Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

 XANNAˈIYO HUUPHE YOHUWAA 29

“Biidi, . . . Tana Kaalliyaageeta Oottite”

“Biidi, . . . Tana Kaalliyaageeta Oottite”

“Hegaa gishshau, intte biidi, asa ubbaa tana kaalliyaageeta oottite.”MAA. 28:19.

MAZAMURE 60 Nu Yootiyoobay Eta Ashshees

HA XINAATIYAN *

1-2. (a) Maatiyoosa 28:18-20n deˈiya Yesuusa azazuwaa maaran, Kiristtaane gubaaˈiyawu imettida waanna oosoy aybee? (b) Ha huuphe yohuwan nuuni beˈana oyshati awugeetee?

KIITETTIDAAGEETI Galiila deriyan shiiqido wode, keehi ufayttennan waayi aggana. Yesuusi hayquwaappe denddi simmidi, eti he sohuwan shiiqanaadan yootiis. (Maa. 28:16) Hegee I ‘ichchashu xeetaappe dariya ishatussi issitoo qonccido’ wodiyaa gidennan aggenna. (1 Qor. 15:6) Yesuusi he shiiquwawu ba erissiyo ashkkarata ayssi xeegidee? Etayyo ufayssiya oosuwaa immanaassa. I, “Intte biidi, asa ubbaa tana kaalliyaageeta oottite” yaagiis.—Maatiyoosa 28:18-20 nabbaba.

2 Yesuusi yootiyoobaa siyida erissiyo ashkkarati guyyeppe koyro xeetu layttaa Kiristtaane gubaaˈiyaa yame gididosona. Daro asay Kiristtoosi erissiyo ashkkara gidanaadan oottiyoogee he gubaaˈiyawu imettida waanna ooso. * Ha wodiyan, kumetta saˈan tammu shaˈan qoodettiya Kiristtaane gubaaˈeti deˈoosona; he gubaaˈetu waanna oosoy koyro xeetu layttan deˈiya gubaaˈiyawu imettidaagaara issi mala. Ha huuphe yohuwan nuuni kaallidi deˈiya oyddu oyshata beˈana: Erissiyo ashkkara oottiyoogee keehi koshshiyoy aybissee? Erissiyo ashkkara oottanawu nuuni oottana bessiya dumma dummabay aybee? Erissiyo ashkkara oottiyo oosuwan ubba Kiristtaaneti maaddana danddayiyoonaa?  Erissiyo ashkkara oottanawu nuuni danddayanchcha gidana koshshiyoy aybissee?

ERISSIYO ASHKKARA OOTTIYOOGEE KEEHI KOSHSHIYOY AYBISSEE?

3. Yohaannisa 14:6⁠ynne 17:3y yootiyoogaadan, erissiyo ashkkara oottiyo oosoy keehi koshshiyoy aybissee?

3 Erissiyo ashkkara oottiyo oosoy keehi koshshiyoy aybissee? Xoossaa dabbo gidana danddayiyay Kiristtoosi erissiyo ashkkaratu xalla gidiyo gishshataassa. Hegaa bollikka, Yesuusa kaalliyaageeti ha wodiyan loˈˈo deˈuwaa deˈoosona; qassi sinttappe merinawu deˈiyo hidootay etawu deˈees. (Yohaannisa 14:6; 17:3 nabbaba.) Yesuusi nuuyyo keehi gita aawatettaa immidoogee qoncce; shin nuuni he oosuwaa nurkka oottokko. Kiitettida PHawuloosi babaanne baassi mata lagge gidida amaridaageetubaa hagaadan giis: ‘Nuuni Xoossaara issippe oottiyaageeta.’ (1 Qor. 3:9) Yihoowaynne Yesuusi nagaranchcha asawu keehi gita maataa immidosona!

4. Nuuni Ivaananne Matildi hanotaappe ay tamaarana danddayiyoo?

4 Erissiyo ashkkara oottiyo oosoy nuuni keehi ufayttanaadan oottana danddayees. Kolombbiyaa biittan deˈiya Ivaananne A machchee Matildi hanotaa qoppa. “Taani ta deˈuwan laamettana koyays, shin ta laamettana danddayikke” yaagidi etawu yootida, Daavira giyo yelagawu eti markkattidosona. Daaviri bokisiyaa annaacettiya, jallissiyaabaa goˈettiyaanne ushshaa likkiyaappe aattidi uyiya asa; qassi I Eriiko giyo ba macca laggeera deˈees. Ivaani hagaadan giis: “Nuuni A Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyoogaa doommida. I deˈiyo heeray keehi haaho gidiyo gishshawu, urqqatiya ogiyan nuuni daro saatiyawu nu bishkkiliitiyaa laaggidi baana koshshiis. Daavira eeshshaynne qofay kaseegaappe laamettidoogaa akeeka simmada, Eriika Geeshsha Maxaafaa issippe xannaˈiyoogaa doommaasu.” Guyyeppe, Daaviri jallissiyaabaa, ushshaa uyiyoogaanne bokisiyaa aggiis. I qassi Eriiko machchiis. Matilda hagaadan gaasu: “Daavirinne Eriika 2016n xammaqettido wode, Daaviri kase, ‘Taani ta deˈuwan laamettana koyays, shin ta laamettana danddayikke’ giidoogaa hassayida. Nuuni keehi ufayttidi yeekkida.” Nuuni asay Kiristtoosi erissiyo ashkkara gidanaadan maaddiyo wode keehi ufayttoos.

ERISSIYO ASHKKARA OOTTANAWU NUUNI OOTTANA BESSIYA DUMMA DUMMABAY AYBEE?

5. Erissiyo ashkkara oottanawu nuuni koyro oottana koshshiyaabay aybee?

5 Erissiyo ashkkara oottanawu nuuni koyro oottana koshshiyaabay Yihoowabaa tamaaranawu eeno giya asaa koyiyoogaa. (Maa. 10:11) Nuuni eta demmanawunne etassi sabbakanawu baaxetana bessees. Nuuni nunaara gayttiya ubbawu Yihoowabaa yootiyo wode, nu Yihoowa Markkata gidiyoogaa qonccissoos. Sabbakanaadan Kiristtoosi nuussi immido azazuwaa azazettiyo wode, nuuni tumu Kiristtaane gidiyoogaa bessoos.

6. Haggaazuwan muruta gidanawu nuna aybi maaddana danddayii?

6 Amarida asay Geeshsha Maxaafaa tumaa tamaaranawu koyees, shin nu demmiyo daroti koyro heeran koyokkona. Eti gujjidi tamaaranawu koyanaadan nuuni minttettiyoogee koshshana danddayees. Haggaazuwan muruta gidanawu, nuuni loytti giigettana koshshees. Neeni demmiyoogeeta ufayssana danddayiya qofaa doora. Yaatada neeni he qofaa waatada erissanaakko qoppa.

7. Neeni issi uraara waatada haasayaa doommana danddayay, qassi eta qofaa ezggiyoogeenne eta bonchchiyoogee keehi koshshiyoy aybissee?

7 Leemisuwawu, neeni keettaawaa hagaadan oychchana danddayaasa: “Issibaa xeelliyaagan ne qofay aybakko nena oychchoo? Nuna gakkiya daro metoti kumetta saˈan deˈiya asaa  qohoosona. Alamiyan deˈiya meto ubbaa xayssana issi kawotettay nuussi koshshees gaada qoppa eray?” Yaatada Daaneela 2:44 tobbana danddayaasa. Woy qassi issi urawu hagaadan gaana danddayaasa: “Naatuyyo loˈˈo eeshshay deˈiyoogeeta gidanaadan tamaarissiyo loˈˈo ogee aybee? Hegaa xeelliyaagan ne qofaa yootuutee?” Yaatada Zaarettido Wogaa 6:6, 7 tobba. Neeni tobbiyo ay qofaakka dooriyo wode, haasayiyoobaa siyana asaabaa qoppa. Tumuppe Geeshsha Maxaafay tamaarissiyoobaa eriyoogee eta ay keena maaddanaakko qoppa. Neeni etaara haasayiyo wode, eti yootiyoobaa ezggiyoogeenne eta qofaa bonchchiyoogee keehi koshshiyaaba. Hegaadan oottiyoogan eta hanotaa loytta akeekaasa, qassi eti ne yootiyoobaa siyana danddayoosona.

8. Zaaretti oychchanawu nuuni ubbatoo baaxetana bessiyoy aybissee?

8 Issi uri Geeshsha Maxaafaa xinaatiyaa doommanaappe kase, neeni zaaretta oychchanawu wodiyaa bazziyoogaanne baaxetiyoogaa koshshana danddayees. Aybissi? Nuuni eta zaaretti oychchanawu biyo wode, son asaa demmennan aggana danddayiyo gishshataassa. Qassi, keettaaway Geeshsha Maxaafaa xannaˈanawu eeno gaanaappe kase, neeni darotoo zaarettada oychchana koshshennan aggenna. Haattaa ubbatoo ushshikko, ataakilttee eesuwan diccana danddayiyoogaa hassaya. Hegaadan, nuuni koshshay deˈiyo uraara ubbatoo Xoossaa Qaalaa tobbiyo wode, he uri Yihoowanne Kiristtoosa siiqiyo siiqoy kaseegaappe aaruwan diccana danddayees.

ERISSIYO ASHKKARA OOTTIYO OOSUWAN UBBA KIRISTTAANETI MAADDANA DANDDAYIYOONAA?

Kumetta saˈan deˈiya Yihoowa Markkati siyana bessiyaageeta koyoosona (Mentto 9-10 xeella) *

9-10. Erissiyo ashkkara gidanawu koyiyaageeta Kiristtaaneti ubbay koyiyoogan maaddoosona giyoy aybissee?

9 Wozanaa suure asata demmanawu ubba Kiristtaanetu maadoy koshshiyaaba. Xayida naˈa  koyiyoogan nuuni hegaa leemisana danddayoos. Ayba ogiyan? Heezzu laytta naˈay sooppe xayin aybi hanidaakko qoppa. A, 500 gidiya asay koyiis. Wurssettan, 20 saate gidiyaagaa koyi simmin, he guutta naˈaa issi bitanee gadeppe demmiis. He bitanee naˈaa demmido gishshawu asay A galatanaadan koyibeenna. I, “Xeetan qoodettiya asay A issippe demmiis” yaagiis.

10 Daro asay he naˈaa mala. Xayidabadan etawu siyettees. Etayyo hidootay baynna gishshawu, nuuni eta maaddana koshshees. (Efi. 2:12) Hosppun miilooneppe dariya asay he asata demmanawu issippe oottiiddi deˈees. Geeshsha Maxaafaa nenaara xannaˈanawu koyiya ura neeni demmennan aggana danddayaasa. SHin, hara aassiyaageeti he moottan haggaaziiddi Xoossaa Qaalan deˈiya tumaa tamaaranawu koyiya ura demmana danddayoosona. Issi michchiyaa woy issi ishay Kiristtoosi erissiyo ashkkara gidiya uraara gayttiyo wode, he ura koyida ubbay ufayttiyo loˈˈo gaasoy deˈees.

11. Neeni Geeshsha Maxaafaa xinaatiyaa xannaˈissana xayikkonne, erissiyo ashkkara oottiyo oosuwaa hara ayba ogetun maaddana danddayay?

11 Neeni haˈˈi Geeshsha Maxaafaa xinaatiyaa xannaˈissana xayikkonne, erissiyo ashkkara oottiyoogaa hara ogiyan maaddana danddayaasa. Leemisuwawu, oorattati SHiiquwaa Addaraashaa yiyo wode mokkananne etassi lagge gidana danddayaasa. Hegaadan oottiyoogan neeni siiquwaa bessikko, nuuni tumu Kiristtaane gidiyoogaa I akeekanaadan maaddana danddayaasa. (Yoh. 13:34, 35) SHiiqotun neeni zaariyo zaaroti qantta gidikko, oorattati bantta ammanuwaa wozanappe bonchchuwan waati qonccissanaakko tamaarissaasa. Aassiyoogaa mati doommida uraara issippe haggaazuwaa kiyada I Geeshsha Maxaafaa goˈettidi asaa tamaarissanaadankka maaddana danddayaasa. Hegaadan oottiyoogan Kiristtoosa leemisuwaa I kaallanaadan tamaarissaasa.—Luq. 10:25-28.

12. Erissiyo ashkkara oottanawu nuuyyo dumma eraa koshshii? Qonccissa.

12 Yesuusi erissiyo ashkkara gidanaadan harata tamaarissanawu nuuyyo dumma eray koshshees giidi nuuppe ooninne qoppana koshshenna. Aybissi? Boliviyan deˈiya Fawusttini hanotaa qoppa. A Yihoowa Markkatuura koyro gayttiyo wode nabbabana danddayukku. Haˈˈi A guuttaa nabbabiyoogaa tamaaraasu. A xammaqettaasu; qassi harata tamaarissiyoogaa dosawusu. A darotoo ichchashaa gidiya xinaateta saaminttan saaminttan Geeshsha Maxaafaa xannaˈissawusu. Fawusttina haˈˈikka A xannaˈissiyo darotuugaadan nabbabana xayikkonne, A usuppun asay xammaqettanaadan maaddaasu.—Luq. 10:21.

13. Nuussi oosoy darikkonne, erissiyo ashkkara oottiyo wode demmiyo amarida goˈˈati aybee?

13 Daro Kiristtaanetussi keehi koshshiya oosoy deˈiyo gishshawu, etawu oosoy daro. SHin, darobaa oottiya Kiristtaanetikka Geeshsha Maxaafaa xannaˈissanawu wodiyaa demmoosona;  qassi eti yaatiyoogan keehi ufayttoosona. Melani leemisuwaa qoppa. A Alaskan hosppun laytta naˈiyo barkka dichchiya aayo. A kumetta gallassaa oottawusu; qassi kansseriyaa harggiya ba aawaa maaddawusu. Melana deˈiyo katamay haaho; yan deˈiya Yihoowa Markki I xalla. A Geeshsha Maxaafaa xannaˈissana danddayiyo ura demmanawu wozanappe koyido gishshawu, meeggishinkka haggaazuwaa baanawu wolqqaa demmana mala ubbatoo woossawusu. Wurssettan, Xoossaayyo buzo sunttay deˈiyoogaa tamaaridoogan ufayttida Saariira gayttaasu. Amarida wodiyaappe guyyiyan, Saara Geeshsha Maxaafaa xannaˈanawu eeno gaasu. Melana hagaadan gaasu: “Arbba galla omarssi taani keehi daafurays, shin ta naˈeera Geeshsha Maxaafaa xannaˈissanawu biyoogan nuuni naaˈˈaykka goˈettida. Nuuni Saari oyshatu zaaruwaa pilggidoogaaninne A Yihoowa dabbo gididoogaa beˈiyoogan keehi ufayttida.” Saara xalatettan yedetaa genccaasu, woosa keettaappe kiyaasu, qassi yaatada xammaqettaasu.

ERISSIYO ASHKKARA OOTTANAWU NUUNI DANDDAYANCHCHA GIDANA KOSHSHEES

14. (a) Erissiyo ashkkara oottiyaageeti moliyaa oyqqiya asaa mala waani gidiyoonaa? (b) PHawuloosi 2 Ximootiyoosa 4:1, 2n yootidobay nena waati maaddii?

14 Erissiyo ashkkara gidanawu koyiya ura hanno gakkanawu neeni demmabeennaba gidikkokka, koyiyoogaa aggoppa. Erissiyo ashkkara oottiyaageeti moliyaa oyqqiya asa mala giidi Yesuusi yootidoogaa hassaya. Moliyaa oyqqiyaageeti ayba molenne oyqqennan daro saatiyaa wurssana danddayoosona. Eti darotoo qamma bilahe woy wonttimaatti oottoosona, qassi issi issitoo haahosaa boosona. (Luq. 5:5) Hegaadan, issi issi Kiristtaaneti dumma dumma wodiyaaninne sohuwan, danddayan sabbakiyoogan  daro saatiyaa oottoosona. Aybissi? Yaatiyoogan, eti daro asaa demmoosona. Hegaadan minnidi oottiyaageeti nu yootiyoobaa siyanawu koyiya asaa darotoo demmiyo gishshawu anjjettidosona. Neeni asaa demmana danddayiyo wodiyan woy eta demmana danddayiyo sohuwan sabbakanawu baaxetana danddayay?—2 Ximootiyoosa 4:1, 2 nabbaba.

Intte tamaareti Yihoowa eranaadan, siiqanaadaaninne ayyo azazettanaadan danddayan maaddite (Mentto 15-16 xeella) *

15. Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyoogee danddayaa koshshiyoy aybissee?

15 Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyoogee danddayaa koshshiyoy aybissee? Tamaaree Geeshsha Maxaafay tamaarissiyoobaa eranaadaaninne siiqanaadan nuuni maaddana bessees. Tamaaree Geeshsha Maxaafaa xaafissida Yihoowa eranaadaaninne siiqanaadan nuuni maaddana koshshees. Qassi issi tamaariyaa Yesuusi ba erissiyo ashkkaratuppe ay koyiyaakko tamaarissiyoogaa xalla gidennan, I hegeeta ba deˈuwan waati oosuwan peeshshanaakkokka tamaarissana koshshees. I Geeshsha Maxaafay yootiyo maarata oosuwan peeshshanawu baaxetiyo wode nuuni danddayan A maaddana bessees. Amarida tamaareti bantta qofaanne eeshshaa guutta aginatun laammidosona; haratussi daro wodiyaa koshshiis.

16. Raˈula hanotaappe neeni ay tamaaradii?

16 Peerun deˈiya issi misoonaawee danddayanchcha gididoogan loˈˈo ayfiyaa demmiis. I hagaadan giis: “Raˈula giyo Geeshsha Maxaafaa xinaatiyaa taani naaˈˈu maxaafata xannaˈissaas. SHin, haˈˈikka A wolqqaama metoti gakkoosona. A aqo deˈuwan ubbatoo metoy deˈees, I hanqqetissiyaabaa darotoo haasayees, qassi A iita eeshshaa gaasuwan A naati A bonchchokkona. SHin, I shiiqota ubbatoo yiyo gishshawu, taani anne A soo asaa maaddanawu aggennan baas. Taani aara gayttoosappe heezzu layttappe dariya wodee aadhdhi simmin, I xammaqettana danddayiis.”

17. Nuuni kaalliya huuphe yohuwan ay beˈanee?

17 “Biidi, asa ubbaa tana kaalliyaageeta oottite” giidi Yesuusi nuussi yootiis. He azazuwaa polanawu, ay haymaanoote yamenne gidennaageeta woy Xoossay deˈiyoogaa ammanennaageeta gujjin, nuugaappe keehi dummatiyaabaa qoppiya asawu nuuni ubbatoo yootana koshshees. Nuuni he asatussi mishiraachchuwaa waatidi yootana danddayiyaakko kaalliya huuphe yohuwan beˈana.

MAZAMURE 68 Kawotettaa Zerettaa Zeriyoogaa

^ MENT. 5 Asay Kiristtoosi erissiyo ashkkara gidanaadan maaddiyoogee Kiristtaane gubaaˈiyawu waanna halchcho. Nuuni nuussi imettida oosuwaa polanawu maaddiya zoriyaa ha huuphe yohoy qonccissees.

^ MENT. 2 QONCCISSIDO QAALAA: Kiristtoosi erissiyo ashkkarati Yesuusi tamaarissidobaa eriyoogaa xallay gidenna. Eti tamaaridobaa oosuwan peeshshoosona. Banttawu danddayettida ubban eti Yesuusa leemisuwaa kaallanawu baaxetoosona.—1 PHe. 2:21.

^ MENT. 52 MISILIYAA QONCCISSUWAA: SHemppo wodiyan harasaa biya bitanee horophilee uttiyo sohuwan Yihoowa Markkatuppe xuufiyaa ekkees. Guyyeppe, I shemppuwawu harasaa biidosan hara Yihoowa Markkati dabaaban markkattiyoogaa beˈees. I soo yi simmin, aassiyaageeti A penggen A haasayissoosona.

^ MENT. 54 MISILIYAA QONCCISSUWAA: He bitanee Geeshsha Maxaafaa xannaˈees. Wurssettan, I xammaqettees.