Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Ishaa Razerfordi Ohayon Seedar Poynt giyo sohuwan gita shiiquwan haasayees, 1919

1919—Issi Xeetu Layttaappe Kase

1919—Issi Xeetu Layttaappe Kase

OYDDU layttappe daruwaa gamˈˈida Gita Olay (guyyeppe Koyro Alamiyaa Olaa geetettiis) 1919n wuriis. Hegaappe kasetiya layttaa wurssettaa heeran, kawotettati olettiyoogaa aggidosona, qassi Ichchashe 18, 1919n Paaris Piis Konferans giyo shiiqoy doomettiis. Tiriitii of Verssaylis giyo maachchaa maacettidoogee he shiiquwan kuuyidobaappe issuwaa, hegee issippe  hashetida kawotettati Jarmmaneera olettiyo olay eqqanaadan oottiis. He maachchaa Tamme 28, 1919n maacettidosona.

He shiiqoy Kawotettatu Waattaa Maabaraykka eqqanaadan oottiis. Hegaa halchchoy “kumetta saˈaa issippetettaa minttanaassanne salo gufanttuwan woppaanne sarotettaa ehaanaassa.” Kiristtaane giyo daro haymaanooteti he maabaraa maaddidosona. Amarkkan Kiristtoosa Woosa Keetta giyo haymaanoote zoreta keettay hegee “Xoossaa Kawotettay saˈan qoncciyo” oge yaagidi sabbiis. He zoreta keettay Paaris Piis Konferansiyawu ba asaa kiittiyoogan he maabaraa maaddiyoogaa bessiis. He kiitettida asatuppe issoy he shiiqoy, “Alamiyaa taarikiyan ooratta wodiyaa doometta” yaagiis.

Ooratta wodee doommiis, shin hegaa gaasoy he shiiquwaa shiiqida asata gidokkona. Yihooway ba asaayyo awudeegaappenne aaruwan sabbakanawu wolqqaa immido wode, 1919n nu sabbakiyo oosuwawu ooratta wodee doommiis. SHin koyro, Geeshsha Maxaafaa Tamaaretu hanotay keehi laamettana koshshiis.

METIYAABAA KUUYIYOOGAA

Josef F. Razerforda

Woch Tawer Baybil end Trakt Soosaytiya kaalettiyaageeta layttan dooriyo wodee Qeeraa Ichchashe 4, 1919wu keerettiis. He wode Yihoowa asaa kaalettiiddi deˈiya Josef F. Razerfodinne hara laappunati worddo mootuwan Amarkkan, Jorjjiyan Atlantta kataman qashettidosona. Qashettida ishantti zaarettidi doorettaneeyye, eta sohuwan harata doorana bessii? giya oyshay qofissiis.

Ivander J. Kawarda

Sinttanawu dirijjitee hananabay qashuwan deˈiya Ishaa Razerfordda hirggissiis. Amarida ishantti hara uri pirezidantte gididi doorettiyaakko loˈˈo giidi qoppiyoogaa I erees. Hegaa gishshawu, ishaa Ivander J. Kawardi perezidantte gididi doorettanaadan I koyiyoogaa he shiiqidaageetussi dabddaabbiyan yootiis. Razerfordi Ishaa Kawardi “woppa,” “wozannaama,” qassi “Godawu ammanettidaagaa” yaagidi qonccissiis. SHin, daro ishantti dooroy usuppun aginawu sinttawu keerettanaadan koyidosona. Qashettida ishanttussi higgiyaara gayttidaban  exatiyaageeti he qofaa maayidosona. Eti oottanabaa tobbishin amarida ishantti yiillotidosona.

Richard H. Barbera

Guyyeppe Richarddi H. Barbberi keehi ‘wayssiyaabaa giigissanawu baaxetidobaa’ giidobay haniis. SHiiqidaageetuppe issi ishay hagaadan giis: “Taani higgiyan koyettiyaabaa eranchcha gidikke, shin ammanettiya asa gidanawu koyettiyaabaa erays. Ammanettiyoogee Xoossay koyiyooba. Nuuni Xoossaayyo ammanettiyoogaa bessana danddayiyo loˈˈo ogee, Ishaa Razerforda pirezidantte oottidi zaarettidi dooriyoogaa.”—Maz. 18:25.

Aleksander H. Makmilaana

Etaara issippe qashettida Ishaa A. H. Makmilaani qashettido kifiliyaa godaa Ishaa Razerfordi qoxxi bessidi, “Ne kushiyaa yedda” yaagidoogaa Makmilaani guyyeppe yootiis. Yaatidi Ishay Razerfordi telegiraamiyaa assi immiis. Makmilaani hegan deˈiya qantta kiitaa beˈidi sohuwaara woygiyaakko akeekiis. Kiitay hagaadan gees: “RAZERFORDI WAYZI VAANI BARBERI ANDERSENI BUULI QASSI ISPILI KAALETTIYAAGEETA KOYRO HEEZZATI WAANNATIYAAGEETA UBBAAKKA SIIQOOS.” Hegaa giyoogee ubbaykka zaarettidi kaalettiyaageeta gidi doorettidosona, qassi Joosef Razerfordinne Wiliyam Vaan Amberggi waannatiyaageeta gididosona giyoogaa. Hegaa gishshawu, Ishaa Razerfordi kaseegaadan pirezidantte.

BIRSHSHETTIDOSONA!

Hosppun ishantti qashuwan deˈishin, ammanettida Geeshsha Maxaafaa tamaareti ishantti birshshettana mala kawotettaa oychchanawu paramanaadan asaa woossidosona. Ha mino ishanttinne michchontti 700,000⁠ppe dariya asaa paramissidosona. Paramay shiiqanaappe kase, Oruwaa Laappune 26, 1919n, Ishaa Razerfordinne aawatettay deˈiyo hara ishantti qashuwaappe birshshettidosona.

Bana hashshu saro yaadasa gaanawu shiiqida ishanttussi, Ishaa Razerfordi hagaadan giis: “Nuna ubbaa gakkida ha hanotay keehi deexxiya wodiyawu giigettanaadan nuna maaddiyoogaa taani ammanays. . . . Intte baaxetidoy intte ishantta birshshissanaassa gidenna. Waanna halchchoy hegaa gidenna. . . . Intte baaxetidoy Yihoowa bonchchissanaassa, qassi hegaadan oottidaageeti maalaalissiya anjjota demmidosona.”

Nu ishantta mootidobaara gayttida hanotay Yihooway kaalettiyoogaa bessennan aggenna. Uddufune 14, 1919n, yigibaa siyiya pirdda keettay hagaadan pirddiis: “Mootiyo asati demmana bessiyoogaadan eta yohoy . . . suure xeelettibeenna; hegaa gishshawu pirdday shaarettiis.” Hegee loˈˈo pirdda. Aybissi? Ishantta mootido mootoy gita. Eta coo maarikko woy eta pirddaa qixaatiyaa lefissikko eta sunttay mooranchchatu mazggafan xaafetti uttees. SHin kase pirdday shaarettido gishshawunne hara mooto eta mootibeenna gishshawu, mooranchchatu mazggafaappe eta sunttay qucettiis. Hegaappe denddidaagan Daannay Razerfordi laˈa kiyidi Yihoowa asawu exatidi Amarkkaa Xoqqa Pirdda Keettan  eqqiis. Qashuwaappe birshshetti simmidikka I darotoo Yihoowa asawu hegaadan eqqiis.

SABBAKANAWU MURTTIDOSONA

Ishaa Makmilaani guyyeppe hagaadan giis: “Goday nuna saluwaa efaanaashin azallidi aynne oottennan uttidi naagibookko. Godaa shenee aybakko eranawu issibaa oottana koshshiyoogaa nuuni akeekida.”

SHin waanna biiruwan deˈiya ishantti kase daro layttawu oottido oosuwaa zaarettidi doommibookkona. Aybissi? Eti qashettido wode, xuufeta attamanawu goˈettiyo miishshati ubbay xayido gishshataassa. Hegee keehi azzanttiyaaba, qassi amarida ishantti sabbakiyo oosoy wuriichchideeshsha giidi qoppidosona.

Geeshsha Maxaafaa Tamaareti sabbakiyo Kawotettaa mishiraachchuwaa siyanawu koyiya asi deˈii? He oyshaa zaaranawu, Ishaa Razerfordi haasayaa haasayanawu qofaa qachchiis. Ubba asaa shoobbanawu kuuyettiis. Ishaa Makmilaani “Issi asinne he shiiquwaa yaana xayikko, nuuni sabbakiyo oosoy polettidoogaa nuuni eroos” yaagiis.

Ishaa Razerfordi Kalforniyan, Los Anjeles kataman haasayido “Unˈˈettida Asaa Hidootaa” giya haasayawu gaazeexan kiyida erissuwaa, 1919

Yaatiyo gishshawu Woggaa, Uddufune 4, 1919n, Ishaa Razerfordi keehi sahettikkonne, Kalforniyan, Los Anjeles kataman, “Unˈˈettida Asaa Hidootaa” giya haasayaa haasayiis. He haasayaa 3,500 gidiya asay siyiis, qassi xeetan qoodettiya asay sohuwaa xayidi guyye simmiis. Wonttetta galla, 1,500 gidiya hara asay shiiqiis. Ishantti zaaruwaa demmidosona—Asay siyanawu koyees!

Ishantti hegaappe simmin oottidobay hachchi gakkanawu Yihoowa Markkatu sabbakiyo oosuwawu keehi maaddiis.

SINTTANAA DICHCHAWU GIIGETTIYOOGAA

Masqqala aginaa doomettan Ohayon Seedar Poynt giyo sohuwan gita shiiquwaa shiiqanaagaa Naase 1, 1919 Wochiyo Keelay erissiis. Mizuurin deˈiya yelaga Geeshsha Maxaafaa Tamaaree  Kilarens B. Biiti guyyeppe hagaadan giis: “Ubbaykka shiiquwaa baanawu qoppida.” He shiiquwaa 6,000⁠ppe dariya ishanttinne michchontti shiiqidosona, he qooday shiiqana giidi ishantti qoppidoogaappe daro. He shiiquwan keehi ufayssiyaabay 200⁠ppe dariyaageeti matan deˈiya Irii giyo abban xammaqettidoogaa.

Zi Golden Eej giyo maxeetiyaa caanidoogaa matan ishantti Niwu Yorken Birukiline kataman

Ishaa Razerfordi, “Issippe Oottiyaageetussi Yootiyoobaa” giya ba haasayan, Zi Golden Eej * giyo ooratta maxeetee kiyiyoogaa shiiquwawu ichchashantto gallassan, Masqqala 5, 1919n erissiis. He maxeetee “odettiyaabay aybissi haniyaakko Geeshsha Maxaafaappe qonccissiyoogan keehi koshshiya ooratta odota yootana.”

Ha ooratta maxeetiyaa goˈettidi xalidi sabbakanaadan Geeshsha Maxaafaa Tamaaretu ubbaassi zoree odettiis. Issi dabddaabbee oosuwaa maaraa hagaadaen qonccissiis: “Xammaqettida ubbay haggaaziyoogee gita maata gidiyoogaa hassayana, qassi sabbakanawu danddayettida ubbaa oottana koshshees.” Sabbakanaadan shoobbido ha shoobiyaa daro asay ekkiis! Tisaase aginaa gakkanaassi, Kawotettaabaa minnidi aassiyaageeti ha ooratta maxeetiyaa ubbatoo ekkanawu koyiya 50,000⁠ppe daro asaa demmidosona.

Xiqimita 1, 1919 Zi Golden Eej koyro maxeetiyawu koyro sinttaa

Yihoowa asay 1919 wurssettan, zaarettidi daraajjayettiisinne wolqqaa demmiis. Hegaa bollikka, wurssettaa gallassaabaa yootiya amarida hiraagati polettidosona. Milkkiyaasa 3:1-4n odettidaagaadan, Xoossaa asay paacettiyoogeenne geeyiyoogee polettiis, Yihoowa asati “Gita Baabiloona” leemiso hanotan eta omooddidoogaappe laˈa kiyidosona, qassi Yesuusi ‘ammanettida wozannaama ashkkaraa’ sunttiis. * (Mil. 3:1-4; Ajj. 18:2, 4; Maa. 24:45) Geeshsha Maxaafaa Tamaareti eti oottanaadan Yihooway koyiyoobawu he wode giigettidosona.

^ MENT. 22 Zi Golden Eej giyo maxeetee 1937n Konsoleeshin, qassi 1946n Beegottite! geetettiis.

^ MENT. 24 Wochiyo Keelaa, Isiine 15, 2013, sinttaa 10-12, 21-23; Laappune 2016, sinttaa 29-31 xeella.