Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

 DEˈUWAN HANIDABAA

Taani Kuuyidobaa Yihooway Daro Anjjiis

Taani Kuuyidobaa Yihooway Daro Anjjiis

Nuuyyo imettida moottan deˈiya wurssetta amarida keettatu penggiyan nuuni traktteta wottiyoogaa wurssiyo wode saˈay wonttana hanees. He layttay 1939; qassi Amarkkan, Mizawrin tohossa arggo baggan deˈiya Japlin giyo guutta katamaa issi saateppe daruwaa kaamiyaa laaggidi baanawu nuuni hiixaappe qammi denddida. Nuuni loddaara trakttiyaa wottiyoogaa wurssosaara, kaamiyan gelidi gayttana gi uttido sohuwaa, hara kaamiyan yiyaageeta naagiyoosaa biida. SHin, he qamman away kiyennan nuuni haggaaziyo moottaa biidoynne yaappe eesuwaara kiyidoy aybissakko qoppana danddayaasa. Taani hegaa guyyeppe yootana.

TAANI 1934n yelettaas. Ta aaway Fred Malahaninne ta aayyiyaa Edna Malahana Geeshsha Maxaafaa Tamaare (Yihoowa Markka) gidoosappe he wode 20 layttay aadhdhiis. Taani Yihoowa siiqanaadan eti tamaarissido gishshawu galatays. Nu soo asay Kensesen tohossa arshsho baggan, Parsanz giyo issi guutta kataman deˈees. Nu gubaaˈiyaa yameti ubbatikka tiyettida Kiristtaaneta gaana danddayettees. Gubaaˈiyaa shiiqota shiiqiyoogaaninne Xoossaa Qaalaa tumaa haratussi sabbakiyoogan nu soo asawu loˈˈo meezee deˈees. Qeeraa galla saateppe guyyiyan darotoo ogiyan markkattiyo oosuwaa oottoos; nuuni dabaaban markkattiyoogaa he wode hegaadan goos. Issi issitoo hegee keehi daafurssees; shin nuuni wurssiyo wode aaway nuussi ayskreemiyaa shammiyoogan nuna ubbatoo gazddissees.

Guutta katamatinne daro goshsha sohoy deˈiyo aaho moottay nu guutta gubaaˈiyawu deˈees. Nuuni goshshanchchata oychchiyo wode, nu xuufiyaa gadeppe ekkido ataakilttiyaara, kirishiyaappe biron wottido phuuphulliyaara, woy paxa deˈiya kuttuwaara darotoo laammoos. Aaway xuufiyaa miishshaa kasetidi qanxxiyo gishshawu, ha qumay nu soo asaa maaddiis.

ZAMACHCHAN MARKKATTIYOOGAA

Ta aawaassinne aayeessi eti sabbakanawu goˈettiyo fonografee deˈees. Taani hegaa dooyanawu keehi guutta naˈa; shin ta aawaynne ta aayyiyaa Ishaa Razerfordda haasayay duuqettidaagaa zaarettidi oychchiyoogeetanne Geeshsha Maxaafaa xannaaˈissiyoogeeta sissanawu dooyiyo wode eta maaddays.

Cenggurssaa xoqqissiyaabay deˈiyo nu kaamiyaa matan ta aawaaranne ta aayeera

Ta aaway, 1936n oosettida Ford giyo kaamiyaa laammidi cenggurssaa xoqqissiya wogga miishshay A bollan deˈiyo kaame oottiis. He kaamee Kawotettaa mishiraachchuwaa daro asawu gattanawu keehi maaddiis. Darotoo, duuqettida muuziqaa asay siyanaadan koyro dooyoos; qassi yaatidi Geeshsha  Maxaafaa qofay deˈiyo haasayay duuqettidaagaa dooyoos. Duuqettida haasayay wuriyo wode, eranawu koyiya asawu xuufiyaa immoos.

Kensesen deˈiya CHerivel giyo guutta kataman, Woggaa gallassatun daro asay allaxxiyoosan cenggurssaa xoqqissiyaabay deˈiyo kaamiyaa essennaadan poliseti ta aawaa diggidosona; shin allaxxiyoosappe kareera essanaadan eeno giidosona. Hegaa gishshawu, ta aaway palamettennan, allaxxiyoosan deˈiya asay metootennan siyana mala, allaxxiyoosaakko kaamiyaa zaaridi hegaa miyyiyan deˈiya ogiyan essidi, kaseegaadankka asaa sissiis. Ta aawaaranne ta bayra ishaa Jeeraara he wodeta issippe aattiyoogee ubbatoo ufayssiyaaba.

Nuuni 1940⁠ppe kase, asay keehi eqettiyo moottaa eesuwan wurssanawu dumma zamachchan haggaazida. He wode nuuni wonttimaatti denddidi (Mizawrin, Japline kataman oottidoogaadan) traktteta woy bukleeteta asaa penggen loddaara wottoos. Hegaappe simmin, oyqettidi qashettida uri deˈiyaakkonne eranawu nuuni katamaappe gaxan gayttoos.

He wode, nu haggaazuwan keehi ufayssiyaabaappe issoy nuuni erissuwaa salppiyaa giyoobaa. Nuuni Kawotettaabaa erissanawu erissoy xaafettido karddeta maayidi salppiyan kataman yuuyoos. Hegaa mala issi salppiyan nu ishantti “Haymaanootee Pirenne Cimo” giya erissuwaa maayidi nu kataman yuuyidoogaa taani hassayays. Eti kataman 1.6 kilo meetire gidiyaagaa hemetti simmidi nu soo yiidosona. Loˈˈobay, eti salppiyan hemettiyo wode etaara eqettiya uri gayttana xayikkonne, siyanawu koyiya daro asata demmidosona.

BENI GITA SHIIQOTA

Nu soo asay gita shiiquwawu ubbatoo Kenseseppe Tekisase bees. Ta aaway Mizawri-Kenses-Tekisas Reylrod giyo dirijjitiyan oottees; yaatiyo gishshawu, baaburiyan baanawu A ooso keettay immido piqaadiyan nuunikka nu dabbota oychchanawunne gita shiiqota shiiqanawu baana danddayoos. Ta aayee bayra ishay, Fred Wizmarinne A keettaayiyaa, Yulela, Tekisasen Tempil giyo kataman deˈoosona. Ta aayee ishay Fredi 1900⁠ppe simmin yelagatettan tumaa eriis, yaatidi xammaqettiis; qassi I eridobaa ta aayeessi gujjin, ba michchonttussi yootiis. I zon servante (ha wodiyan woradaa xomoosiyaagaa geetettees) gididi oottido giddo Tekisasen ubbasan deˈiya ishantti A loytti eroosona. I kehanne ufayttiya asa; qassi aara deˈiyoogee ubbatoo ufayssiyaaba. I tumawu mishettees; qassi yelagatettan tawu loˈˈo leemiso gidiis.

Nu soo asay gita shiiquwawu Mizawrin deˈiya Sent Luwis katamaa baaburiyan biis. “Kawuwaa Naata” giya, Ishaa Razerfordda haasayaa siyanawu isttaadeemiyawu dumma sohuwan issippe uttanaadan yelagati ubbay shoobettidosona. Haasayaa wurssettan, Ishaa Razerforddinne A maaddiyaageeti Naata giyo ooratta maxaafaa immin nuuni ubbay ufayttida. He ayyaanaabaa anjjuwaa demmida naati 15,000⁠ppe daro.

Hosppune 1943n Kensesen, Kofivil giyo kataman “Oosuwawu Minttettiyaabaa” giyo gita shiiquwaa shiiqida. He wode mati eqqida, ubba gubaaˈiyan  tamaarana Tiˈokiraase Haggaazo Timirtte Keettay doomettiis; qassi he timirtte keettan goˈettana, 52 timirtteti deˈiyo bukleetee kiyiis. He laytti guyyeppe, tamaare haasayay tawu koyro imettidaagaa haasayaas. He gita shiiqoy tawu dumma; ayssi giikko, matasan goshshan deˈiya irxxa dalbbanttan he wode hara amaridaageetuura issippe xammaqettaas.

TAANI AMOTTIDO OOSUWAA—BEETEELE HAGGAAZUWAA

Taani 1951n timirttiyaa wurssaas; qassi taani sinttappe oottanabaa kuuyana koshshiis. Taani Jeeri kase haggaazido Beeteelen haggaazanawu keehi koyiyo gishshawu, daro takkennan ta malkkachchay Brukiliine biiruwaa kiitettiis. Hegaa kuuyidoogee ayyaanaaban tana keehi goˈˈiis. Daro takkennan, Laappune 10, 1952n Beeteelen haggaaziyoogaa doommanaadan shoobettaas.

Maxeetetanne xuufeta giigissiyooban maaddanawu taani attamiyo kifiliyan oottanawu qoppaas. SHin, yan mule oottabeykke. Taani miyoobaanne uyiyoobaa aattanaadaaninne qassi guyyeppe qumaa kattanaadan maaddabettaas. Taani he oosuwan ufayttaasinne darobaa tamaaraas. Kattiyaageetussi ooso saatiyaa giigissidoogee tana keehi maaddiis; ayssi giikko, hegee gallassaa giddon taani Beeteele laybireeriyan woppu gaada buzo xinaatiyaa xannaˈanawu wodiyaa demmanaadan oottiis. Hegee taani ayyaanaaban diccanaadaaninne ammanuwan minnanaadan maaddiis. Qassi taani danddayido wode ubban Beeteelen Yihoowawu haggaazanawu yaa murttanaadankka oottiis. Jeeri 1949n Beeteeleppe kiyidi Petrisho ekkikkonne, eti Brukiliine matan deˈoosona. Taani Beeteele gelido koyro heeran, eti tana ubbatoo keehi maaddidosonanne minttettidosona.

Taani Beeteele gelada daro takkennan, Beeteeleppe dere haasayaa haasayana danddayiya ishantta shaakki eranawu koyettiis. Doorettida ishantti Brukiliineppe 322 kilo meetire gakkanaashin deˈiya gubaaˈeta biidi yan dere haasayaa haasayoosonanne gubaaˈiyaara issippe haggaazoosona. Taani he maataa demmaas. Taani koyro dere haasayaa yayyaydda haasayaas; he wode dere haasayay issi saate. Taani gubaaˈeta darotoo baaburiyan bays. Balgguwan 1954n issi Woggaa gallassi saateppe guyyiyan hanidabaa taani hassayays. Tana omarssi Beeteele gattana koshshiya, Niwu Yorkke guyye simmiya baaburiyaa taani toggaas. SHin, keehi wolqqaamaa carkkoynne shachchay deˈiyo gotee denddiis. Baaburiyaa motoree oottennan ixxiis. Wurssettan, Woggay Saynno wonttiyaagan 11 saatiyan baaburee Niwu Yorkke Siitin eqqiyoosaa gakkiis. Yaappe, biitta giddoora biya baaburiyan Brukiliine guuttaa gamˈˈada gakkaas, qassi moorettida baaburiyan qamma kumettaa utta aqido gishshawu daafurada gakkikkonne, qumaa kattiyoosan sohuwaara oosuwaa doommaas. SHin, ishanttuura haggaaziyoogaaninne Qeeraanne Woggaa gallassi hara keehi daro laggetuura gayttiyoogan demmido ufayssay hegaa mala injjetenna hanotata dogissiis.

WBBR cenggurssaa duuqqiyo kifiliyan nabbabanawu giigettiyoogaa

Taani Beeteele gelido koyro heeran, WBBR giyo eraadoone xaabiyan oottanaadan shoobettaas. He wode cenggurssaa duuqqiyo kifilee 124 Kolombbiya Hayts giyo keettan naaˈˈantto pooqiyan deˈees. Saaminttan saaminttan shiishshiyo Geeshsha Maxaafaa xinaatiyaa prograamiyan issi uradan haasayanaadan taani maddabettaas. Beeteelen daro gamˈˈida Ishaa A. H. Makmilani he eraadoone prograamiyan darotoo oottiis. Ishaa Mak giidi siiquwan xeesiyo I Yihoowa haggaazuwan gencciyoogan Beeteelen deˈiya yelagatussi nuussi loˈˈo leemiso gidiis.

WBBR asay siyanaadan denttettanawu haggaazuwan shoobiyaa woraqataa immoos

Giiliyaade Timirtte Keettaara gayttidabaa oottana mala 1958n shoobettaas. Timirtte keettaappe anjjettiyaageeti vizaa demmanaadaaninne minnidi sabbakiyaageeti manddariyoobaa giigissiyoogan maaddanaadan taani maddabettaas. He wode horoophphiliyan biyoogee keehi alˈˈo gidiyo gishshawu, anjjettiyaageetuppe horoophphiliyan biyaageeti keehi guutta. Afirkkaanne Haaho Arshsho biittata biya daroti caanaa markkabiyan boosona. Zalˈˈe horoophphiliyan biyoogaa doommido wode, waagay keehi hiraysido gishshawu, daro misoonaaweta eti maddabettido biitti horoophphiliyan yeddiyoogee takkennan doomettiis.

Anjjettiyo gallassaappe kase Giiliyaade dipiloomaa issippe shiishshada wottays

 GITA SHIIQUWAWU MANDDARIYOOGAA

Daro biittaappe yiidaageeti 1961n shiiqiyo gita shiiquwawu Amarkkaappe Awurooppaa efiya horoophphiliyaa keraa ekkanawu giigissiyoogan ta oosoy 1960n aakkiis. He gita shiiquwawu Jarmanen deˈiya Hamberge katamaa Niwu Yorkkeppe baanawu keraa ekkido horoophphiliyan taanikka baas. He gita shiiquwaappe simmin, Beeteelen deˈiya hara heezzu ishanttinne taani issi kaamiyaa keraa ekkidi Roomen deˈiya macara biiruwaa beˈanawu Jarmaneppe Xaaliyaa biida. Yaappe, Pirnize Deriyaa kanttidi Paransaaye, hegaappe qassi nu oosoy digettido Isppeene biida. Nuuni amarida xuufeta imota milatissi xaaxidi Barsaloonan deˈiya nu ishanttussi efiida. Etaara gayttidoogan keehi ufayttida! Yaappe Amstterdaame katamaa biidi Niwu Yorkke efiya horoophphiliyaa toggida.

Laytta gidiyaagaa takkidi, daro biittaappe yiidaageeti saˈan dumma dumma biittan shiiqiyo gita shiiqota baanawu doorettidaageeti manddariyoobaa giigissiyo oosoykka taassi imettiis. He shiiqoy 1963n shiiqido, “Merinaa Mishiraachuwaa” giyaagaa. Dumma dumma biittaa biya 583ti Awurooppan, Isiyaaninne Tohossa Pasifikken, qassi wurssettan Hawayen, Honolulu katamaaninne Kaliforniyan, Pasadina kataman gita shiiquwaa shiiqanawu baanaadan issi issibay giigiis. Eti Geeshsha Maxaafan odettida biittatuura gayttidabaa xannaˈanawu Libaanoosanne Yorddaanoosa biittatakka biidosona. Beeteelen nu ooso kifilee, horoophphiliyan biyoonne hooteeletun takkiyo prograamiyaanne dumma dumma biittatun takkanawu koshshiya vizatuura gayttidabaa giigissees.

TANAARA MANDDARIYA OORATTA LAGGIYO

Hara gaasuwankka 1963y taayyo keehi dumma laytta. Heezzu layttappe kase Beeteele gelida, Mizawre biittaa asa gidida Lila Rajerzo Tamme 29n ekkaas. Nu bullachchaappe issi saaminttay aadhdhin, Lilanne taani shiiquwawu dumma dumma biitti biiddi Giriike, Gibxxenne Libaanoose beˈanawu biida. Nuuni horoophphiliyan Beyruteppe matasan deˈiya Yorddaanoosa biida. Yorddaanoosan nu oosoy teqettido gishshawunne Yihoowa Markkati he biittaa gelanaadan vizay imettennaagee nuussi odettido gishshawu, nuuni yaa gakkiyo wode aybi hananeeshsha giidi qoppida. Nuuni yaa gakkiyo wode, “Yihoowa Markkatoo, hashshu saro yiideta” giya xuufiyaa oyqqidi horoophphilee uttiyoosan deˈiya issi keettaa bolli daro asay eqqidaagaa beˈidi keehi ufayttida! Qassi Geeshsha Maxaafan odettida biittata beˈiyoogee keehi ufayssiyaaba! Abrahaami, Yisaaqinne Yaaqoobi deˈido, Yesuusinne I kiittidoogeeti sabbakido, qassi Kiristtaane haymaanootee yan doommidi kumetta saˈaa gakkido biittata beˈida.—Oos. 13:47.

Nuussi imettida ooso ubban Lila 55 layttawu taayyo ammanettida lagge gidada deˈaasu. He biittatun nu oosoy teqettido wode, nuuni Isppeenenne Porchchugaale darotoo biida. Nuuni ishantta minttettida, qassi xuufiyaanne hara koshshiyaabaa etassi efiida. Isppeenen beni olanchchati qatiyo Kadiz giyo sohuwan qashettida nu ishanttuppe amaridaageeta oychchida. Geeshsha Maxaafaa qofay deˈiyo haasayan eta minttettidoogan keehi ufayttaas.

Nuuni Petrishiirannne Jeeri Malahaniira 1969n “Saˈan Sarotettaa” giyo Gita SHiiquwaa biishin

Afirkkan, Awusttiraaliyan, Giddonne Tohossa  Amarkkan, Awurooppan, Haaho Arshshon, Hawayn, Niwu Ziilandeninne Porto Rikon shiiqiyo gita shiiquwawu biyoogaara gayttidabaa giigissiyoogan, taani 1963⁠ppe doommada maaddiyo maataa demmaas. Lilanne taani Polanden, Warso kataman, 1989n shiiqidoogaa gujjin, dogettenna daro gita shiiqota issippe shiiqida. Ruusiyaa biittaa ishantti daroti he gita shiiquwaa shiiqidosona; hegee etassi koyro! Bantta ammanuwaa gaasuwan daro layttawu Soviyeete biittan qashettida daro ishanttuuranne michchonttuura gayttida.

Beeteele keetta asaanne misoonaaweta minttettanawu kumetta saˈan deˈiya macara biirota xomoosiyoogee taani keehi ufayttiyo maata. Nuuni xomoosido wurssetta macara biiro gidida Tohossa Kooriyan, Suwan kataman qashettida 50 ishanttuura gayttida. He ubba ishantti loˈˈobaa qoppoosonanne zaarettidi haggaazanawu keehi amottoosona. Etaara gayttidoogee nuna keehi minttettiis!—Roo. 1:11, 12.

DICHCHAY UFAYSSEES

Taani 1943n xammaqettiyo wode 100,000 gidiya aassiyaageetu qoodaa gujjidi, Yihooway haˈˈi 240 biittan baayyo haggaaziya 8,000,000⁠ppe dariyaageeta oottidi, daro layttaa giddon ba asaa keehi anjjidoogaa beˈaas. Giiliyaadeppe anjjettidaageeti minnidi oottidoogee he dichchawu keehi maaddiis. He misoonaawetuppe darotuura daro layttawu matattada oottidoogeenne eti bantta maddabettido kare biitti baanaadan maaddidoogee keehi ufayssiyaaba!

Yelagatettan Beeteelen haggaazanawu oychchiyoogan ta haggaazuwaa aassanawu kuuyido gishshawu keehi ufayttays. Yihooway tana ha ubba layttan daro anjjiis. Beeteelen oottiyoogaa bolli, Lilanne taani tumu laggeta darota demmido Brukiliinen deˈiya gubaaˈetuura issippe daro layttaa haggaaziyoogan keehi ufayttida.

Taani Lila ubba galla maaddin Beeteelen aggennan oottays. Taayyo haˈˈi layttay 84⁠ppe daro gidikkonne, macara biiruwaa dabddaabbiyaara gayttida oosuwan maaddiyoogan ufayttays.

Ha wodiyan Liliira

Maalaaliya Yihoowa dirijjitiyaa yara gidiyoogeenne Yihoowayyo oottiyaageeti ayyo oottennaageetuppe keehi dumma gidiyoogaa beˈiyoogee ayba ufayssiyaabee! Milkkiyaasa 3:18n deˈiya, “He wode intte zaarettidikka xilluwaappenne nagaranchchaappe gidduwan de7iya zawaanne Xoossaassi azazettiyaageetuppenne azazettennaageetuppe gidduwan de7iya zawaa be7ana” yaagiya qofaa loytti akeekoos. Hidooti baynna asaynne ba deˈuwan ufayttenna asay kumido, Seexaanaa alamee yaa iiti iiti biyoogaa galla galla beˈoos. SHin Yihoowa siiqiyaageetinne ayyo haggaaziyaageeti ha wayssiya wodiyankka ufayttidi deˈoosona; qassi sinttanawu ammanttiya hidootay deˈiyoogaa eroosona. Kawotettaa mishiraachchuwaa yootiyoogee gita maata! (Maa. 24:14) Xoossaa Kawotettay mata wode ha alamiyaa xayssidi, wottiyoobi baynna payyatettaanne merinaa deˈuwaa gujjin, Xoossay qaalaa gelido anjjo ubbaa demmana ooratta alamiyaa ehiyo wodiyaa nuuni yeemottidi naagoos. He wode, Yihoowawu haggaaziya ammanettidaageeti ha saˈan merinawu ufayttidi deˈana.