Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

 DEˈUWAN HANIDABAA

Yihoowawu Ubbabay Danddayettees

Yihoowawu Ubbabay Danddayettees

“SINTTANAWU hayqoy deˈenna, ubba qassi hayqqidaageeti denddana.” Ta machchiyaa Mayrambuba otobisiyan baydda hegaadan giishin siyaasu. A hegaabaa gujjada eranawu koyaasu. Otobisee eqqiininne asay wodhdhi simmin, A hegaadan giida maccaasiyo kaallada baasu. He maccaasee sunttay Apun Mambetsadykova qassi A Yihoowa Markka. He wode Yihoowa Markkatuura haasayiyoogee daafiyaaba, shin nuuni guyyeppe Apunippe tamaaridobay nu deˈoy laamettanaadan oottiis.

WONTTIMAATTAPPE OMARSSI GAKKANAASHIN OOTTIYOOGAA

Taani Kirggistaanen Takmake katamaa matan deˈiya kalkhosiyan 1937n yelettaas; kalkhosiya giyoogee issippetettan goyiyo goshshaa giyoogaa. Nu soo asaa zaree Kirggize, qassi nuuni Kirggize qaalaa haasayoos. Nu soo asay goshshanchcha; hegaa bollikka eti kalkhosiyan wonttimaattappe omarssi gakkanaashin oottoosona. Goshshanchchatussi maanawu koshshiyaabay ubbatoo imettees, shin damoozay layttan issitoo qanxxettees. Ta aayyiyaa ta kaalo michcheeyyoonne taayyo koshshiyaabaa kunttanawu daro baaxetaasu. Ichchashantta kifiliyaa gakkanaashin tamaaroogaappe guyyiyan, taanikka kumetta wodiyaa kalkhosiyan oottiyoogaa doommaas.

Teskey Ala-Too deretiya heeraa

Taani deˈiyo heeran daro asay hiyyeesa, qassi deˈuwawu koshshiyaabaa demmiyoogee daro daafurssiyaaba. Taani yelaga naˈa gidiyo gishshawu, deˈuwawu woy sinttanaabawu halchchettidabay aybakko qoppa erikke. Xoossaa Yihoowabaanne A halchchuwaabaa maalaalissiya tumaa tamaariyoogee ta deˈuwaa laammana gaada mule qoppa erikke. He tumay Kirggistaane gakkidonne yan aakkido ogee keehi maalaalissiyaaba. He ubbabay huuphessa Kirggistaanen ta deˈiyo heeran doommiis.

KASE BETETI TUMAA KIRGGISTAANE GATTIDOSONA

Xoossaa Yihoowabaa qonccissiya tumay Kirggistaanen 1956n asaa laammiyoogaa doommiis. Yaatanawu, tumay asay qoppiyo wolqqaamabaa xoonana koshshiis. Aybissi? Haˈˈi Kirggistaane geetettiya  biittay he wode Sooveete aysuwan deˈees. Sooveete aysuwan ubbasan deˈiya Yihoowa Markkati polotikan oossinne exatennan deˈidosona. (Yoh. 18:36) Yaatiyo gishshawu, eta Koministte kawotettaa morkkedan xeellidi yedettidosona. SHin suure asati Xoossaa Qaalaa siyennaadan ayba qofinne teqqana danddayenna. Ta deˈido daro layttan ubban taani tamaarido gitabaappe issoy Yihoowawu ‘ubbabay danddayettiyoogaa.’—Mar. 10:27.

Emil Yantsena

Yihoowa Markkata yedetay gakkidoogee eti Kirggistaanen daranaadan oottiis. Aybissi? Kawotettaa morkketi yedetetti betidi biido Saybeeriyaa biittay Sooveete aysuwan deˈees. He beteti laˈa kiyido wode, daroti Kirggistaane yiidosona, qassi etappe amaridaageeti tumaa he biittan koyro yootidosona. Betiyaappe simmida he asatuppe issoy Kirggistaanen 1919n yelettida Emil Yantsena. Emili wolqqa oosuwaa oottiyo kambbiyaa biidosan Yihoowa Markkatuura gayttiis. I tumaa siyidi 1956n Kirggistaane simmiis. Emili nu heeran deˈiya Zokuluk katamaa matan deˈiyoogaa doommiis. Kirggistaanen 1958n koyro gubaaˈee eqqidoy Zokuluk katamaana.

Viktor Vintara

Issi laytta gidiya wodiyaappe guyyiyan, Viktor Vintari Zokuluk kataman deˈanawu yiis. Ha ammanettida ishaa metiya darobay gakkiis. I alamiyaaban oossinne exatenna gishshawu, naaˈˈutoo heezzu heezzu layttaa qashettiis; hegaappe simmin, hara tammu layttaa qashettiis, qassi ichchashu layttaa betidi deˈiis. Gidikkokka, yedetay tumu goynoy aakkennaadan diggibeenna.

TUMAY NU KATAMAA HEERAA GAKKIIS

Eduwart Vartara

Kirggistaanen 1963n 160 gidiya Yihoowa Markkati deˈoosona; etappe daroti Jarmane, Yukireenenne Raashiyaa biittaa asata. Etappe issoy bete gidida, Jarmanen 1924n xammaqettida Eduwart Vartara. Naazeti A 1940 heeran wolqqa oosuwaa oottiyo kambbiyawu efiidosona, qassi amarida layttaappe guyyiyan, Sooveete aysuwan deˈiya Koministteti Eduwerta betiyawu yeddidosona. Ammanettida he ishay 1961n ta deˈiyo katamawu keehi matiya Kant giyo kataman deˈiyoogaa doommiis.

Elzabet Foto; Aksama Sultanaliyewo

Ammanettida Yihoowa ashkkariyaa Elzabet Fotaakka Kanta kataman deˈaasu. A maayuwaa sikkiyoogan deˈuwan bawu koshshiyaabaa demmawusu. A he oosuwan gooba gidiyo gishshawu, dottoretunne asttamaaretu mala asati O sikissoosona. I dambbanyatuppe issinniyaa kawotettan sunttettida afkkaatuwaa machcho gidida Aksama Sultanaliyewo. Aksama maayuwaa sikissanawu Elzabetikko baasu; shin, A ufayssiya deˈuwaabaanne hayqqidaageetu hanotaabaa daro oyshaa oychchaasu. Elzabeta I oyshaa Geeshsha Maxaafaappe zaaraasu. Aksama mishiraachchuwaa mishettada yootiyaaro gidaasu.

Nikalay SHimpoesha

He wode, Moldova biitta asa gidida Nikalay SHimpoeshi woradaa xomoosiyaagaa gididi sunttettiis; qassi 30 layttawu he oosuwaa oottiis. Nikalayi gubaaˈeta xomoosiyoogaa xalla gidennan, nu xuufeta attamiyoonne ubbasaa gattiyo oosoy maara oosettanaadan giigissiis. I oottiyoobaa kawotettaa sunttati akeekidosona. Yaatiyo gishshawu, Eduwart Vartari ha minttettiya zoriyaa Nikalaya zoriis: “Kawotettaa sunttati nena oychchikko Brukiliinen deˈiya waanna biiruwaappe nuuni xuufiyaa demmiyoogaa etawu qoncciyan yoota. Sooveete sarotettaa naagiya konttiyawu (KGB) oottiyaagaa ayfiyaa tishshi ootta xeella. Neeni aybanne yayyana koshshenna.”—Maa. 10:19.

Hegaa haasayoosappe takkennan, Nikalaya Kante kataman deˈiya Sooveete sarotettaa naagiya  konttiyaa waanna biiruwaa xeesidosona. Hegaappe simmin hanidabaa I hagaadan giis: “He sunttay nuuni xuufiyaa awuppe demmiyaakko oychchiis. Brukiliineppe demmiyoogaa ayyo yootaas. He wode ayyo gaanabay kirqqi giis. I tana yeddi bayiis; qassi zaarettidi tana xeesibeenna.” He xala Yihoowa Markkati taani deˈiyo huuphessa bagga Kirggistaanen mishiraachchuwaa akeekan yootiyoogaa aggibookkona. Yihoowabaa qonccissiya alˈˈo tumay wurssettan, 1981n, nu soo gakkido wode, ta machchiyaa Mayrambuba koyro siyaasu.

TA MACHCHIYAA TUMAA SOHUWAARA AKEEKAASU

Mayrambuba Kirggistaanen Narne giyo heeran yelettaasu. Issi galla, Naase 1974n A ta michchiyo oychchanawu I soo yiido wode iira koyro gayttaas. Taani Mayrambubo beˈosaara siiqa aggaas. Taani he galla O ekkaas.

Apun Mambetsadykova

Ichchashe 1981n, Mayrambuba otobisiyan giyaa baydda doomettan denttido haasayaa siyaasu. Ta machchiyaa hegaabaa gujjada eranawu koyido gishshawu, he maccaasiyo I sunttaanne A deˈiyo qatuwaa oychchaasu. A ba sunttay Apuno gidiyoogaa yootaasu; shin 1980 heerankka Yihoowa Markkatu oosoy digettido gishshawu akeekan yootaasu. Apuna ba qatuwaa yootabeykku; shin nu qatuwaa xaafaasu. Ta machchiyaa keehi ufyattaydda soo yaasu.

Mayrambuba, “Taani keehi ufayssiyaabaa siyaas” yaagaasu. A gujjadakka, “Asi hayqqiyoogee matan attanaagaa issi maccaasiyaa tawu yootaasu. Doˈaykka aada gidana” yaagaasu. Hegee tawu hayse milatiis. Taani, “A ubbabaa yootanawu nu soo yaana gakkanaashin ane naagoos” yaagaas.

Apuna heezzu aginappe simmin yaada nuna oychchaasu. Zaarettidi nuna hegaadan oychchin, Kirggize asaappe koyro Yihoowa Markka gidida amaridaageetuura gayttida. He michchoti Yihoowabaanne I asaa naatuyyo halchchidobaa xeelliyaagan maalaalissiya tumaa nuuyyo yootidosona. Eti Xayida Gannatiyaappe Zaaretti Eqqida Gannatiyawu * giyo maxaafaa nuuyyo nabbabidosona. Takmake kataman he maxaafay issuwaa xallay deˈiyo gishshawu, nuuni appe nuuyyo kushiyan xaafida.

Nuuni koyro eridobaappe issoy Doomettaabaa 3:15n deˈiya hiraagaa. He hiraagay Xoossay sunttido Mase Kawuwaa Yesuusa baggaara polettana. Ha keehi koshshiyaabaa asa ubbay siyana bessees! Hegee nuuni sabbakiyoogaa doommanaadan keehi denttettiis. (Maa. 24:14) Sohuwaara, Geeshsha Maxaafaa tumay nu deˈoy laamettanaadan oottiyoogaa doommiis.

 OOSOY DIGETTI UTTIDAASHIN SHIIQIYOOGAANNE XAMMAQETTIYOOGAA

Takmaken deˈiya issi ishay nuna bullachchawu xeesiis. Yihoowa Markkatu hanotay hara asaagaappe dummatiyoogaa ta machchiyaanne taani sohuwaara akeekida. He bullachchan cammiya ushshi baawa; qassi ubbabay mankkatiis. Asay darotoo mattottiyo, shoraa xayiyoonne tunabaa haasayiyo hara bullachchaappe hegee keehi dumma.

Takmaken gubaaˈe shiiquwaakka issi issitoo shiiqida. Carkkuwaa hanotaadan, he shiiquwaa woraa giddon shiiqoos. Ishanttinne michontti poliseti nuna kaalliyoogaa eroosona; yaatiyo gishshawu, ishantti naagiya ura essoosona. Balgguwan shiiquwaa son shiiqoos. Issi issitoo, poliseti yiidi nuuni ay oottiyaakko oychchidosona. Taaninne Mayrambuba Isiine 1982n SHuyi SHaafan xammaqettiyo wode, nuuni ubbay keehi naagettida. (Maa. 10:16) Amarida ishanttu xallay issippe yin, wurssettan woran shiiqida. Yaatidi, Kawotettaa mazamuriyaa yexxida; qassi xinqqatiyaa haasayaa siyida.

KASEEGAAPPE AARUWAN HAGGAAZANAADAN MERETTIDA HANOTAA GOˈETTIDA

Issi ishay 1987n Balikshe kataman deˈiya Geeshsha Maxaafaabaa eranawu koyiya uraa oychanaadan taayyo yootiis. Nu sooppe he sohuwaa gakkanawu baaburiyan oyddu saate efees. Darotoo biidi Balikshen sabbakidoogaappe guyyiyan, eranawu koyiya darota demmida. Hegee nuuni kaseegaappe aaruwan haggaazana danddayiyo hanota gidiyoogee qoncce.

Mayrambubanne taani darotoo Balikshe boos. Nuuni darotoo Qeeraanne Woggaa gallassi yan takkidi haggaazoosinne shiiquwaa shiiqoos. Nu xuufiyaa koyiya asay keehi dariis. Donuwaa yeggidi efiyo, mishok giyo joyniyan nuuni xuufeta Takmakeppe efoos. Aginan aginan naaˈˈu joyne kumetta xuufeekka koyiya asa ubbawu gakkenna. Baaburiyan Balikshe biyo wodenne yaappe simmiyo wodekka asawu sabbakoos.

Nuuni Balikshe katamaa koyro boosappe hosppun layttay aadhdhin, 1995n, yan gubaaˈee eqqiis. He layttatun Takmakeppe Balikshe bi simmiyoogee daro miishshaa wurssiyaaba. Nuuyyo deˈiya miishshi guutta; yaatin, nuuni waati danddayidoo? Issi ishay darotoo nu pacaa kunttanawu miishshaa immees. Yihooway nuuni nu haggaazuwaa aassanawu koyiyoogaa beˈidi, nuussi ‘saluwaa maskkootiyaa dooyiis.’ (Mil. 3:10) Tumakka, Yihoowawu ubbabay danddayettees!

SO ASAABAANINNE HAGGAAZUWAN MINNI OOTTIYOOGAA

Taani 1992n gubaaˈe cima gidada sunttettaas; nu biittan Kirggize asaappe cima gidida koyroy tana. Nu kataman Takmaken deˈiya gubaaˈiyan Yihoowawu haggaaziyo ooratta ogee dooyettiis. Timirttiyawu yiida Kirggize yelagata darota Geeshsha Maxaafaa xannaˈissida. Nu xannaˈissido he yelagatuppe issoy haˈˈi Macara Biiruwaa Konttiyan haggaazees; hara naaˈˈati qassi dumma aqinye. Nuuni gubaaˈiyan deˈiya haratakka maaddida. Nu xuufetuuninne shiiqotun 1992 heeran goˈettiyoy Raashiyaa qaalaa. SHin bantta qaalaa, Kirggizettuwaa haasayiyaageetu qooday gubaaˈiyan gujji gujji biis. Yaatiyo gishshawu, ta etawu birshshays; hegee eti sohuwaara tumaa akeekanaadan maaddiis.

Ta machcheeranne nu naatu hosppunatuura 1989n

 Mayrambubanne taani daro naata dichchanawu keehi baaxetida. Haggaazuwaanne shiiquwaa nu naata ekkidi boos. Nu naˈiyaa Gulsayra ogiyaara aadhdhiya asaa haasayissiyoogaanne Geeshsha Maxaafaabaa etawu yootiyoogaa dosawusu; he wode iyyo layttay 12. Qassi nu naati Geeshsha Maxaafaa xiqisiyaa hassayiyoogaa dosoosona. Hegee nu naatinne, qassi guyyeppe nu naatu naati ayyaanaaban minnanaadan maaddiis. Haˈˈi deˈiya nu naatu 9⁠ppenne nu naatu naatu 11⁠ppe, 16ti Yihoowawu oottoosona woy banttana yelidaageetuura shiiquwaa boosona.

LAAMETTIDA GITABAA

Yihoowa oosuwaa 1950 heeran nu moottan doommida siiqo ishanttinne michchontti nuuni beˈido laamettidaban keehi maalaalettana. Nuuni 1990 heerappe doommidi, mishiraachchuwaa yootanawunne corattidi shiiqanawu kaseegaappe laˈatettaa demmida.

Tanaara ta machcheera naaˈˈay haggaazoos

Taaninne ta machchiyaa 1991n Kazakistanen haˈˈi Almaty giyo Alma-Ata kataman nuuyyo koyro gidida gita shiiquwaa shiiqida. Qassi 1993n Kirggistaanen deˈiya nu ishantti Bishkeke kataman Ispartak Isttaademiyan shiiqido koyro gita shiiquwawu koshshiyaabaa oottidosona. Aassiyaageeti issi saaminttan isttaademiyaa kasetidi geeshshidosona. Isttaademiyaa halaafee keehi ufayttido gishshawu, nuuni miishsha qanxxennan shiiqanaadan oottiis.

Nu xuufetuppe koyroogee 1994n Kirggizettuwan attamettidoogee hanida gitabatuppe issuwaa. Bishkeken deˈiya macara biiruwan birshshiyaageeti haˈˈi ubbatoo Kirggizettuwan xuufeta birshshoosona. Yihoowa Markkatu oosoy Kirggistaanen 1998n higgiyan erettiis. Nu dirijjitee dicciis; qassi Kirggistaanen haˈˈi nu qooday 5,000⁠ppe daro. CHayna, Inggilize, Kirggize, Raashiyaa, Turkke, Wigoornne Uzbeke qaalaaninne Raashiyaa Malaata Qaalan, ha wodiyan 83 gubaaˈetinne 25 citati deˈoosona. Dumma dumma wogan diccida ha siiqo ishatinne michchoti ubbay Yihoowawu issippetettan oottoosona. Yihooway ha gitabay ubbay hananaadan oottiis.

Yihooway ta deˈoykka laamettanaadan oottiis. Taani hiyyeesa goshshanchcha keettan diccaas, qassi ichchashu laytta xallawu tamaaraas. SHin, taani gubaaˈe cima gidada haggaazanaadaaninne alˈˈo gidida Geeshsha Maxaafaa tumaa taappe aaro tamaarida asaa tamaarissanaadan Yihooway tana goˈettiis. Yihooway tumukka hani erenna maalaaliyaabay hananaadan oottees. Taani deˈuwan beˈidobay ‘ubbabay danddayettiyo’ Yihoowabaa aggennan ammanettada markkattanaadan denttettees.—Maa. 19:26.

^ MENT. 21 Yihoowa Markkati attamissidoogaa, shin haˈˈi attamettenna.