanaadan koyenna.—Kessaabaa 20:4, 5; 1 Qoronttoosa 10:14.

SHem. 5, mentto 12

16 GODAA KAHUWAA

Yesuusi ba hayquwaa hassayana mala ba erissiyo ashkkarata azaziis. Israaˈeelati Paasikaa Baalaa Niisaana 14n bonchiyoogaadan, etikka layttan layttan he gallassi bonchoosona. Yesuusa ashuwaanne suuttaa leemiso gidida oyttaynne woynee Godaa Kahuwaa bonchiyo wode yuuyees. Saluwan Yesuusaara haaranaageeti oyttaa moosonanne woyniyaa uyoosona. Saˈan merinawu deˈanawu hidootiyaageeti Yesuusa Hayquwaa Hassayiyo Baalaa bonchoosona; shin oyttaa mookkonanne woyniyaa uyokkona.

SHem. 5, mentto 21

17 SHEMPPUWAA

“SHemppuwaa” geetettida Ibraawettonne Giriiketto qaalay Geeshsha Maxaafan (1) asa, (2) mehiyaa doˈaa, woy (3) asa woy mehiyaa deˈuwaa bessiyaaba. Kaallidi deˈiya leemisota beˈa:

  • Asa. Nohe wode ‘amarida hosppun asati [“shemppoti,” NW] haattaappe attidosona.’ (1 PHeexiroosa 3:20) Ha xiqisiyan “shemppo” geetettidaageeti asata; hegeetikka Nohanne a machiyo, eta attuma naatanne naata machota.

  • Mehiyaa doˈaa. “Xoossai hegaappe guyyiyan hagaadan yaagidi haasayiis; ‘Paxa de7iya dumma dumma meretati [“shemppoti,” NW] haattan darona; kafoikka sa7aappe bollaaranne salo gufanttuwaappe garssaara paallo’ yaagiis. Xoossai hegaappe guyyiyan hagaadan yaagidi haasayiis;  ‘Paxa de7iya meretati [“shemppoti,” NW] bantta qommuwan qommuwan: meheti, biittaara gooshettiya meretatinne do7ati bantta qommuwan qommuwan biittaa bollan kiyona’ yaagiis; yaagin haniis.”—Doomettaabaa 1:20, 24.

  • Asaa, mehiyaa woy doˈaa deˈuwaa. Yihooway Muusa, ‘Nena [“ne shemppuwaa,” NW] woranawu koyida asati ubbay hayqqiichidosona’ yaagiis. (Kessaabaa 4:19) Yesuusi saˈan deˈiyo wode, “Taani dorssaa loitta heemmiyaagaa; dorssaa loitti heemmiyaagee he dorssatu gishshau haiqqees [“ba shemppuwaa immees,” NW]” yaagiis.—Yohaannisa 10:11.

    Qassi issi asi issibaa ba “kumetta shemppuwaappe” oottees giyoogee ba dosan bawu deˈiya wolqqa ubban oottees giyoogaa. (Maatiyoosa 22:37; Zaarettido Wogaa 6:5) Hayqqida asay woy anhay hayqqida shemppo geetettana danddayees.—Qoodaabaa 6:6; Hagga 2:13.

SHem. 6, mentto 5; SHem. 15, mentto 17

18 AYYAANAA

Geeshsha Maxaafan “ayyaanaa” geetettidi birshshettida Ibraawettonne Giriiketto qaalay dumma dumma gidana danddayees. SHin he qaalay darotoo asawu beettennabaa, leemisuwawu carkkuwaa woy asaynne mehee siiriyaara shemppiyo shemppuwaa qonccissees. Ha qaalay ayyaana meretatanne Xoossaa wolqqa gidida geeshsha ayyaanaakka qonccissees. Issi uri hayqqi simmin, appe shaahettidi deˈiyaabi deˈees giidi Geeshsha Maxaafay tamaarissenna.—Mazamure 104:29; Maatiyoosa 12:43; Luqaasa 11:13.

SHem. 6, mentto 5; SHem. 15, mentto 17

19 GAANNABIYAA

Gaannabiyaa giyoogee Yerusalaame matan asay buuraa xuuggiyoonne oliyo zanggaaraa suntta. Yesuusi saˈan deˈiyo wode mehee woy asi he zanggaaran olettidi taman xuugettiyoogaa bessiya naqaashi baawa. Hegaa gishshawu,  Gaannabee hayqqida asi merinawu taman xuugettiyo, asi beˈenna sohon deˈiyaaba gidenna. Yesuusi Gaannabiyan olettiya asaabaa yootiyo wode, eti merinawu xayanaagaa yootiis.—Maatiyoosa 5:22; 10:28.

SHem. 7, mentto 20

20 GODAA WOOSAA

Ha woosay Yesuusi ba erissiyo ashkkarati woygi woossanaakko tamaarissido woosa. Nu Aawawu giyo woosaa woy Yesuusi tamaarissido woosaa geetettidikka xeegettees. Leemisuwawu, Yesuusi nuuni hagaadan woossanaadan tamaarissiis:

  • “Ne geeshsha sunttai anjjetto”

    Yihooway ba sunttaa worddo ubbabaappe geeshshanaadan woossoos. Saluwan gidin saˈan deˈiya ubbay Xoossaa sunttaa bonchana koshshiyoy hegaassa.

  • “Ne kawotettai yo”

    Xoossaa Kawotettay Seexaanay haariyo iita alamiyaa xayssanaadan, ha saˈaa haaranaadaaninne saˈaa gannate oottanaadan woossoos.

  • “Ne shenee . . . sa7ankka hano”

    Yihooway asaa medhiyo wode qoppidoogaadan, wottiyoobi baynna azazettiya asay Gannatiyan merinawu deˈanawu, Xoossay saˈawu halchidobay polettanaadan woossoos.

SHem. 8, mentto 2

21 WOZUWAA

Yihooway asaa nagaraappenne hayquwaappe ashshanawu wozuwaa giigissiis. Wozoy Addaameppe halida wottiyoobi baynna asaa deˈuwaa zaaridi demmanawunne asay Yihoowa dabbo gidennaadan oottidabaa zaarettidi giigissanawu maaddiyaaba. Yesuusi nagarancha asa ubbawu hayqqanaadan Xoossay a saˈaa kiittiis. Yesuusi hayqqido gishshawu, ubba asay merinaa deˈuwaa demmananne nagaraappe geeyana danddayees.

SHem. 8, mentto 21; SHem. 9, mentto 13

 22 1914Y DUMMA LAYTTA GIDIDOY AYBISEE?

Xoossay ba Kawotettaa 1914n essanaagaa Daaneela shemppo 4y yootees.

Hiraagaa: Yihooway qanxxettida wogga mittaa Kawuwaa Naabukadanaxoori aymuwan beˈanaadan oottiis. He durumay “laappun laittai” woy wodee aadhanaashin aacenna mala birataappenne nahaasiyaappe oosettida sanssalatan qashettidoogaakka aymuwan beˈiis. Hegaappe simmin, he mittay aacana.—Daaneela 4:1, 10-16.

He hiraagay nena waati maaddii? He mittay Xoossaa haaruwaa bessiyaaba. Yihooway daro wodiyawu, Israaˈeela deriyaa haariya kawoti Yerusalaamen kawotanaadan oottiis. (1 Hanidabaa Odiya 29:23) SHin he kawoti ammanettennan aggidosona; yaatin eta haaroy xayiis. Yerusalaame katamay 607n K.K. xayiis. “Laappun laittai” woy wodee doommidoy he wodiyaana. (2 Kawotu Maxaafaa 25:1, 8-10; Hizqqeela 21:25-27) Yesuusi, “Aihuda gidenna asai bantta wode polettana gakkanaashin, Yerusalaame katamaa yedhdhana” yaagidi yootido wode ‘laappun layttaabaa’ woy wodiyaabaa yootiis. (Luqaasa 21:24) Hegaa gishshawu, “laappun laittai” woy wodee Yesuusi saˈan deˈiyo wode polettibeenna. Yihooway “laappun laittai” woy wodee polettiyo wode issi Kawuwaa sunttanaagaa yootiis. Ha ooratta Kawuwaa, Yesuusa haaroy saˈan deˈiya asa ubbay merinawu keehi anjjettanaadan oottana.—Luqaasa 1:30-33.

“Laappun laittai” woy wodee ay keenee? “Laappun laittai” woy wodee 2,520 layttaara lagge. Nuuni 607 K.K. doommidi 2,520 layttaa qoodikko 1914n wurees. Hegee Yihooway Mase gidida Yesuusa Xoossaa Kawotettaa Kawo oottidi saluwan kawoyido wode.

 SHin 2,520 giyo paydoy awuppe yiidabee? Geeshsha Maxaafay heezzu layttanne baggay woy heezzu wodenne baggay 1,260 gallassaara lagge gidiyoogaa yootees. (Ajjuutaa 12:6, 14) Hegaa gishshawu, “laappun laittai” hegawu naaˈˈu kushe woykko 2,520 gallassa. Qassi “issi gallassaayyo issi laittaa” qoodaa maaran 2,520 gallassay 2,520 layttaara lagge.—Qoodaabaa 14:34; Hizqqeela 4:6

SHem. 8, mentto 23

23 KIITANCHATU HALAQAA MIKAAˈEELA

Geeshsha Maxaafay kiitanchatu halaqa gididay issuwaa xalla gidiyoogaa yootees; a sunttaykka Mikaaˈeela.—Daaneela 12:1; Yihudaa 9.

Mikaaˈeeli Xoossaa olanchata gidida ammanettida kiitanchata Kaalettiyaagaa. Ajjuutaa 12:7y, “Mikaa7eeli ba kiitanchchatuura issippe miimminttiyaara olettiis” yaagees. Xoossaa olanchata Kaalettiyaagee Yesuusa gidiyoogaa Ajjuutaa maxaafay yootees; hegaa gishshawu, Mikaaˈeeli Yesuusawu hara suntta.—Ajjuutaa 19:14-16.

SHem. 9, mentto 4

24 WURSSETTA GALLASSAA

Ha qofay Xoossaa Kawotettay Seexaanaa alamiyaa xayssanaappe kase, gitabay hanana wodiyaa qonccissiyaaba. Geeshsha Maxaafan ‘wodiyaa wurssettaa’ qassi ‘asa Naˈaa yuussaa’ geetettidi kasetidi odettida wodeekka hegaara issi mala. (Maatiyoosa 24:3, 27, 37) ‘Wurssetta gallassay’ Xoossaa Kawotettay saluwan haariyoogaa doommido 1914n doommidi, Seexaanaa alamee xayiyo Armmageedoona olaa wode wurees.—2 Ximootiyoosa 3:1; 2 PHeexiroosa 3:3.

SHem. 9, mentto 5

 25 DENDDUWAA

Xoossay hayqqida uraa hayquwaappe denttiyoogee dendduwaa geetettees. Geeshsha Maxaafay uddufun dendduwaabaa yootees. Eelaasi, Elssaˈi, Yesuusi, PHeexiroosinne PHawuloosi ubbatikka hayqqida asata denttidosona. He maalaalissiyaabati hanana danddayidoy Xoossaa wolqqaana. Yihooway ‘wordduwaakka xilluwaakka’ saˈan deˈanaadan hayquwaappe denttanawu qaalaa geliis. (Oosuwaa 24:15) Geeshsha Maxaafay saluwaa deˈuwawu denddiyoogaakka yootees. Hagee Yesuusaara saluwan deˈanaadan Xoossay doorido woykko ayyaanan tiyido asati denddiyo wode haniyaaba.—Yohaannisa 5:28, 29; 11:25; Piliphphisiyuusa 3:11; Ajjuutaa 20:5, 6.

SHem. 9, mentto 13

26 IITA AYYAANA OOSUWAA

Iita ayyaana ooso giyoobi shareechiya woy kaayiya uri gattin daydanttatuura gayttanawu maliyo iita meeze. Iita ayyaana oosuwaa oottiya asati hegaa oottiyoy, asa ayyaanay aawu hayqqi simmin ayfiyan beettenna wolqqaama mereta gidees giyo worddo timirttiyaa ammaniyo gishshataassa. Daydanttati asay Xoossawu azazettennaadan oottanawukka maloosona. Xoolinttiyaa qoodiyoogee, kaayiyoogee, bitiyoogeenne shareechiyoogee iita ayyaana ooso. Hegaara gayttida maxaafati, maxeeteti, pilimeti, muuziqati, biiduwaa kaassati, qassi kaayanawu, woy iita ayyaana oosuwaa oottanawu maaddiya misileti qohennaba woy ufayssiyaaba milatoosona. Baliyaara gayttida daro meezee leemisuwawu, issi uri hayqqido gallassaa bonchiyoogee, hayqqida urawu yarshshiyoogeenne anhaa naagiiddi aqiyoogee daydanttatuura gayttanaadan oottiyaaba. Asay darotoo daydanttatu maaduwaa demmanawu maliyo wode jallissiyaabaa goˈettees.—Galaatiyaa 5:20; Ajjuutaa 21:8.

SHem. 10, mentto 10; SHem. 16, mentto 4

 27 YIHOOWA HAARUWAA

Yihooway Ubbaappe Wolqqaama Xoossaa; saluwaa saˈaa medhiday a. (Ajjuutaa 15:3) I ubbabawu Godanne ba medhidobaa haaranawu kumetta maatay deˈiyoogaa. (Mazamure 24:1; Isiyaasa 40:21-23; Ajjuutaa 4:11) Ba medhido ubbabawu i higgiyaa kessiis. Haarana mala harata sunttiyo maataykka Yihoowassi deˈees. Nuuni Xoossaa siiqiyo wodenne ayyo azazettiyo wode a haaruwawu exatoos.—1 Hanidabaa Odiya 29:11.

SHem. 11, mentto 10

28 SHAHAARAA KESISSIYOOGAA

Hagee yelettibeenna naˈi eriiddi hayqqanaadan oottiyoogaa. Hegee daafabaa gaasuwan woy qoppennan bolla giddon merettida harabaa gaasuwan haniyaaba gidenna. Naˈi uluwan attoosappe doommidi, aayee bollaa shaaho gidennan, i ba huuphe hara asa.

SHem. 13, mentto 5

29 AKKAMUWAWU SUUTTAA GOˈETTIYOOGAA

Hagee hara asappe woy minjji wottidoogaappe kumetta suuttaa woy suuttawu oyddu waanna kifiletuppe issuwaa sahettiya urawu immiyo akkamo hiilla. Suuttawu oyddu waanna kifileti pilazimaa, zoˈo suuttaa seeleta, bootta suuttaa seeletanne piletileeteta.

SHem. 13, mentto 13

 30 ZORIYAA WOYKKO SEERAA

Geeshsha Maxaafay “seeraa” giyoobay qixaate xalla bessiyaaba gidenna. Nuuyyo seeray immettiyo wode loohoos, tamaaroos, qassi akeekibeennabaa akeekoos. Yihooway seeriyoogeeta mule borenna woykko qohiyaabaa oottenna. (Leemiso 4:1, 2) Yihooway aawatussinne aayotussi gita leemiso. A seeray keehi goˈˈiyo gishshawu, issi uri seeraa dosana danddayees. (Leemiso 12:1) Yihooway ba asaa siiqiyo gishshawu, eta loohissees. I eti bantta bala qofaa suurissanawu, a ufayssiyaabaa qoppanawunne oottanawu maaddiya kaaletuwaa etawu immees. Aawatinne aayoti seeriyo wode, bantta naati azazettana bessiyoy aybissakko akeekanaadan maaddana bessees. Hegee naati Yihoowanne a Qaalaa siiqanaadan, qassi an deˈiya maaraa akeekanaadan tamaarissiyo ogiyaarakka gayttidaba.

SHem. 14, mentto 13

31 DAYDANTTATA

Hageeti ayfiyan beettenna, qassi asaappe wolqqaamiya iita ayyaana meretata. Daydanttati iita kiitanchata. Eti Xoossawu azazettennan ixxiyoogan awu morkke kiyidi, iita gididosona. (Doomettaabaa 6:2; Yihudaa 6) Eti Seexaanawu exatidi Yihoowa bolli makkalidosona.—Zaarettido Wogaa 32:17; Luqaasa 8:30; Oosuwaa 16:16; Yaaqooba 2:19.

SHem. 16, mentto 4