Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

 XANNAˈIYO HUUPHE YOHUWAA 42

Yihooway Neeni Ay Hananaadan Oottanee?

Yihooway Neeni Ay Hananaadan Oottanee?

“Xoossai inttena bau eeno giissanaadaaninne qassi . . . intte oottanaadan [“inttessi wolqqaa immees,” NW].”—PILI. 2:13.

MAZAMURE 104 Xoossay Immiyo Geeshsha Ayyaanaa

HA XINAATIYAN *

1. Yihooway ba halchchuwaa polanawu waatii?

YIHOOWAY ba halchchuwaa polanawu koshshiya aybanne hanees. Leemisuwawu, Yihooway tamaarissiyaagaa, minttettiyaagaa, wonggeliyaa mishiraachchuwaa yootiyaagaa gidiis. I haniyo darobaappe hageeti amaridaageeta. (Isi. 48:17; 2 Qor. 7:6; Gal. 3:8) Gidoppe attin, Yihooway ba halchchuwaa polanawu darotoo asaa goˈettees. (Maa. 24:14; 28:19, 20; 2 Qor. 1:3, 4) Qassi Yihooway ba sheniyaa polanawu koshshiya aybanne hananawu nuussi ubbawu koshshiya aadhdhida eratettaanne wolqqaa immees. Daro eranchchati yootidoogaadan, hagee Yihoowa sunttawu deˈiya daro birshshettatuppe issuwaa.

2. (a) Yihooway nuna goˈettiyoogaa nuuni issi issitoo sirana danddayiyoy aybissee? (b) Ha huuphe yohuwan ay xannaˈanee?

2 Nuuppe daroti Yihooway ba sheniyaa oottanaadan I nuna goˈettanaadan koyoos; shin issoti issoti Yihooway eta goˈettiyoogaa sirana danddayoosona. Aybissi? Eta layttaa, eta hanotaa, woy eta wolqqaa gaasuwan eti koyiyoogaa keenaa oottana danddayennabadan etawu siyettiyo gishshataassa. Harati qassi oottiiddi deˈiyoogee gidana, qassi loytti oottana koshshenna giidi qoppana danddayoosona. Ha huuphe yohuwan, Yihooway ba halchchuwaa polanawu I nuussi koshshiyaabaa waati immanaakko beˈana. Qassi Yihooway A ashkkara gidida attuma asaykka macca asaykka awu eeno gaanaadaaninne wolqqaa demmanaadan waati oottidaakko yootiya Geeshshaa Maxaafaa taarikiyaa pilggana.  Wurssettan, Yihooway nuna goˈettanaadan nuuni waani eeno gaana danddayiyaakko xannaˈana.

YIHOOWAY NUUSSI KOSHSHIYAABAA IMMIYO OGETA

3. Piliphphisiyuusa 2:13n Yihooway oottanawu qaalaa gelidoogaadan, nuuni issibaa oottanawu koyanaadan waati maaddana danddayii?

3 Piliphphisiyuusa 2:13 nabbaba. * Yihooway inttena bawu eeno gaanaadan oottana danddayees. Waatidi? Leemisuwawu, nuuni nu gubaaˈiyan deˈiya issi urawu maadoy koshshiyoogaa woy gubaaˈiyan oottana koshshiyo harabaa akeekennan waayi aggana. Woy maadoy koshshiyo sohoy deˈiyoogaa macara biiroy nuussi yootanaadan kiittido dabddaabbiyaa cimati nuussi nabbabana danddayoosona. Hegee nuuni nuna hagaadan oychchanaadan oottees: ‘Taani maaddanawu ay oottana danddayiyaanaa?’ Woy issi wolqqaama oosoy nuussi imettana danddayees; qassi nuuni hegaa loytti oottiyoogaa erennan aggana danddayoos. Woy Geeshsha Maxaafaappe amarida xiqiseta nabbabi simmidi nuna hagaadan oychchana danddayoos: ‘Taani harata maaddanawu ha xiqisiyaa waata goˈettana danddayiyaanaa?’ Issibaa oottanaadan Yihooway nuna wolqqanttenna. SHin nuuni ay oottanaakko qoppiyoogaa Yihooway beˈiyo wode, I nuuni qoppidobaa oottanaadan nuna maaddanawu koyees.

4. Oottanaadan nuussi Yihooway wolqqaa waati immii?

4 Oottanaadan nuussi Yihooway wolqqaakka immees. (Isi. 40:29) Waatidi? Nuussi deˈiya wolqqaa bolli gujjidi I ba geeshshaa ayyaanaa nuussi immees. (Kes. 35:30-35) Issi oosuwaa waati oottana danddayiyaakko Yihooway ba dirijjitiyaa baggaara nuna tamaarissees. Neeni issi oosuwaa waata oottanaakko shaakka erennaba gidikko, I maaddanaadan oychcha. Qassi saluwan deˈiya nu keha Aaway ‘ubbaappe aadhdhiya wolqqaa’ immanaadan awudenne oychchana danddayaasa. (2 Qor. 4:7; Luq. 11:13) Yihooway attuma asatinne macca asati bawu eeno gaanaadaaninne wolqqaa demmanaadan oottiyoogan etawu koshshiyaabaa waati immidaakko Geeshsha Maxaafay daro leemisuwaa yootees. He leemisotuppe amaridaageeta xannaˈiyo wode, Yihooway nena etaagaadan goˈettana danddayiyo ogeta qoppanawu mala.

ATTUMA ASATI HANANAADAN YIHOOWAY MAADDIDOBAA

5. Yihooway Muusee ba asaa ashshanaadan goˈettido ogiyaappenne wodiyaappe nu tamaariyoobay aybee?

5 Muusee Israaˈeelata ashshiyaagaa gidanaadan Yihooway oottiis. SHin Yihooway A awude goˈettidee? Hegee “Muusee Gibxxetu aadhdhida eratettaa ubbaa [tamaari]” simmidi, danddayiyoogaadan awu siyettido wodiyaanee? (Oos. 7:22-25) CHii, I Muusee ba huuphiyaa ziqqi oottiyaagaanne ashkke gidanaadan maaddidoogaappe guyyiyan goˈettiis. (Oos. 7:30, 34-36) Keehi wolqqaama gidida Gibxxe kawuwaa haasayissanaadan Yihooway Muuseyyo xalatettaa immiis. (Kes. 9:13-19) Yihooway Muusa goˈettido ogiyaappenne wodiyaappe nu tamaariyoobay aybee? Yihooway baagaa mala eeshshaa bessanawu baaxetiya asatanne wolqqaa demmanawu an ammanettiya asata goˈettees.—Pili. 4:13.

6. Kawuwaa Daawita maaddanaadan Yihooway Barzzillaaya goˈettido hanotaappe nuuni ay tamaariyoo?

6 Daro wodiyaappe guyyiyan, Kawuwaa Daawita maaddanaadan Yihooway Barzzillaaya goˈettiis. Daawitinne A asay Daawita naˈaa Abeseloomappe baqatiyo wode asay “namisettiis, daafuriisinne saamettiis.” Barzzillaayi he wode cima; I haratuura issippe gididi Daawitayyoonne aara deˈiyaageetuyyo koshshiyaabaa kunttanawu ba shemppuwaa daafaban yeggiichchi attiis. I cimido gishshawu Yihoowayyo aynne maaddikke giidi qoppibeenna. SHin I bawu  deˈiyaaban maadoy koshshiyo Xoossaa ashkkarata kehatettan maaddiis. (2 Sam. 17:27-29) Nuuni hegaappe ay tamaariyoo? Nu layttay ay keena gidikkonne, nu heeran gidin woy hara biittan gidin koshshiyaabaa demmanawu metootiya nu ishanttanne michchontta maaddanaadan Yihooway nuna goˈettana danddayees. (Lee. 3:27, 28; 19:17) Nuuni biidi eta maaddennan aggana danddayoos; shin maadoy koshshiyo wodiyaaninne sohuwan ishanttanne michchontta maaddanawu kumetta alamiyan oosettiya oosuwawu miishshaa immana danddayoos.—2 Qor. 8:14, 15; 9:11.

7. Yihooway Simoona waati goˈettidee, qassi hegee minttettiyaaba gidiyoy aybissee?

7 Yerusalaamen deˈiya ammanettida cima bitanee Simooni Masiyaa beˈennan hayqqennaagaa Yihooway yootiis. Simooni daro layttawu Masiyaa naagido gishshawu, I yootidobay Simoona keehi minttettennan aggenna. A ammanuwaa gishshawunne A genccaa gishshawu Yihooway Simoona anjjiis. Issi gallassi, Simooni “ayyaanai kaalettin” beeta maqidasiyaa geliis. I yan guutta naˈaa Yesuusa beˈiis; qassi Kiristtoosa gidana he naˈaabaa hananabaa yootanaadan Yihooway Simoona goˈettiis. (Luq. 2:25-35) Yesuusi haggaazuwaa doommanaappe kase Simooni hayqqikkonne, Yihooway A goˈettido gishshawu nashshiis; qassi sinttappe I daro loˈˈobaa demmana! Ooratta alamiyan, Yesuusa haaroy saˈan deˈiya asay ubbay anjjettanaadan waati oottiyaakko he ammanettida bitanee akeekana. (Doo. 22:18) Ayba ogiyankka Yihoowawu haggaazanaadan I nuna goˈettiyo gishshawu nuunikka nashshoos.

8. Yihooway Barnnaabaasa goˈettidoogaadan nuna waati goˈettana danddayii?

8 Koyro xeetu layttaa M.Ln, Yooseefa giyo keha bitanee Yihoowayyo oottanawu eeno giis. (Oos. 4:36, 37) Yesuusi kiittidoogeeti A “Minttettiya Na7aa” giyo birshshettay deˈiyo Barnnaabaasa giidoy I harata minttettiyaagaa gidiyo gishshataassa gidennan waayi aggana. Leemisuwawu, Yesuusa ammaniyaageeta Saaˈooli yedettido gishshawu, I Kiristtaane gidi simmin, ishanttuppe daroti akko shiiqanawu yayyidosona. SHin Barnnaabaasi Saaˈoola minttettiisinne maaddiis; qassi Saaˈooli hegawu A keehi nashshennan aggenna. (Oos. 9:21, 26-28) Guyyeppe, Yerusalaamen deˈiya cimati Sooriyaa Anxxookiyan haakkidi deˈiya ishantta minttettanawu koshshiyoogaa akeekidosona. Eti oona kiittidonaa? Barnnaabaasa! Eti likke dooridosona. Barnnaabaasi “eti ubbaikka Godan bantta kumetta wozanaappe minnidi de7anaadan eta” minttettidoogee odettiis. (Oos. 11:22-24) Ha wodiyankka hegaadan Yihooway nuuni nu ishanttanne michchontta minttettanaadan maaddana danddayees. Leemisuwawu, siiqiyo uri hayqqidoogeeta minttettanawu I nuna goˈettana danddayees. Woy sahettida woykko unˈˈettida ura biidi oychchanaadan woy silkkiyan minttettanaadan I nuna denttettana danddayees. Yihooway Barnnaabaasa goˈettidoogaadan nena goˈettanaadan eeno guutee?—1 Tas. 5:14.

9. Vasila giyo ishay loˈˈo cima gidanaadan Yihooway A maaddido hanotaappe ay tamaariyoo?

9 Vasili giyo ishay gooba cima gidanaadan Yihooway maaddiis. Vasili cima gidiyo wode awu layttay 26; I ishanttanne michchontta, ubba qassi metootidaageeta maaddanawu danddayikke giidi qoppiis. SHin, meezee deˈiyo cimatuppenne Kawotettaa Haggaazuwaa Timirtte Keettaappe I loˈˈo loohissuwaa demmiis. Vasili kaseegaappe loyttanawu minni oottiis. Leemisuwawu, I oottana danddayiyo guuttabata xaafiis. I xaafidobata loytti oottido payduwan, kaseegaappe aaruwan xaliis. I haˈˈi hagaadan gees: “Kase taani yayyanaadan oottiyaabay haˈˈi tana keehi ufayssees. Gubaaˈiyan deˈiya issi ishaa woy issi michchiyo minttettanawu haniya xiqisiyaa demmanawu Yihooway tana maaddiyo wode, hegee tana keehi ufayssees.” Ishanttoo, Vasiladan Yihooway inttena goˈettanaadan intte eeno giikko,  gubaaˈiyan loytti oottanaadan I intteyyo eraa immana danddayees.

MACCA ASATI HANANAADAN YIHOOWAY OOTTIDOBAA

10. Abigaala oottidobay aybee, qassi A oottidobaappe neeni ay tamaaray?

10 Daawitanne A asata Kawuwaa Saaˈooli yedettiyo wode eti maaduwaa koyidosona. Daawitinne A asati Israaˈeela asa gidida Naabaala giyo duriyaa miyo guuttabaa oychchidosona. Eti bazzuwan Naabaala wudiyaa naagido gishshawu oychchanawu yayyibookkona. SHin uuzee Naabaali etawu aybanne immennan ixxiis. Daawiti hanqquwaa eexxi kiyidi, Naabaalanne A son deˈiya attuma asa ubbaa woranawu halchchiis. (1 Sam. 25:3-13, 22) Gido shin, puulanchcha gidida Naabaala machchiyaa Abigaala keehi akeekanchcha. A xalan Daawita tohuwan wullada, I haluwaa kiyidi suuttan oyshshettennaadan minttada oychchaasu. Daawiti maaduwaa demmanawu Yihoowan ammanettanaadan kehatettan zoraasu. Abigaala haasayido liiqo qaalaynne A akeekan oottidobay Daawiti ba qofaa laammanaadan oottiis. Abigaalo kiittiday Yihoowa gidiyoogaa I akeekiis. (1 Sam. 25:23-28, 32-34) Yihooway Abigaalo goˈettanaadan oottiya eeshshata A bessaasu. Hegaadan, hiillanchchanne akeekanchcha gidiyoogaa bessiya michchontti eti bantta soo asaanne gubaaˈiyan deˈiya harata minttanaadan Yihooway eta goˈettana danddayees.—Lee. 24:3; Tii. 2:3-5.

11. SHaaluuma macca naati oottidobay aybee, qassi ha wodiyan eta leemisuwaa kaalliyaageeti oonee?

11 Daro xeetu layttaappe guyyiyan, Yerusalaame dirssaa gimbbiyaa zaarettidi gimbbanaadan Yihooway goˈettido asatu qoodan SHaaluuma macca naati deˈoosona. (Nah. 2:20; 3:12) Eta aaway biittaa haariyaagaa gidikkonne, wayssiyaanne bantta shemppuwaa daafaban yeggiya oosuwaa oottanawu bantta dosan eeno giidosona. (Nah. 4:15-18) SHaaluuma macca naati, ‘oosuwaa ixxida’ Taqoˈa kataman deˈiya halaqatu mala mule gidokkona! (Nah. 3:5) Dirssaa gimbbiyaa oosoy 52 gallassatu xallan polettin SHaaluuma macca naati ay keena ufayttidaakko qoppa! (Nah. 6:15) Ha wodiyan, dumma geeshsha oosuwan, hegeekka Yihoowawu sheerettiya keettaa keexuwaaninne zaaretti giigissiyo oosuwan bantta dosan oottiya michchontti ufayssan maaddoosona. He gooba, minni oottiyaanne ammanettida michchontti he oosuwan nuussi koshshoosona.

12. Xaabitiigaadan Yihooway nuna waati goˈettana danddayii?

12 Xaabita ba deˈido wode ubban ‘loˈˈobaa oottanaadaaninne hiyyeesata,’ ubba qassi amˈˈeta maaddanaadan Yihooway denttettiis. (Oos. 9:36) Xaabita wozanappe kehiyaanne loˈˈo asa gidiyo gishshawu, A hayqqido wode daroti yeekkidosona. SHin, kiitettida PHeexiroosi O hayquwaappe denttin eti keehi ufayttidosona. (Oos. 9:39-41) Xaabita oottidobaappe ay tamaariyoo? Nuuni yelaga gidin woy cima gidin, attuma gidin woy macca gidin, nu ubbay nu ishanttanne michchontta maaddanawu etawu koshshiyaaba oottana danddayoos.—Ibr. 13:16.

13. Uruto giyo dungguuxa michchiyo Yihooway waatidi goˈettidee, qassi A woygadee?

13 Uruto giyo dungguuxa michchiyaa misoonaawe gidanawu koyaasu. A naatettan, sooppe soo baada asawu trakttiyaa eesuwan immanawu bawu danddayettida ubbabaa oottawusu. A, “Taani ha oosuwan keehi ufayttays” yaagaasu. SHin, penggen eqqidi asaa haasayissiyoogeenne haratuyyo Xoossaa Kawotettaabaa yootiyoogee O keehi metees. Uruta dungguuxa gidikkokka, iyyo layttay 18 gidiyo wode, ubba wode aqinye gidaasu. A 1946n, Giiliyaade Geeshsha Maxaafaa Timirtte Keettan tamaaraasu; qassi guyyeppe Hawaynne Jaappaane giyo biittan haggaazaasu. He biittatun sabbakiyo oosuwan A bawu danddayettida ubbabaa oottanaadan Yihooway  O goˈettiis. Uruta 80 gidiya layttawu haggaaza simmada hagaadan gaasu: “Yihooway tana ubbatoo minttiis. Dungguuxiyoogaa agganaadan Yihooway tana maaddiis. Yihooway an ammanettiya oonanne goˈettana danddayiyoogaa taani minttada ammanays.”

YIHOOWAY NENA GOˈETTANAADAN EENO GA

14. Efisoona 3:16, 17y yootiyoogaadan, Yihooway nuna goˈettanaadan koyikko, nuuni ay oottana koshshii?

14 Asi deˈido wode ubban, Yihooway ba ashkkarata daro ogiyan goˈettiis. I neeni ay hananaadan oottanee? Hegee daro baggi neeni wozanappe minna oottanawu eeno giyoogaara gayttidaba. (Efisoona 3:16, 17 nabbaba.) Yihooway nena goˈettanaadan neeni eeno giikko, neeni minnada mishiraachchuwaa yootiyaagaa, gooba asttamaare, loytta minttettiyaagaa, mino oosanchcha, maaddiya lagge, woy I ba sheniyaa polanawu koyiyo aybanne neeni hananaadan Yihooway oottana danddayees.

15. Koyro Ximootiyoosa 4:1215y yootiyoogaadan, ha wodiyan yelaga ishantti ay oottanawu banttana Yihooway maaddanaadan woossana koshshii?

15 Yelaga ishantti shin? Wolqqaara deˈiya attumaageeti gubaaˈiyawu oottiyaageeta gididi gubaaˈiyaa maaddiyoogee keehi koshshees. Daro gubaaˈetun gubaaˈiyawu oottiyaageetu qoodaappe cimatu qooday darees. Gubaaˈiyan deˈiya amarida yelaga ishantti kaseegaappe aaruwan oottana koyiyoogaa tamaarana danddayiyoonaa? Issi issitoo, amarida ishantti, “Aassiyaagaa gidada oottiyoogan ufayttays” yaagoosona. Neeyyookka hegaadan siyettikko, gubaaˈiyawu oottiyaagaa gidanawu koyanaadaaninne ayyo haggaazanawu neeyyo danddayettida ubbabaa oottanawu wolqqaa immana mala Yihooway nena maaddanaadan woossa. (Era. 12:1) Nuuyyo ne maadoy koshshees!—1 Ximootiyoosa 4:12, 15 nabbaba.

16. Nuuni Yihoowa ay oychchana koshshii, qassi aybissi?

16 Yihooway ba sheniyaa polanawu I koyiyo aybanne neeni hananaadan oottana. Hegaa gishshawu, ba oosuwawu I nena eeno giissanaadan oychcha; qassi yaatada neeyyo koshshiya wolqqaa immanaadan A oychcha. Neeni yelaga gidin woy cima gidin, haˈˈi ne wodiyaa, ne wolqqaanne ne aquwaa Yihoowa bonchchissanawu goˈetta. (Era. 9:10) Kaseegaappe aaruwan Yihoowawu haggaaziyo gita maatay neeyyo imettiyo wode, hegaa neeni oottana danddayennabadan qoppada sohuwaara ixxis gooppa. Bonchchoy bessiyo nu siiqo Aawawu danddayettida ubbabaa oottiyoogee tumukka gita maata!

MAZAMURE 127 Taani Ay Mala Asa Gidana Koshshii?

^ MENT. 5 Neeni Yihoowayyo haggaazanawu hagaappe aaruwan oottiyaakko gaada qoppay? Haˈˈikka Yihoowawu goˈˈandinaashsha gaada qoppa eray? Woy Yihooway koyikkonne, neeni awu loytta haggaazana koshshennabadan neessi siyettii? Yihoowa halchchuwaa polanaadan neeni koshshiya ubbabaa hananawu I nena bawu eeno giissananne wolqqaa immana danddayiyoogaa ha huuphe yohoy qonccissees.

^ MENT. 3 Kiitettida PHawuloosi koyro xeetu layttan deˈiya Kiristtaanetussi he dabddaabbiyaa xaafikkonne, he maaray Yihoowa ashkkaratu ubbawu hanees.