Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Geeshsha Maxaafay Nuna Ay Tamaarissii?

 SHEMPPO UDDUFUNAA

Alamiyaa Wurssettay Matidee?

Alamiyaa Wurssettay Matidee?

1. Sinttanaabaa aybippe erana danddayiyoo?

ERAADOONIYAN woy televizhiiniyan odettiyaabaa siyada, ‘Ha alamee wurssettan waananeeshsha?’ gaada qoppa eray? Tuggaynne iitatettay darido gishshawu, issi issi asay alamiyaa wurssettay matidabadan qoppees. Hegee tumee? Sinttappe hananabaa nuuni erana danddayiyo ogee deˈii? Ee. Sinttappe hananabaa asay erennaba gidikkokka, Xoossaa Yihooway erees. Sinttappe nu hanotaynne ha saˈaa hanotay ay mala gidanaakko i Geeshsha Maxaafan yootiis.—Isiyaasa 46:10; Yaaqooba 4:14.

2, 3. Yesuusi erissiyo ashkkarati ay eranawu koyidonaa, qassi Yesuusi etawu woygi zaaridee?

2 Nuuni Geeshsha Maxaafan alamiyaa wurssettaabaa nabbabiyo wode, hegee saˈaa wurssettaabaa gidennan, iitatettaa wurssettaabaa gidiyoogaa akeekoos. Yesuusi Xoossaa Kawotettay saˈaa haaranaagaa asaa tamaarissiis. (Luqaasa 4:43) I erissiyo ashkkarati Xoossaa Kawotettay awude yaanaakko eranawu koyidi, eti Yesuusa, “Hegee aude hananaakko, nuuyyo odarkkii; qassi ne yuussaayyoonne wodiyaa wurssettaayyo malaatai aiba gidanee?” yaagidi oychidosona. (Maatiyoosa 24:3) Yesuusi etawu he gallassaa yootibeenna; shin ha alamee xayiyo wodiyaappe guuttaa kasetidi aybi hananaakko etassi yootiis. Yesuusi hanana giidi yootidobay ha wodiyan haniiddi deˈees.

3 Nuuni deˈiyoy ha alamee xayanawu matido wodiyaana gidiyoogaa bessiya naqaashaa ha shemppuwan pilggana. Koyro, saˈan hanotay keehi iitidoy aybissakko akeekanawu saluwan denddida olaabaa nuuni erana koshshees.

 SALUWAN DENDDIDA OLAA

4, 5. (a) Yesuusi Kawo gidi simmin saluwan sohuwaara hanidabay aybee? (b) Ajjuutaa 12:12y yootiyoogaadan, Seexaanay duge oletti simmin saˈan aybi hananee?

4 Yesuusi 1914n saluwan Kawo gididoogaa shemppo 8n tamaarida. (Daaneela 7:13, 14) Ajjuutaa maxaafay hanidabaa hagaadan gees: “Saluwan olai denddiis. Mikaa7eeli [Yesuusi] ba kiitanchchatuura issippe miimminttiyaara [Seexaanaara] olettiis; miimmintteekka ba kiitanchchatuura gididi, zaarettidi olettiis.” * Seexaanaynne daydanttati he olan xoonettidi duge saˈawu olettidosona. Kiitanchati ay keena ufayttidaakko qoppa! Saˈan deˈiya asay shin? Hegee asawu metiya wode gidanaagaa Geeshsha Maxaafay yootees. Aybissi? Dabloosi ‘baayyo guutta wodee attidoogaa eridi’ keehi hanqqettido gishshataassa.—Ajjuutaa 12:7, 9, 12.

5 Dabloosi bawu danddayettida keenan ha saˈan daro metuwaa gattiiddi deˈees. Xoossay mata wode a xayssanaagaa eriyo gishshawu, Seexaanay keehi hanqqettiis. Yesuusi wurssetta gallassan aybi hananaakko yootidobaa ane pilggoos.—Wurssetta Qofaa 24 xeella.

WURSSETTA GALLASSAA

6, 7. Olaanne namisaa xeelliyaagan ha wodiyan haniiddi deˈiyaabay aybee?

6 Olaa. Yesuusi, “Issi biittaa asai hara biittaa asaara olettana; qassi issi kawotettai hara kawotettaara olettana” yaagiis. (Maatiyoosa 24:7) Ha wodiyan, ay wodiyaagaappenne aaruwan daro asay olan hayqqiis. Alamiyaa hanotaa xannaˈiya issi dirijjitee, 100 miilooneppe dariya asay 1914ppe haa simmin olan hayqqidoogaa yootiis. Qassi  1900ppe biidi 2000 gakkanaashin deˈiya 100 layttaa giddon olan hayqqida asaa qooday, hegaappe kase 1,900 laytta giddon olan hayqqida asaa qoodaappe heezzu kushe darees. Miilooniyan qoodettiya asay olaa gaasuwan keehi tuggatiyoogaanne waayettiyoogaa qoppa!

7 Namisaa. Yesuusi ‘koshay deˈanaagaa’ yootiis. (Maatiyoosa 24:7) Ha wodiyan awudeegaappenne daro kattay mokkikkokka, daro asay maanawu gidiyaagaa keena qumaa mule demmenna. Aybissi? Etawu kattaa shammanawu gidiya miishshay baynna gishshataassa woy kattaa zeranawu gidiya gadee baynna gishshataassa. Issi biilooneppe dariya asay galla galla deˈuwawu koshshiyaabawu demmiyo miishshay keehi guutta. Payyatettaabaa xannaˈiya issi dirijjitee, layttan layttan miilooniyan qoodettiya naati hayqqiyo waanna gaasoy bantta payyatettawu gidiyaagaa keena qumaa demmennaagaa gidiyoogaa yootiis.

8, 9. Biittaa qaattaanne harggiyaa xeelliyaagan Yesuusi yootido hiraagay polettiyoogaa bessiyaabay aybee?

8 Biittaa qaattaa. Yesuusi ‘biittay  wolqqappe qaaxxanaagaa’ yootiis. (Luqaasa 21:11) Ha wodiyan, layttan layttan biittay darotoo wolqqappe qaaxxees. Biittaa qaattan 1900ppe doommidi, naaˈˈu miilooneppe dariya asay hayqqiis. Ha wodiyan eranchati biittay qaaxxanaappe kasetidi erana danddayikkokka, haˈˈikka daro asay hayqqees.

9 Harggiyaa. Yesuusi “wurssiya harggee” yaanaagaa kasetidi yootiis. Wolqqaama harggee darosaa eesuwan gakkidi cora asaa worana. (Luqaasa 21:11) Dottoreti daro harggiyaa waati akkamanaakko tamaarikkokka, xalee beettibeenna harggeti haˈˈikka deˈoosona. Issi xuufee, ajaajjiyaa, shekkeeriyaanne wolqqaama karaa mala harggetun miilooniyan qoodettiya asay layttan layttan hayqqiyoogaa qonccissiis. Qassi dottoreti 30 ooratta harggeti deˈiyoogaa akeekidosona; hegeetuppe amaridaageetuyyo xalee baawa.

WURSSETA GALLASSAN DEˈIYA ASAA HANOTAA

10. Ha wodiyan 2 Ximootiyoosa 3:1-5y yootiyoobay waani polettii?

10 Geeshsha Maxaafay 2 Ximootiyoosa 3:1-5n, “wurssetta  gallassi waissiya wodee yaanaagaa” yootees. Kiitettida PHawuloosi wurssetta gallassi daro asaa hanotay ay mala gidanaakko qonccissiis. I asati kaallidi deˈiyaagaadan gidanaagaa yootiis:

  • banttana siiqiyaageeta

  • miishshaa siiqiyaageeta

  • banttana yelidaageetuyyo azazettennaageeta

  • geeshshatetti baynnaageeta

  • siiqoy baynnaageeta

  • banttana naagennaageeta

  • makkalanchatanne hanqqettiyaageeta

  • Xoossaappe aattidi, ufayttiyoobaa dosiyaageeta

  • Xoossaa siiqiyaaba milatikkokka, ayyo azazettanawu koyennaageeta

11. Mazamure 92:7y yootiyoogaadan, iitati waananee?

11 Ne heeran deˈiya daro asaa hanotay hegaa malee? Kumetta alamiyan deˈiya daro asaa hanotay hegaa mala. SHin Xoossay mata wode issibaa oottana. I, “Iitati maataadan diccikkokka, iita oottiya ubbati daayikkokka, eti merinaayyo xayana” yaagiis.—Mazamure 92:7.

 WURSSETTA GALLASSAN ODETTIYA MISHIRAACHUWAA

12, 13. Yihooway wurssetta gallassan nuna ay tamaarissidee?

12 Geeshsha Maxaafay wurssetta gallassi alamiyan metoynne tuggay daranaagaa kasetidi yootiis. Geeshsha Maxaafay loˈˈobay hananaagaakka yootees.

“Kawotettaa wonggeliyaa mishiraachchoi sa7a ubban odettana.”—Maatiyoosa 24:14

13 Geeshsha Maxaafaa akeekiyoogaa. Hananabaa yootiya Daaneeli wurssetta gallassaabaa odiis. I ‘eray daranaagaa’ yootiis. (Daaneela 12:4) Xoossay ba asay Geeshsha Maxaafaa kaseegaappe aaruwan loytti akeekanaadan oottana. Ubba qassi, Yihooway 1914ppe haa simmin hegaadan oottiis. Leemisuwawu, Yihooway ba sunttaynne i saˈawu halchidobay keehi koshshiyaaba gidiyoogaa, qassi wozuwaabaa, nuuni hayqqiyo wode waaniyaakko, qassi dendduwaabaa tumaa tamaarissiis. Meto ubbaa qaarana danddayiyay Xoossaa Kawotettaa xalla gidiyoogaa tamaarida. Nuuni waani ufayttanaakkonne Xoossaa ufayssiya ogiyan waanidi deˈanaakkokka tamaarida. SHin Xoossaa ashkkarati hegaa tamaaridi ay oottiyoonaa? Hara hiraagay hegawu zaaruwaa immees.—Wurssetta Qofaa 21nne  25 xeella.

14. Kawotettaa mishiraachoy odettiyoy awaanee, qassi hegaa sabbakiyaageeti oonee?

14 Kumetta saˈan sabbakiyoogaa. Yesuusi wurssetta gallassaabaa yootiyo wode, “Kawotettaa wonggeliyaa mishiraachchoi sa7a ubban odettana” yaagiis. (Maatiyoosa 24:3, 14) Kawotettaa mishiraachoy 700ppe dariya qaalan 230ppe dariya biittan odettiiddi deˈees. Ee, kumetta saˈan “zare ubbaappe, qommo ubbaappe” shiiqida Yihoowa Markkati Xoossaa Kawotettaanne hegee asawu oottanabaa asay akeekanaadan maaddiiddi deˈoosona. (Ajjuutaa 7:9) Eti hegaa miishshaa qanxxissennan oottoosona.  Daro asay eta ixxiyaabanne yedettiyaaba gidikkokka, Yesuusi kasetidi yootidoogaadan sabbakiyoogaa eta aybinne diggana danddayenna.—Luqaasa 21:17.

NEENI AY OOTTANEE?

15. (a) Nuuni deˈiyoy wurssetta gallassaana gidiyoogaa neeni ammanay, qassi aybissi? (b) Yihoowayyo azazettiyaageetinne awu azazettennaageeti waananee?

15 Nuuni wurssetta gallassan deˈiyoogaa ammanay? Geeshsha Maxaafay wurssetta gallassaabaa yootiyo daro hiraagati polettiiddi deˈoosona. Kawotettaa mishiraachuwaa yootiyoogaa nuuni agganaadan Yihooway mata wode kuuyana; yaatin, “wurssettai” yaana. (Maatiyoosa 24:14) Wurssettay aybee? Hegee Yihooway iitatetta ubbaa xayssiyo, Armmageedoona olaa. Yihooway baassinne ba Naˈaassi azazettanawu ixxida ubbaa, Yesuusinne a wolqqaama kiitanchati xayssanaadan oottana. (2 Tasalonqqe 1:6-9) Hegaappe guyyiyan, Seexaanaynne daydanttati asaa balettokkona. Xoossawu azazettana koyiyaageetinne a Kawotettawu ammanettiyaageeti Xoossay qaalaa gelido ubbabay polettiyoogaa beˈana.—Ajjuutaa 20:1-3; 21:3-5.

16. Wurssettay keehi matido gishshawu, neeni ay oottana bessii?

16 Seexaanay haariyo ha alamee mata wode xayana. Hegaa gishshawu nuuni, ‘Taani ay oottana bessii?’ giidi nuna oychiyoogee keehi koshshiyaaba. Yihooway neeni Geeshsha Maxaafaa loytta tamaaranaadan koyees. Neeni minnada xannaˈana koshshees. (Yohaannisa 17:3) Geeshsha Maxaafaa akeekanaadan asaa maaddanawu Yihoowa Markkati saaminttan saaminttan shiiqoosona. He shiiqotun ubba wode shiiqanawu baaxeta. (Ibraawe 10:24, 25 nabbaba.) Neeni issi issibaa laammana koshshiyoogaa akeekikko, laammanawu yayyoppa.  Neeni hegaadan oottikko, Yihoowaara deˈiya dabbotay minnana.—Yaaqooba 4:8.

17. Wurssettay yiyo wode daro asay dagammanay aybissee?

17 Kiitettida PHawuloosi iitatu bolli gakkiya bashshay daroti qoppenna wodiyan, “kaisoi qammi yiyoogaadan yaanaagaa” yootiis. (1 Tasalonqqe 5:2) Nuuni deˈiyoy wurssetta gallassaana gidiyoogaa bessiya naqaashaa daroti akeekennaagaa Yesuusi kaseti yootiis. I hagaadan giis: “Ta yuussai, Asa Na7aa yuussai [wurssetta gallassay], Nohe wode hanidoogaa mala gidana. Aissi giikko, bashshiya haattaa yuussaappe kase wode, Nohee markkabiyan gelido gallassai gakkanaashin, asai meesinne uyees; qassi, attumaasai machcheesinne maccaasai azinaa gelees. Bashsha haattai yiidi, eta ubbaa efaana gakkanaashin, eti akeekibookkona; taani, Asa Na7ai, yiyo wode, hegaa mala gidana.”—Maatiyoosa 24:37-39.

18. Yesuusi nuna woygi zoridee?

18 Nu qofay “muussan, ushshan, mattooninne aqossi hirggiyooban” shaahettennaadan Yesuusi zoriis. Wurssetta gallassay qoppennan “piriyaadan” oyqqanaagaa yootiis. He gallassay “sa7a ubban de7iya asa ubbaa” bolli yaanaagaakka yootiis. Qassi i gujjidi hagaadan giis: “Simmi intte he yaanabaa ubbaappe attanaunne ta sinttan Asa Na7aa sinttan, eqqanau danddayana mala, ubba wode Xoossaa woosan minnite.” (Luqaasa 21:34-36) Yesuusa zoriyaa siyiyoogee keehi koshshiyaaba gidiyoy aybissee? Seexaanaa iita alamee mata wode xayiyo gishshataassa. Yihoowaynne Yesuusi nashshiyoogeetu xallay he bashshaappe attananne ooratta alamiyan merinawu deˈana.—Yohaannisa 3:16; 2 PHeexiroosa 3:13.

^ MENT. 4 Mikaaˈeeli Yesuus Kiristtoosayyo hara suntta. Gujjada eranawu Wurssetta Qofaa 23 xeella.