Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

 XANNAˈIYO HUUPHE YOHUWAA 20

Qohettidaageeta Minttettiyoogaa

Qohettidaageeta Minttettiyoogaa

‘Minttetto ubbaa Xoossay nu waaye ubban nuna minttettees.’—2 QOR. 1:3, 4.

MAZAMURE 134 Naati Xoossaa Imota

HA XINAATIYAN *

1-2. (a) Asay minttettoy koshshiyoogaa gididi yelettiyoogaanne harata minttettiyo maalaalissiya eeshshay asawu deˈiyoogaa bessiya leemisoy aybee? (b) Amarida naati waani qohettiyoonaa?

ASAY minttettoy koshshiyoogaa gididi yelettees; qassi harata minttettiyo maalaalissiya eeshshay asawu deˈees. Leemisuwawu, issi guutta naˈay kaaˈiiddi kunddidi gulbbataa qohettiyo wode, ba aayeekko woy ba aawaakko yeekkiiddi baana danddayees. A yelidaageeti he masunttaa pattana xayikkonne, eti naˈaa minttettana danddayoosona. Eti naˈay waanidaakko oychchana, A afuttaa quccana, taassa tana mo gaananne geella amarida xaliyaa masunttan tiyana woy masunttaa issiban qachchana danddayoosona. Takkennan, naˈay yeekkiyoogaa aggees; qassi kaaˈiyoogaa zaarettidi doommana danddayees. Guyyeppe, he masunttay paxana.

2 SHin, issi issitoo naati keehi iita hanotan qohettoosona. Amaridaageeti mattumaara gayttidaagan qohettoosona. Naati mattumaara gayttidaagan issitoo woy daro layttan darotoo qohettidaageeta gidana danddayoosona. Naaˈˈu hanotankka, mattumaara gayttida qohoy wolqqaama, qassi dogettenna. Issi issi hanotan, mattumaara gayttidaagan naata qohidaagaa oyqqidi qaxxayoosona. Hara hanotan qassi, qohidaagee mule qaxxayettennan attiyaaba milatana danddayees. SHin, qohidaagee sohuwaara qaxxayettikkokka, qohettida naati gitaa gididikka waayettana danddayoosona.

3. Naaˈˈantto Qoronttoosa 1:3, 4n qonccidaagaadan, Yihooway koyiyoobay aybee, qassi nuuni woygiya oyshata beˈanee?

3 Gubaaˈiyan deˈiya issi ishay woy issi michchiyaa mattumaara gayttidaagan naatettan qohettidoogaa gaasuwan haˈˈikka waayettikko, eta aybi maaddana danddayii? (2 Qoronttoosa 1:3, 4 nabbaba.) Yihooway ba dorssati koshshiya siiquwaanne minttettuwaa demmanaadan koyiyoogee qoncce. Hegaa gishshawu heezzu oyshata ane beˈoos: (1) Mattumaara gayttidaagan naatettan qohettidaageetussi  minttettoy koshshiyoy aybissee? (2) Minttettana danddayiyay oonee? (3) Nuuni maaddiya ogiyan harata waati minttettana danddayiyoo?

MINTTETTOY KOSHSHIYOY AYBISSEE?

4-5. (a) Naati gasttatuppe dummatiyoogaa eriyoogee keehi koshshiyoy aybissee? (b) Mattumaara gayttidaagan naati qohettikko, eti waanana danddayiyoonaa?

4 Daro layttay aadhdhikkokka, mattumaara gayttidaagan naatettan qohettidoogan waayettiya amarida gasttatussi, haˈˈikka minttettoy koshshana danddayees. Aybissi? Hegaa akeekanawu, guutta naati gasttatuppe keehi dummatiyoogaa nuuni koyro erana koshshees. Maara oyqqennaagaa gaasuwan gasttati qohettiyoogaappe keehi dummatiya ogiyan darotoo naati qohettoosona. Amarida leemisuwaa ane beˈoos.

5 Naati banttana dichchiyaageetanne banttassi qoppiyaageeta ammanettana koshshees. Hegaadan ammanettiyoogee naati woppu gaanaadan oottees; qassi eti banttana siiqiya harata ammanettanaadan tamaarissees. (Maz. 22:9) Mattumaara gayttidaagan darotoo son, so asaappenne so asaara meezetiyaageetuppe naata qohoy gakkiyoogee azzanttiyaaba. Mattumaara gayttidaagan naati eti siiqiyo uran qohettikko, daro layttay aadhdhinkka, eti hara asa ammananawu metootana danddayoosona.

6. Mattumaara gayttidaagan naata qohiyoogee meqettaa iitiyooba gidiyoy aybissee?

6 Naati banttana naagana danddayokkona; qassi mattumaara gayttidaagan qohiyoogee meqettaa iita gidiyoogaa bessiyaaba. Naati gastta gidanaappe daro layttaa kasetidi, eti mattumaara gayttidabaa oottanaadan wolqqanttiyoogee, eta keehi qohana danddayees. Issi uri mattumaara gayttidaagan naata qohikko, hegee naati mattumaabaa bala ogiyan xeellanaadan oottana danddayees. Hegee naati banttana pattennabadan xeellanaadaaninne harata ammanettennaadan oottana danddayees.

7. (a) Issi uri naata cimmiyoogeenne yaatidi mattumaara gayttidaagan qohiyoogee metennaba gidiyoy aybissee, qassi qohiyaagee hegaadan waati oottana danddayii? (b) Hegaa mala worddoti ay kaalettana danddayiyoonaa?

7 Naati issibaa kuuyanawu, woy daafabaa akeekanawunne appe naagettanawu yuushshi qoppiyoogaa tamaaribookkona. (1 Qor. 13:11) Hegaa gishshawu, qohanawu cimmiyaageetun naati sohuwaara cimettoosona. Mattumaara gayttidaagan naata qohiyaageeti qohettiyoogee naatu bala, he qohuwaa genttana bessees, mattumaara gayttidaban qohettidoogaa naati yootikko ooninne eta siyenna woy etawu qoppenna, woykko daro gasttatinne naati issoy issuwaa siiqiyoogaa bessanawu mattumaa gayttoosona giyoogaa mala wordduwaa tamaarissoosona. Hegaa mala worddoti naatu qofaanne eti tumaa akeekiyo ogiyaa daro layttawu geellayana danddayoosona. Hegaa mala naati qohettidabadan, tunidabadaaninne banttassi siiqoy woy minttettoy bessennabadan qoppiiddi diccana danddayoosona.

8. Qohettidaageeta Yihooway minttettana danddayiyoogaa nuuni ammanettiyoy aybissee?

8 Mattumaara gayttidaagan qohoy gakkidoogeeti daro layttawu waayettana danddayiyoy aybissakko nuuni akeekanaadan ha qofay maaddees. Ha danoy keehi iitaba! Ubbasan meeze gidida, mattumaara gayttidaagan naata qohiyoogee nuuni ‘siiqoy baynna,’ qassi ‘iita asatinne balettiyaageeti kaseppe iiti iiti biyo’ ha wurssetta wodiyan deˈiyoogaa bessiya qoncce naqaasha. (2 Xim. 3:1-5, 13) Seexaanaa halchchoy tumukka iita; qassi asay Dabloosa ufayssiya ogiyan oottiyoogee azzanttiyaaba. SHin, Yihooway Seexaanaappe woy Seexaanay koyiyoobaa oottiyaageetuppe keehi wolqqaama. Seexaanay oottiyoobaa Yihooway muletoo akeekees. Yihooway nuuni waayettiyo waayiyaa loytti akeekiyoogaanne nuussi koshshiyaagaadan nuna minttettana danddayiyoogaa ammanettana danddayoos. ‘Xoossay nuna  nu huuphen minttettido minttettuwaadan, daro waayiyaa waayettiyaageeta nuunikka minttettanaadan, nu waaye ubban nuna minttettiya, minttetto ubbaa Xoossawu’ haggaaziyoogan nuuni anjjettida. (2 Qor. 1:3, 4) Gidoppe attin, Yihooway O baggaara minttettii?

MINTTETTANA DANDDAYIYAY OONEE?

9. Kawuwaa Daawiti Mazamure 27:10n yootidoogaadan, eta soo asay aggi bayidoogeeta Yihooway waatanee?

9 Yelidaageeti aggi bayidoogeetussi woy etaara meezetiyaageeti qohidoogeetussi minttettoy keehi koshshana danddayees. Yihooway nuna muletoo minttettanaagaa nuuni ammanettana danddayiyoogaa Kawuwaa Daawiti erees. (Mazamure 27:10 nabbaba.) Eta soo asay maara oyqqennaageetuyyo Yihooway Aawa gidanaagaa Daawiti ammanettees. Yihooway hegaadan waati oottii? I baayyo ammanettidi oottiyaageeta goˈettees. Gubaaˈiyan deˈiya nu ishanttinne michchontti nuuyyo so asa mala. Leemisuwawu, Yesuusi banaara Yihoowayyo goynniyaageeti baassi ishantta, michchonttanne aayo gidiyoogaa yootiis.—Maa. 12:48-50.

10. Cima gididi oottiyo ba oosuwaa PHawuloosi waati qonccissidee?

10 Hegaadan so asa mala gidida Kiristtaane gubaaˈiyaa leemisuwaa ane qoppa. Kiitettida PHawuloosi minnidi oottiya, ammanettida cima. I loˈˈo leemiso; qassi I Kiristtoosa leemisuwaa kaallidoogaadan, haratikka A leemisuwaa kaallanaadan ayyaanay denttettin yootiis. (1 Qor. 11:1) Cima gididi oottiyo oosuwaa PHawuloosi waati qonccissidaakko akeeka; I, “Nuuni aayyiyaa ba naata dichchiyoogaadan, intte giddon ashkke gidida” yaagiis. (1 Tas. 2:7) Ammanettida cimati ha wodiyan maadoy koshshiyoogeeta minttettanawu Geeshsha Maxaafaa goˈettiyo wode, hegaadan qaretan liiqo qaalaa goˈettana danddayoosona.

Kayma Kiristtaane michchontti darotoo maaddiya ogiyan minttettoosona (Mentto 11 xeella) *

11. Minttettana danddayiyaageeti cimatu xalla gidennaagaa bessiyaabi aybee?

11 Mattumaara gayttidaagan qohettidaageeta minttettana danddayiyaageeti cimatu xallee? CHii. Nuussi ubbawu ‘issoy issuwaa minttettiyo’ aawatettay deˈees. (1 Tas. 4:18) Maadoy koshshiyo michchontta kayma michchontti loytti maaddana danddayoosona. Ba naˈaa minttettiya aayen Xoossaa Yihooway bana leemisidoogee  bessiyaaba. (Isi. 66:13) Unˈˈettidaageeta minttettida maccaasatubay Geeshsha Maxaafan odettiis. (Iyy. 42:11) Kiristtaane maccaasati waayettiya bantta mala michchontta minttettiyoogaa beˈiyoogee Yihoowa keehi ufayssees! Issi issi hanotan, issi cimay woy naaˈˈu cimati ayyaanaaban kayma michchiyaa waayettaydda deˈiya michchiyo maaddana danddayiyaakkonne buzo oychchana danddayoosona. *

NUUNI HARATA WAATI MINTTETTANA DANDDAYIYOO?

12. Nuuni ay oottennaadan naagettana koshshii?

12 Nuuni issi ishaa woy michchiyo maaddanawu maliyo wode, yootana koyennabaa yootanaadan eta oychchana koshshenna. (1 Tas. 4:11, NW) SHin, maadoynne minttettoy koshshiyoogeetussi nuuni ay oottana danddayiyoo? Harata maaddana danddayiya, nuuni Geeshsha Maxaafaappe tamaariyo ichchashu ogeta ane beˈoos.

13. Koyro Kawotu Maxaafaa 19:5-8n odettidaagaadan Yihoowa kiitanchchay Eelaasayyo ay oottidee, qassi nuuni kiitanchchaa leemisuwaa waati kaallana danddayiyoo?

13 Waayettiya ura maaddiyaabaa ootta. Hananabaa yootiya Eelaasi bana woranawu koyiyaageetuppe baqatiyo wode, I keehi hidootaa qanxxidi hayqqanawu koyiis. Hidootaa qanxxida he bitaniyaa haasayissanaadan Yihooway issi wolqqaama kiitanchchaa kiittiis. He kiitanchchay Eelaasawu he wode koshshidabaa immiis. I Eelaasawu hoˈˈo qumaa immidi maanaadan A minttettiis. (1 Kawotu Maxaafaa 19:5-8 nabbaba.) He taarikee maaddiya issi tumaa qonccissees: Issi issitoo nuuni issi urawu oottiyo guuttabay keehi maaddiyaaba gidana danddayees. Qumaa shoobbiyoogaa, guutta imotaa immiyoogaanne biidi minttettiyoogaa malabaa waayettiya nu ishaassi woy nu michcheessi oottiyoogan nuuni A woy O siiqiyoogaa bessana danddayoos. Nuuni issi urawu siyettiyaabaa xeelliyaagan haasayanawu metootiyaaba gidikko, maaddiya amaridabaa hegaadan oottiyoogan nuuni etawu qoppiyoogaa bessana danddayoos.

14. Eelaasa taarikiyaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo?

14 Unˈˈettida uri hirggennaadaaninne ufayttanaadan ootta. Eelaasa taarikiyaappe nuuni harabaakka tamaarana danddayoos. Hananabaa yootiyaagee Koreba Deriyaa gakkanaassi haahosaa baanawu koshshiya maaduwaa Yihooway maalaalissiya ogiyan ayyo immiis. Yihooway ba asaara daro layttappe kase maachchaa maacettido he haahosan deˈiya sohuwaa biidoogee Eelaasi woppu gaanaadan oottennan waayi aggana. I bana woranawu koyiya asatuppe haakkidabadan ayyo siyettennan aggenna. Ha hanotaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo? Mattumaara gayttidaagan qohettidaageeta nuuni minttettanawu koyikko, koyro eti woppu gaanaadan oottiyoogee koshshana danddayees. Leemisuwawu, unˈˈettida issi michchiyo SHiiquwaa Addaraashan haasayissiyoogaappe son tukkiyaa uyiiddi haasayissiyoogee A woppu gaanaadaaninne keehi ufayttanaadan oottana danddayiyoogaa cimati hassayana koshshees. Hara uri qassi, mattumaara gayttidaagan gakkida qohuwaa SHiiquwaa Addaraashan haasayanawu doorana danddayees.

Nuuni danddayan ezggiyoogan, wozanappe woossiyoogaaninne minttettiya qaalaa dooriyoogan pattana danddayoos (Mentto 15-20 xeella) *

15-16. Loytti ezggiyoogaa giyoogee woygiyoogee?

15 Loytta ezgga. ‘Asay ubbay siyanawu eesoto; shin haasayanawu eesotoppo’ yaagidi Geeshsha Maxaafay qoncce zoriyaa yootees. (Yaaq. 1:19) Nuuni loytti ezggiya asee? Loytti ezgganawu nuuni aynne haasayennan hara uraa xeellana koshshees giidi qoppana danddayoos. Gidoppe attin, loytti ezgganawu hegaa xallay gidenna. Leemisuwawu, Eelaasi wurssettan keehi azzanidoogaa Yihoowawu yootiis; qassi Yihooway wozanappe ezggiis. Eelaasi kayyottidoogaa, boorasidoogaanne ba ooso ubbay hada attiis giidi qoppidoogaa Yihooway akeekiis. Eelaasi baayyo siyettiya iitabaa agganaadan Yihooway A siiquwan maaddiis. I Eelaasi yootidobaa  wozanappe siyidoogaa bessiis.—1 Kaw. 19:9-11, 15-18.

16 Nuuni issi ishaa woy issi michchiyo ezggiyo wode, etawu qarettiyoogaanne eta siiqiyoogaa waati bessana danddayiyoo? Amaridabaa siiquwan yootiyoogee nuuyyo siyettiyaabaa issi issitoo qonccissana danddayees. Neeni hagaadan gaana danddayaasa: “Ne bolli hegaa malabay gakkidoogan taani keehi azzanaas! Ay naˈanne hegaadan oottana koshshenna!” Azzanida ne laggee yootiyoobaa neeni akeekidoogaa eranawu geella issi woy naaˈˈu oyshaa oychchana danddayaasa. Hagaadan oychchana danddayaasa: “Neeni yootiyoobaa taani akeekanaadan hayyanaa tana maaddana danddayay?” woy “Neeni hegaa yootiyo wode taani . . . yaagada kuuyaas. Neeni yaagana koyadii?” Siiquwan hegaadan oychchiyoogee issi uri neeni wozanappe ezggada, A hanotaa akeekanawu baaxetiyoogaa ammanettanaadan oottana danddayees.—1 Qor. 13:4, 7.

17. Nuuni danddayanchchanne ‘haasayanawu eesotennaageeta’ gidana koshshiyoy aybissee?

17 SHin, ‘haasayanawu eesotennaadan’ naagetta. He urawu zoriyaa immanawu woy he ura qofaa giigissanawu kelttiyaa geloppa. Qassi danddaya! Eelaasi bawu siyettiyaabaa wurssettan Yihoowayyo yootido wode, I unˈˈettiisinne keehi azzanidi haasayiis. Guyyeppe, Yihooway Eelaasa ammanuwaa mintti simmin, Eelaasi kase yootidobaa zaaretti yootiis. (1 Kaw. 19:9, 10, 13, 14) Hagaappe nu ay tamaariyoo? Unˈˈettidaageeti banttawu siyettiyaabaa xeelliyaagan issi issitoo issitooppe daruwaa haasayana koshshees. Yihoowagaadan, nuuni danddayan ezgganawu koyoos. Metuwaa waati giigissanaakko etawu yootanawu baaxeetiyoogaappe, etawu qarettiyoogaa bessoos.—1 PHe. 3:8.

18. Waayettiya uraara issippe woossiyoogee he ura minttettana danddayiyoy aybissee?

18 Waayettiya uraara wozanappe woossa. Keehi unˈˈettidaageeti woossanawu metootana danddayoosona. Issi uri Yihoowa woossanawu taani bessikke giidi qoppana danddayees. Nuuni hegaa mala asa minttettanawu koyikko, A sunttaa woy I sunttaa xeesidi issippe woossana danddayoos. Unˈˈettida ura nuuninne gubaaˈiyan  deˈiya ishanttinne michchontti keehi siiqiyoogaa he woosan Yihoowawu odana danddayoos. Yihooway xoqqu ootti xeelliyo ba ashkkaray woppu gaanaadaaninne minettanaadan maaddana mala oychchana danddayoos. Hegaa mala woosay keehi minttettana danddayees.— Yaaq. 5:16.

19. Issi ura minttettanawu nuuni giigettana mala maaddiyaabay aybee?

19 Pattiyaanne minttettiya qaalata doora. Haasayanaappe kasetada qoppa. Akeekennan haasayiyo haasayay qohana danddayees. Keha qaalati pattana danddayoosona. (Lee. 12:18) Yaatiyo gishshawu, keha, minttettiyaanne woppissiya qaalata goˈettanawu maaddana mala Yihoowa woossa. Nuuni Yihoowa qaala gidida Geeshsha Maxaafaappe aybippenne aaruwan maaddiya qofaa demmiyoogaa hassaya.—Ibr. 4:12.

20. Mattumaara gayttidaagan qohettidoogaa gaasuwan, amarida ishantti woy michchontti banttabaa ay qoppana danddayiyoonaa, qassi eti ay eranaadan nuuni koyiyoo?

20 Mattumaara gayttidaagan qohettida amarida ishantti woy michchontti banttana shenetoosona, woy nuuni aynne maaddokko woy ooninne siiqana bessiyo asa gidokko giidi qoppoosona. Hegee hanttaara worddo! Hegaa gishshawu, Yihooway eta keehi siiqiyoogaa eti hassayanaadan Geeshsha Maxaafaa goˈetta. (“ Geeshsha Maxaafaappe Demmiyo Minttettuwaa” giya saaxiniyaa xeella.) Hananabaa yootiya Daaneeli daafurido wodenne unˈˈettido wode issi kiitanchchay kehatettan A waati minttettidaakko hassaya. He keehi siiqiyo bitanee keehi alˈˈo gidiyoogaa I eranaadan Yihooway koyiis. (Dane. 10:2, 11, 19) Hegaadan, unˈˈettida nu ishanttinne nu michchontti Yihoowayyo alˈˈo!

21. Iitabaa oottidi hegaappe simmibeennaageetu ubbaa bolli aybi gakkanee, qassi qohettidaageetuyyo nuuni ay oottanawu murttana koshshii?

21 Nuuni harata minttettiyo wode, Yihooway eta siiqiyoogaa eti hassayanaadan maaddoos. Qassi Yihooway tumu pirddaa Xoossaa gidiyoogaa nuuni mule dogana bessenna. Ooninne erana xayikkonne, mattumaara gayttidaagan qohettida ubba asaabaa Yihooway erees. Yihooway ubbabaa beˈees, qassi gita nagaraa oottidi ba nagaraappe simmenna uraa qaxxayennan aggenna. (Qoo. 14:18) Hegee gakkanaashin, mattumaara gayttidaagan qohettidaageeta siiqiyoogaa bessanawu nuussi danddayettida ubbabaa oottoos. Hegaa bollikka, Seexaanaynne A alamee qohido ubbaa Yihooway merinawu pattanaagaa eriyoogee keehi minttettiyaaba! Mata wode, ha iitaba ubbay mule hassayettenna woy qofettenna.—Isi. 65:17.

MAZAMURE  109 Minttidi Wozanappe Siiqite

^ MENT. 5 Mattumaara gayttidaagan naatettan qohettidaageeti daro layttaappe guyyiyankka metuwaa genccana koshshennan waayi aggana. Hegaa gaasuwaa akeekanaadan ha huuphe yohoy nuna maaddana. Hegaa mala asata ooni maaddana danddayiyaakkokka nuuni beˈana. Wurssettan, nuuni eta minttettanawu amarida loˈˈo ogeta tamaarana.

^ MENT. 11 Mattumaara gayttidaagan qohettida uri maaduwaa demmanawu dottoriyaakko baana koshshiyaakkonne kuuyana danddayees.

^ MENT. 76 MISILIYAA QONCCISSUWAA: Waayettiya issi michchiyo kayma michchiyaa minttettawusu.

^ MENT. 78 MISILIYAA QONCCISSUWAA: Naaˈˈu cimati unˈˈettida issi michchiyo oychchoosona. A kayma michchiyaa he wode yaanaadan shoobbaasu.