Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Kiristtoosan—Nuna Minni Kaalettiyaagan Ammanetta

Kiristtoosan—Nuna Minni Kaalettiyaagan Ammanetta

“Inttena Kaalettiyaagee issuwaa, Kiristtoosa.”—MAA. 23:10, NW.

MAZAMURE: 16, 14

1, 2. Muusee hayqqi simmin Yaasussi imettida wolqqaama oosoy aybee?

YIHOOWAY Yaasussi hagaadan giis: “Ta ashkkarai Muusee haiqqiis. Hegaa gishshau neeninne ha asai ubbai denddite; denddidi taani [etawu] immiyo biittaa gelanau hagaa Yorddaanoosa SHaafaa pinnite.” (Yaas. 1:1, 2) Muuse ashkkara gididi 40 gidiya layttaa oottida Yaasussi hegee qoppennan laamettidaba!

2 Israaˈeela asaa keehi daro layttawu kaalettiday Muusa gidiyo gishshawu, Yaasu kaalettiyaagaadan bana Xoossaa asay xeellanee giidi qoppennan waayi aggana. (Zaa. 34:8, 10-12) Geeshsha Maxaafaara gayttidabaa yootiya issi maxaafay Yaasa 1:1, 2 xeelliyaagan hagaadan gees: “Beni wodekka ha wodiyankka kaalettiyaagee laamettiyoogee issi biittan woppay xayanaadan oottiyaabaappe issuwaa.”

3, 4. Xoossay banan Yaasu ammanettido gishshawu A waati anjjidee, qassi woygidi nuna oychchana danddayiyoo?

3 Yaasu hirgganaadan oottiyaabi deˈees. SHin I Yihoowan ammanettiisinne sohuwaara A Kaaletuwaa kaalliis. (Yaas. 1:9-11) I Xoossan coo ammanettibeenna. Geeshsha Maxaafay yootiyoogaadan, Yihooway Yaasanne Ba asaa Israaˈeelata kiitanchchaa baggaara kaalettiis. He kiitanchchay Qaalaa, Xoossawu bayra Naˈaa giidi  qoppiyoogee bessiyaaba.—Kes. 23:20-23; Yoh. 1:1.

4 Yaasu eta kaalettanaadan ooratti sunttettidoogaa gaasuwan laamettidabaa meezetanaadan Yihooway Israaˈeela deriyaa maaddiis. Nuuni keehi darobay laamettiyo wodiyan deˈoos; qassi hagaadan qoppana danddayoos: ‘Xoossaa dirijjitee eesuwan sinttawu biyo wode, nuna kaalettanaadan sunttettida Yesuusan nuuni ammanettanaadan oottiyaabi deˈennee?’ (Maatiyoosa 23:10, NW, nabbaba.) * Yihooway beni hanotay laamettiyo wode, ammanttiya kaaletuwaa waati immidaakko ane beˈoos.

XOOSSAA ASAA KAALETTIDI KANAANE GELISSIYOOGAA

5. Yaasu Yarkko matidaashin aara aybi gayttidee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

5 Israaˈeelati Yorddaanoosa pinni simmin takkennan, Yaasu qoppibeennabay aara gayttiis. I Yarkko matidaashin, bisuwaa shoddi oyqqida bitanee aara gayttiis. He imattay oonakko eribeenna gishshawu, Yaasu, “Neeni nu bagga aseeyye nu morkketu bagga asee?” giidi oychchiis. Olanchchay I oonakko qonccissin Yaasu garamettiis. I Xoossaa asaa ashshanawu giigida, ‘Yihoowa olanchchatu gadaawaa.’ (Yaasa 5:13-15 nabbaba.) He taarikee hara sohotun Yihooway Yaasa haasayissidoogaa yootikkonne, I kase darotoo oottidoogaadan kiitanchchaa baggaara haasayissidoogee qoncce.—Kes. 3:2-4; Yaas. 4:1, 15; 5:2, 9; Oos. 7:38; Gal. 3:19.

6-8. (a) Yihooway azazido issi issibay asa xeelan meeze gidennaba milatana danddayiyoy aybissee? (b) He azazoti aadhdhida eran, qassi bessiya wodiyan imettidoogaa nuuni aybin eriyoo? (Tohossa qofaakka xeella.)

6 Yarkko katamaa waati oyqqanaakko, Kaalettiya kiitanchchay Yaasussi qoncce kaaletuwaa yootiis. Koyro, amarida kaaletotu halchchoy loˈˈo milatennan aggana danddayees. Leemisuwawu, ubba attuma asay qaxxarettanaadan Yihooway azaziis; hegee amarida gallassawu eti olettana danddayennaadan oottana. Hegee he attuma asata qaxxarana bessiyo wodee?—Doo. 34:24, 25; Yaas. 5:2, 8.

7 Ashshiyaabi baynnaba milatiya Israaˈeela wotaaddarati, ‘Morkketu olanchchati nu kambbiyaa woraajjiyaakko nu soo asaa waatidi naaganee?’ giidi qoppennan waayi aggana. SHin “Israa7eela asaayyo yayyido gaasuwan Yarkko katamaa dirssaa penggeti gorddettidi” naagettiyoogaa odoy sohuwaara siyettiis. (Yaas. 6:1) Qoppennan hegaadan hanotay laamettidoogee eti Xoossaa kaaletuwan keehi ammanettanaadan oottennee?

8 Hegaa bollikka, Israaˈeelati usuppun gallassawu galla galla issitoo katamaa yuuyanaadan, qassi laappuntta gallassi laapputoo yuuyanaadan azazoy imettiisippe attin, Yarkko katamaa olanaadan odettibeenna. Issi issi wotaaddarati, ‘Hagee wodiyaanne wolqqaa coo wurssiyaaba’ giidi qoppana danddayoosona. SHin Israaˈeelata Kaalettiyaagee Yihooway ba oottiyoobaa erees. I oottidobay Israaˈeelatu ammanuwaa minttiyoogaa xalla gidennan, eti Yarkko wolqqaama olanchchatuura eqettennaadankka naagiis.—Yaas. 6:2-5; Ibr. 11:30. *

9. Xoossaa dirijjitee immiyo kaaletuwaa nuuni kaallana koshshiyoy aybissee? Leemisuwaa yoota.

9 Ha taarikiyaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo? Yihoowa dirijjitee issi issitoo oorattabaa oottiyo gaasuwaa nuuni loytti akeekennan aggana danddayoos. Leemisuwawu, buzo xinaatiyan, haggaazuwaaninne  shiiquwan elektronike miishshaa goˈettiyoogee loˈˈo gidennabadan koyro heeran nuuni qoppana danddayoos. Hegeeta goˈettiyoogee maaddiyoogaa haˈˈi akeekennan aggokko. Nuuni koyro siriyaaba gidikkonne, hegaa malaban beettida loˈˈobaa beˈiyo wode, nu ammanoynne nu issippetettay minnees.

KIRISTTOOSI BENI KIRISTTAANETA WAATI KAALETTIDEE?

10. Qaxxaraara gayttidaagan bolla gididi heemmiyaagee Yerusalaamen shiiqido keehi koshshiya shiiquwaa kaalettiday oonee?

10 Ayhuda gidenna qaxxarettibeenna Qornneliyoosi Kiristtaane gidoosappe 13 gidiya layttappe guyyiyankka, Ayhuda Kiristtaaneti amaridaageeti qaxxaray koshshiyoogaa yootoosona. (Oos. 15:1, 2) Anxxookiyan palamay denddido wode, he yohuwaa giigissanaadan PHawuloosa Yerusalaamen deˈiya bolla gididi heemmiyaagaakko kiittidosona. SHin hegaadan oottanaadan kaalettiday oonee? PHawuloosi ‘ajjuutan bawu qonccido gishshawu biidoogaa’ yootiis. Bolla gididi heemmiyaagaa he yohuwaa giigissanaadan Kiristtoosi kaalettidoogee qoncce.—Gal. 2:1-3.

Kiristtoosi koyro xeetu layttan minnidi kaalettidoogee qoncciis (Mentto 10, 11 xeella

11. (a) Qaxxaraara gayttidaagan Ayhuda Kiristtaaneti aggennan takkidobay aybee? (b) PHawuloosi bana ziqqi oottidi Yerusalaamen deˈiya cimatuura maayiyoogaa waati bessidee? (Tohossa qofaakka xeella.)

11 Kiristtoosi kaalettin, bolla gididi heemmiyaagee Ayhuda gidenna Kiristtaaneti qaxxarettana koshshennaagaa qonccissiis. (Oos. 15:19, 20) SHin, hegaa kuuyoosappe daro wodee aadhdhin, Ayhuda Kiristtaaneti daroti bantta naata qaxxarissiyoogaa aggibookkona. Yerusalaamen deˈiya cimati PHawuloosi Muuse Higgiyaa kaallenna giyo zigirssaa siyido wode, I qoppibeennabaa A azazidosona. * (Oos. 21:20-26) Asay PHawuloosi ‘higgiyaa naagees’ giidi qoppana mala, I oyddu asata beeta maqidasiyaa efaanaadan eti yootidosona. PHawuloosi metoy qaxxaraabaa suure akeekibeenna Ayhuda Kiristtaanetu qofaa giidi, cimati yootidobay bessiyaaba gidiyoogaa sirana danddayees.  Gidoppe attin, Kiristtaanetu giddon issippetettay deˈanaadan cimati koyiyoogaa I maayiyoogaa bessanawu, PHawuloosi bana ziqqi oottidi baassi imettida azazuwaa kaalliis. SHin nuuni hagaadan qoppana danddayoos: ‘Yesuusa hayqoy Muuse Higgee xayanaadan oottiis; yaatin I ha yohoy daro wodiyawu giigennan takkanaadan oottidoy aybissee?’—Qol. 2:13, 14.

12. Qaxxaraara gayttidabaa Kiristtoosi gamˈˈidi giigissido gaasoy ayba gidana danddayii?

12 Ooratti akeekidobaa ekkanawu daro wodee koshshana danddayees. Amarida Ayhuda Kiristtaaneti Muuse Higgiyaa kaallana koshshennaagaa gamˈˈidi akeekidosona. (Yoh. 16:12) Xoossaara dumma dabbotan deˈiyoogawu qaxxaray malaata gidiyoogee attidoogaa ammananawu amaridaageeti metootidosona. (Doo. 17:9-12) Harati qassi bantta mala Ayhudatuppe dummatikko yedetay gakkana giidi yayyidosona. (Gal. 6:12) SHin guyyeppe, geeshsha ayyaanay denttettin PHawuloosi xaafido dabddaabbiyaa baggaara Kiristtoosi hara kaaletuwaa immiis.—Roo. 2:28, 29; Gal. 3:23-25.

KIRISTTOOSI BA GUBAAˈIYAA KAALETTIIDDI DEˈEES

13. Ha wodiyan Kiristtoosa kaaletuwaa nashshanaadan nuna aybi maaddana danddayii?

13 Dirijjitee issi issibaa laammiyo gaasuwaa nuuni loytti akeekenna wode, Kiristtoosi beni waati kaalettidaakko qoppiyoogee daro loˈˈo. Kiristtoosi Yaasu wodekka koyro xeetu layttankka, Xoossaa asaa ubbaa naaganawu, eta ammanuwaa minttanawunne Xoossaa ashkkarati issippetettan deˈanaadan oottanawu awudekka loˈˈo kaaletuwaa immiis.—Ibr. 13:8.

14-16. ‘Ammanettida wozannaama ashkkaray’ bessiya wodiyan immiyo kaaletoy Kiristtoosi nuussi qoppiyoogaa waati bessii?

14 ‘Ammanettida wozannaama ashkkaray’ bessiya wodiyan immiyo kaaletoy Yesuusi siiquwan nuussi qoppiyoogaa loytti qonccissees. (Maa. 24:45) Oyddu naatu aaway Marki hagaadan giis: “Seexaanay so asaa qohiyoogan gubaaˈeta shugissanawu malees. So asaa goynuwaa saaminttan saaminttan goynnanaadan nuna minttettiyoogee so asawu huuphe gididaageeti bantta soo asaa naaganaadaana gidiyoogee qoncce!”

15 Nuuni Kiristtoosa kaaletuwaa akeekiyo wode, ayyaanaaban nu diccanaadan I wozanappe koyiyoogaa eroos. Cima gididi haggaaziya Patriki hagaadan giis: “Qeeraa gallassinne Woggaa gallassi haggaazuwawu guutta citan shiiqiyoogee koyro issota issota ufayssibeenna. SHin Yesuusi ashkketuyyo qoppiyo A waanna eeshshay he hanotan qoncciis. Keehi mino gidenna woy ashanqqa ishatussinne michchotussi nashettiyaabadaaninne goˈˈiyaabadan siyettiis; hegaappe denddidaagan eti ayyaanaaban diccidosona.”

16 Kiristtoosi nuussi ayyaanaaban qoppiyoogaa bolli, ha wodiyan saˈan keehi koshshiya oosuwaappe wora simmennaadan nuna maaddees. (Marqqoosa 13:10 nabbaba.) Andri giyo mati sunttettida cimay Xoossaa dirijjitiyan laamettiyaabaa ubbatoo loytti kaallees. I hagaadan giis: “Macara biiruwan oottiyaageeta poxxiyoogee eesuwan oottana koshshiyo wode gidiyoogaanne nu wolqqaa sabbakiyo oosuwawu goˈettana koshshiyoogaa nuuni hassayanaadan oottees.”

KIRISTTOOSA KAALETUWAA AMMANETTIDI WAANI KAALLANA DANDDAYIYOO?

17, 18. Mati laamettidabaa meezetiyoogan nuuni goˈettidobaa qoppiyoogee maaddiyoy aybissee?

17 Haariiddi deˈiya nu Kawoy Yesuus Kiristtoosi immiyo kaaletoy nuna haˈˈikka sinttappekka maaddees. Yaatiyo gishshawu, mati laamettidabaa meezetiyoogan demmido goˈˈan ufayttoos. Gubaaˈiyaa shiiquwaara woy haggaazuwaara gayttidaagan  laamettidabay nena waati goˈˈidaakko intte soo asaa goynuwan tobbiyoogee nena minttettana danddayees.

Intte soo asaynne harati Yihoowa dirijjitiyaara issippe baanaadan maaddaydda deˈay? (Mentto 17, 18 xeella)

18 Yihoowa dirijjitee kessiyo kaaletuwaa kaalliyoogee goˈˈiyo darobaa nuuni hassayikko, he kaaletuwaa kaallanawu metootokko, qassi ufayttoos. Attamiyo xuufeta poxxidoogee miishshaa qoraphphanaadan oottiyoogaa nuuni akeekoos; qassi ooratta tekinolojiyaa goˈettiyoogee Kawotettaa oosuwaa kumetta saˈan aassanaadan maaddees. Hegaa hassayidi, elekitronikiyan giigida xuufeta, muuziqaanne biiduwaa danddayettida keenan kaseegaappe loytti goˈettiyaageeta gidoos. Yaatiyoogan, dirijjitiyaa aquwaa Kiristtoosaagaadan akeekan goˈettanawu qoppiyoogaa bessoos.

19. Nuuni Kiristtoosa kaaletuwaa kaallana koshshiyoy aybissee?

19 Nuuni Kiristtoosa kaaletuwaa wozanappe kaalliyo wode, haratu ammanoynne nu issippetettay minnanaadan oottoos. Kumetta saˈan deˈiya Beeteele keettaa asaappe poxxidoogaa qoppidi, Andri hagaadan giis: “Beeteeleppe kiyidaageeti laamettida hanotaa meezetiyoogee taani Kiristtoosa kaaletuwan ammanettanaadaaninne eta bonchchanaadan denttettiis. Eti banttawu imettida ay oosuwankka ufayttiyoogan Yihoowa saragallaara issippe boosona.”

NEESSI AMMANOY DEˈO, QASSI NUNA KAALETTIYAAGAN AMMANETTA

20, 21. (a) Nuuni nuna kaalettiya Kiristtoosan ammanettana danddayiyoy aybissee? (b) Kaalliya huuphe yohuwan nuuni xannaˈana oyshay awugee?

20 Nuna kaalettanaadan sunttettida Yesuus Kiristtoosi ba ‘xoonuwaa’ mati polana, qassi “maalaalissiyaabaa” oottana. (Ajj. 6:2; Maz. 45:4) Hegee gakkanaashin, ha alamee aadhdhi simmin hayquwaappe denddiyaageeta tamaarissiyoonne keettaa keexxiyo wodiyawu Xoossaa asay ubbay giigettanaadan I maaddiiddi deˈees.

21 Hanotay laamettishinkka nuuni an ubbatoo ammanettikko, sunttettida nu Kawoy nuna ooratta alamiyaa kaalettidi gelissana. (Mazamure 46:1-3 nabbaba.) Nuuni issi issitoo, ubba qassi nu deˈoy qoppennan laamettiyo wode, hegaa meezetanawu baaxetana danddayoos. Yaatin, nuuni waanidi ubbatoo saruwaaninne Yihoowan muleera ammanettidi deˈana danddayiyoo? Kaalliya huuphe yohuwan ha oyshaa xannaˈana.

^ MENT. 4 Maatiyoosa 23:10, NW: “Inttena Kaalettiyaagee issuwaa, Yesuusa gidiyo gishshawu, kaalettiyaageeta geetettoppite.”

^ MENT. 8 Yarkko katamay laalettido sohuwan daro kattaa minjji wottidoogaa arkkiyolojiyaa eranchchati demmidosona; hegee he katamay doodettidi daro gamˈˈibeennaagaanne minjjido kattay wuribeennaagaa bessees. Israaˈeelati Yarkko katamaa bogganaadan paqqadettibeenna gishshawu, hegee eti he biittaa woraajjanawu bessiya wode; ayssi giikko, hegee kattaa shiishshiyo wodenne gaden daro kattay deˈiyo wode.—Yaas. 5:10-12.

^ MENT. 11PHawuloosi Bana Ziqqi Oottidi Paaciyaa Xooniis” giya saaxiniyaa Wochiyo Keelaa, Laappune 15, 2003 (Amaarattuwaa), sinttaa 24n xeella.