Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Nohedan, Daaneeladaaninne Iyyoobadan Yihoowa Eray?

Nohedan, Daaneeladaaninne Iyyoobadan Yihoowa Eray?

“Iita asatussi suure pirddaabai gelenna; shin GODAASSI goinniyaageetussi ubbabaikka gelees.”—LEE. 28:5.

MAZAMURE: 126, 150

1-3. (a) Ha wurssetta gallassan nuuni Xoossaayyo ammanettidi deˈanaadan aybi maaddanee? (b) Nuuni ha huuphe yohuwan ay xannaˈanee?

WURSSETTA GALLASSAY wurana haniyo wodekka iitati kaseegaadan ‘maataadan diccana.’ (Maz. 92:7) Hegaa gishshawu, asaa kanddoy moorettiyoogee garamissenna. Hegaa mala alamiyan, nuuni “iita yohuwan yiira mala” gididi, “wozanaa qofan wozannaamata” waanidi gidana danddayiyoo?—1 Qor. 14:20.

2 Ha oyshaa zaaroy ha huuphe yohuwawu waannatiya xiqisiyan deˈees. He xiqisiyaa shaahoy, “GODAASSI goinniyaageetussi ubbabaikka [woykko, Yihoowa ufayssiya ubbabaykka] gelees” yaagees. (Lee. 28:5) Yihooway “suuretussi maaddiya zoriyaa minjjees” giya Leemiso 2:7, 9⁠ykka hegaa mala qofaa yootees. Hegaappe denddidaagan, suureti “xillotettaa, suure pirddaa, suuretettaanne lo77o ooso ubbaa erana.”

3 Nohee, Daaneelinne Iyyoobi aadhdhida eratettaa demmidosona. (Hiz. 14:14) Ha wodiyan deˈiya Xoossaa asaykka hegaa mala aadhdhida eratettaa demmiis. Neeni shin? Yihoowa ufayssiya ‘ubbabaa’ akeekay? Hegawu koshshiya waannabay A loytti eriyoogaa. Hegaa nu wozanan wottidi, (1) Nohee, Daaneelinne Iyyoobi  Xoossaa waati eridaakko, (2) he eray eta waati maaddidaakko, qassi (3) nuuni etaagaa mala ammanoy deˈiyoogeeta waani gidana danddayiyaakko ane beˈoos.

NOHEE IITA ALAMIYAN XOOSSAARA HEMETTIIS

4. Nohee Yihoowa waatidi eridee, qassi tumu eray A waati maaddidee?

4 Nohee Yihoowa waatidi eridee? Asi deˈido wodiyaa doomettaappe haa simmin, Xoossaa ammaniya asay abaa heezzu ogiyan tamaariis; hegeekka, meretaa beˈiyoogaana, Xoossaa yayyiya haratuppe siyiyoogaananne Xoossay kessido xillotettaa maaraanne higgiyaa kaallidi anjjuwaa demmiyoogaana. (Isi. 48:18) Nohee meretaa beˈiyoogan, Xoossay deˈiyoogaa xalla gidennan, ‘A merinaa wolqqaanne A Xoossatettaa’ gujjin, beettenna A eeshshata darota akeekana danddayees. (Roo. 1:20) Hegaappe denddidaagan, I Xoossaa mintti ammaniis.

5. Nohee Xoossay asawu halchchidobaa waati eridee?

5 “Asi qaalaa siyidi ammanees.” (Roo. 10:17) Nohee Yihoowabaa waati siyidee? I ba dabbotuppe darobaa tamaaridoogee qoncce. Mino ammanoy deˈiyo A aaway Laameeki hegeetuppe issuwaa; I Addaamee hayqqanaappe kase deˈiis. (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.) A mayzza aawati Maatusaali, qassi hayqqanaappe kase Noheera 366 layttaa deˈida Yaareedikka hegeetu qoodan deˈoosona. * (Luq. 3:36, 37) Nohee asi merettido wodiyaabaa, xillo asay saˈaa kumanaadan Xoossay halchchidoogaanne Nohee hegee kaalettidobaa beˈido, Edenen denddida makkalaabaa he asatuppenne geella eta machchotuppe siyennan aggenna. (Doo. 1:28; 3:16-19, 24) Ayba gidikkokka, Nohee tamaaridobay I Xoossawu oottanaadan A wozanaa denttettiis.—Doo. 6:9.

6, 7. Hidootay Nohe ammanuwaa waati minttidee?

6 Hidootay ammanuwaa minttees. ‘SHemppo’ giya A sunttaa birshshettay hidootaara gayttidaba gidiyoogaa erin Noheyyo aybi siyettidaakko qoppa! (Doo. 5:29, tohossa qofaa) Laameeki ayyaanay denttettin, “Ha na7ai [Nohee] GODAI qanggido biittaa bollan nuna nu . . . daafuraappe shemppissana” yaagiis. Nohee Xoossan hidootaa wottiis. Nohee baappe kase deˈida Aabeeladaaninne Heenookadan, shooshshaa huuphiyaa qoxxiya “zerettaa” ammaniis.—Doo. 3:15.

7 Nohee Doomettaabaa 3:15n deˈiya hiraagaabaa ubbabaa waayi wurssi erana; shin hegan atotettaa hidootay deˈiyoogaa I akeekidoogee qoncce. Hegaa bollikka, Edenen gelido he qaalay Heenooki yootidobaara maayiyaaba; I Xoossay iitata xayssanaagaakka yootiis. (Yih. 14, 15) Heenooki yootido, wurssettan Armmageedoonan polettana hiraagay Nohee kaseegaappe aaruwan ammananaadaaninne hidootanaadan oottidoogee qoncce!

8. Xoossaa loytti eridoogee Noha ayba ogetun naagidee?

8 Xoossaa loytti eridoogee Noha waati maaddidee? Tumu eray Noheyyo ammanoynne Xoossaa aadhdhida eratettay deˈanaadan oottiis; hegee I harabankka, ubba qassi ayyaanaaban qohettennaadan naagiis. Leemisuwawu, Nohee ‘Xoossaara hemettido’ gishshawu, Xoossaa yayyennaageetuura hemettibeenna woykko laggetibeenna. Ashuwaa maayida dayddanttati A cimmibookkona; he dayddanttatuyyo deˈiya asaagaappe aadhdhiya wolqqay ammanoy baynna eeyya asati geella eeqadan qoodidi eta nashshanaadan oottidoogee qoncce. (Doo. 6:1-4) Qassi yelettidi saˈaa kumanaadan asaassi  odettidoogaa Nohee erees. (Doo. 1:27, 28) Yaatiyo gishshawu, ashuwaa maayida kiitanchati maccaasaara zinˈˈiyoogee bessennabanne nagara gidiyoogaa I erennan aggenna. Hegaadan gayttin yelettida naati hara naatu ubbaappe keehi gitanne wolqqaama gididoogee hegee qonccanaadan oottiis. Guyyeppe, kumetta saˈan bashshaa haattaa ehaanaagaa Xoossay Noheyyo yootiis. Xoossay yootidobaa ammanidoogee Nohee ba soo asaa ashshanawu markkabiyaa keexxanaadan denttettiis.—Ibr. 11:7.

9, 10. Nuuni Noheegaadan ammaniyoogaa waati bessana danddayiyoo?

9 Nuuni Noheegaadan ammananawu waatana danddayiyoo? Nuuni Xoossaa Qaalaa minnidi xannaˈiyoogee, tamaaridobaa wozanan wottiyoogeenne he eray nuna suurissanaadaaninne kaalettanaadan eeno giyoogee hegawu keehi maaddees. (1 PHe. 1:13-15) Yaatiyo wode, ammanoynne Xoossaa aadhdhida eratettay Seexaanaa cimo hiillaappenne alamiyaa iita ayyaanaappe nuna naagees. (2 Qor. 2:11) Alamiyaa ayyaanay kobabaanne kandduwan shoraa xayiyoogaa dosanaadan denttettees. Qassi hegee asay asatettaabaa xallaa amottanaadan oottees. (1 Yoh. 2:15, 16) Ubba qassi, hegee ayyaanaaban shuggidaageeti Xoossaa gita gallassay matidoogaa bessiya naqaashaa akeekennaadan oottana danddayees. Yesuusi Nohe wodiyaa nu wodiyaara geeddarssiiddi, asay kobattiyoogaa woy kandduwan shoraa xayiyoogaa gidennan, ayyaanaabaa wudennaagaa qonccissidoogaa akeeka.—Maatiyoosa 24:36-39 nabbaba.

10 Nena hagaadan oychcha: ‘Taani Yihoowa tumuppe eriyoogaa ta deˈoy bessii? Ta ammanoy taani Xoossaa geeshshatettaa maaraa kaallada deˈiyoogaa xalla gidennan, hegaa asawu yootanaadankka denttettii?’ Neeni he oyshatussi immiyo zaaroy ‘tumu Xoossaara hemettiyoogaa’ bessiyaaba gido.

DAANEELI EEQAWU GOYNNIYA BAABILOONEN XOOSSAA UFAYSSIYA AADHDHIDA ERATETTAA BESSIIS

11. (a) Daaneeli naatettan Xoossawu aqidoogee A yelidaageetubaa ay qonccissii? (b) Neeni Daaneela milatanawu koyiyo eeshshati awugeetee?

11 Daaneeli Yihoowa waatidi eridee? I Yihoowanne A Qaalaa siiqanaadan oottidi tamaarissida A aawaynne aayyiyaa Daaneela loytti loohissidoogee qoncce. Qassi, Daaneeli ba deˈo ubban hegaadan siiqiiddi deˈiis. Daaneeli cimidikka, Geeshsha Maxaafaa loytti xannaˈees. (Dane. 9:1, 2) Daaneeli zilˈˈettidi wozanappe woossido, Daaneela 9:3-19n deˈiya woosay Xoossay Israaˈeelatussi oottidobaa gujjin, A loytti eriyoogaa bessees. He woosaa nabbabidinne wotti dentti qoppidi, hegee Daaneelabaa qonccissiyoobaa akeekiyoogee keehi maaddees.

12-14. (a) Daaneeli Xoossaa aadhdhida eratettaa ayba ogetun bessidee? (b) Daaneeli xalan Xoossawu ammanettidoogan waani anjjettidee?

12 Xoossaa loytti eridoogee Daaneela waati maaddidee? Eeqawu goynniya Baabiloonen, ammanettida Ayhuda urawu deˈoy keehi metiyaaba. Leemisuwawu, Yihooway Ayhudatussi, “Taani inttena omooduwau yeddido katamaassi saroi de7anaadan koyite” yaagiis. (Erm. 29:7) SHin I ba xalaalawu eti aqanaadan koyees. (Kes. 34:14) He naaˈˈubaa bessiyaagaadan polanawu Daaneela aybi maaddidee? Deriyaa haariyaageetuyyo amaridaban haarettiyo maaraa akeekanaadan Xoossaa aadhdhida eratettay A maaddiis. Daro wodiyaappe guyyiyan, Yesuusi he maaraa tamaarissiis.—Luq. 20:25.

13 Kawuwaappe attin hara ay xoossa woy ay asanne 30 gallassawu woossennaadan azazoy kiyido wode Daaneeli oottidobaa qoppa. (Daaneela 6:7-10 nabbaba.) Daaneeli, ‘Hegee 30 gallassa xalla!’ gi qoppana danddayees. SHin kawuwaa azazoy I Xoossawu goynnennaadan diggibeenna. I asappe  geemmidi Yihoowa woossana danddayees. SHin I galla galla oottiyoobay erettidaba gidiyoogaa erees. Hegaa gishshawu, Daaneeli ba shemppuwawu hirggissiyaaba gidikkonne, Xoossawu goynniyoogaa aggiis giidi asay qoppanaadan koyibeenna.

14 Daaneela iita hayquwaappe ashshiyoogan, I akeekaaninne xalan oottidobaa Yihooway anjjiis. Hegaappe denddidaagan, Meedoonanne Parsse kawotettan ubbasan Yihooway keehi erettiis!—Dane. 6:25-27.

15. Nuuni waatidi Daaneelaagaadan ammanana danddayiyoo?

15 Nuuni Daaneelaagaadan ammananawu waatana danddayiyoo? Mino ammanuwawu keehi koshshiyay Xoossaa Qaalaa nabbabiyoogaa xalla gidennan, nabbabidobaa ‘akeekiyoogaa.’ (Maa. 13:23) Nuuni Yihoowa qofaa akeekanawu koyoos; hegawu Geeshsha Maxaafaa maaraa akeekana koshshees. Yaatiyo gishshawu, nuuni nabbabidobaa wotti denttidi qoppana bessees. Woosay, ubba qassi paacee woy metiya harabay gakkiyo wode wozanappe woossiyoogeekka keehi koshshees. Nuuni aadhdhida eratettaanne wolqqaa demmanawu ammanuwan woossikko, Yihooway hegaa nuuyyo darissidi immana.—Yaaq. 1:5.

IYYOOBI WODEE IITIN LOˈˈINKKA XOOSSAA MAARAA KAALLIIS

16, 17. Iyyoobi Xoossaa waati eridee?

16 Iyyoobi Yihoowa waatidi eridee? Iyyoobi Israaˈeela asa gidenna. SHin I Abrahaama, Yisaaqanne Yaaqooba dabbo; qassi Yihooway babaanne I asawu halchchidobaa etawu darobaa yootiis. Iyyoobi waati siyidaakko shin, he alˈˈobaappe daruwaa siyiis. (Iyy. 23:12) I, “Taani kase nebaa ta haittan siyaas” yaagiis. (Iyy. 42:5) Hegaa bollikka, Iyyoobi Abaa tumaa yootidoogaa Yihooway odiis.—Iyy. 42:7, 8.

Beettenna Xoossaa eeshshata merettidabaappe akeekiyo wode nu ammanoy minnees (Mentto 17 xeella)

17 Iyyoobi beettenna Xoossaa eeshshata darota merettidabaappe akeekiis. (Iyy. 12:7-9, 13) Guyyeppe, Eelihukka Yihoowaykka Xoossaa gitatettaara geeddarssiyo wode asi pattennaba gidiyoogaa merettidabaappe Iyyoobawu qonccissidosona. (Iyy. 37:14; 38:1-4) Yihooway yootidobay Iyyooba wozanaa denttettiis; ayssi giikko, Iyyoobi bana kawushshidi Xoossawu hagaadan giis: “Neeni ubbabaa oottanau danddayiyoogaanne ne halchchuwaakka halissanau danddayiyaabi bainnaagaa taani erais. . . . Taani bidinttaaninne baanan uttada paaxais.”—Iyy. 42:2, 6.

18, 19. Iyyoobi Yihoowa loytti eriyoogaa ayba ogetun bessidee?

 18 Xoossaa loytti eridoogee Iyyooba waati maaddidee? Iyyoobi Xoossay kessido maaraa loytti akeekiis. I Yihoowa loytti erees; qassi he eridobaara maayiyaabaa oottiis. Ane hagaa qoppa: Iyyoobi asassi kehennan Xoossaa siiqays gaana danddayennaagaa erees. (Iyy. 6:14) I hara asappe bana xoqqissibeenna; shin dure hiyyeesa geennan, I ubba asaa ishadan xeelliis. I, “Nuna ubbaakka nu aayee nu aayee uluwan tilidaagee issi a xalaalaa” yaagiis. (Iyy. 31:13-22) Iyyoobi ba kase gitatettaynne duretettay I bananne harata maara xeellenna mala digganaadan oottibeenna. Alamiyan deˈiya wolqqaamanne dure gidida daro asaappe I keehi dumma!

19 Iyyoobi eeqa ubbaa ba wozanankka ixxees. Duretettaabaa xallaa qoppiyoogaa gujjin, eeqawu goynniyoogee “Xoossaa” kaddiyoogaa gidiyoogaa I erees. (Iyyooba 31:24-28 nabbaba.) I aqo deˈuwaa attuma asa macca asaara issippe gattiya geeshshabadan xeelliis. I geelaˈiyo amottidi xeellennaadan ba ayfiyaara maacettiis. (Iyy. 31:1) He wode dawuttaa ekkiyoogaa Xoossay diggibeennaagaa hassaya. Iyyoobi koyiyaakko dawuttaa ekkana danddayees. * Gidoppe attin, I Xoossay Edenen essido aqo deˈuwaa higgedan xeellidi baayyo leemiso oottiis. (Doo. 2:18, 24) Yesuus Kiristtoosi 1,600 gidiya layttappe guyyiyan, aqo deˈuwawunne loˈˈo kandduwawu he geeshsha maaraa kaallanaadan siyiya asaa tamaarissiis.—Maa. 5:28; 19:4, 5.

20. Loˈˈo laggetanne wodiyaa aattiyo loˈˈobaa dooranawu Yihoowanne I kessido maaraa loytti eriyoogee waati maaddii?

20 Nuuni Iyyoobaagaadan ammananawu waatana danddayiyoo? Hegawu maaddiya waannabay haˈˈikka, Yihoowa loytti eriyoogaanne nu deˈo ubban he eraa oosuwan peeshshiyoogaa. Leemisuwawu, mazamuraawee Daawiti ‘hanttaarabaa siiqiyaageeta Yihooway keehippe ixxiyoogaa’ yootiis; qassi “cimmiya asatuura” laggetennaadankka zoriis. (Mazamure 11:5; 26:4 nabbaba.) Ha xiqisetuppe Xoossaa qofaabaa ay akeekay? Hegaa akeekiyoogee neeni sinttayiyooban, Interneetiyaa goˈettiyo ogiyan, qassi laggetanne wodiyaa aattiyoobaa dooriyoogan waati maaddana koshshii? Neeni he oyshatuyyo zaariyoobay Yihoowa ay keena eriyaakko akeekanaadan maaddees. Undduwaalettida iita alamiyan, nuuni boree baynnaageeta gididi deˈanawu iitaa kehaa shaakkiyoogaa xalla gidennan, eratettaanne eeyyatettaa shaakki eriya akeekanchcha asa gidana bessees.—Ibr. 5:14; Efi. 5:15.

21. Saluwan deˈiya nu Aawaa ufayssanawu erana koshshiya ‘ubbabaa akeekanaadan’ nuna aybi maaddanee?

21 Nohee, Daaneelinne Iyyoobi kumetta wozanaappe Yihoowa koyido gishshawu, I etawu beettiis. Eti A ufayssanawu koshshiya ‘ubbabaa akeekanaadan’ I maaddiis. Yaatin, eti xillotettan loˈˈo leemiso gididosona; qassi tumuppe injje deˈuwaa deˈidosona. (Maz. 1:1-3) ‘Taani Nohedan, Daaneeladaaninne Iyyoobadan Yihoowa eriyaanaa?’ gaada nena oychcha. Ayyaanaabaa pooˈoy haˈˈi keehi gujjido gishshawu, neeni A etaagaappekka aaruwan erana danddayaasa! (Lee. 4:18) Yaatiyo gishshawu, Xoossaa Qaalaa loytta pilgga. Hegaa wotta denttada qoppa. Qassi geeshsha ayyaanaa demmanawu woossa. Yaatikko, neeni saluwan deˈiya ne Aawaara dabbotaa minttana. Qassi neeni ha iita alamiyan akeekaanne aadhdhida eratettaa bessiyaabaa oottana.—Lee. 2:4-7.

^ MENT. 5 Noheegaadan, A mayzza aaway Heenooki ‘Xoossaara hemettiis.’ SHin, Nohee yelettanaappe 69 layttappe kase “Xoossai a ekki efiis.”—Doo. 5:23, 24.

^ MENT. 19 Nohe hanotaykka hegaa mala. Edenen makkalay denddin gamˈˈennan asay dawuttiyoogaa doommidaba gidikkokka, I issi machcho xallaa ekkiis.—Doo. 4:19.