Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

 XANNAˈIYO HUUPHE YOHUWAA 19

Wurssettaa Wodiyan ‘Huuphessa Kawoy’ Oonee?

Wurssettaa Wodiyan ‘Huuphessa Kawoy’ Oonee?

“Wurssettaa wodee gakkin, tohossa biittaa kawoi denddidi, huuphessa biittaa kawuwaa olana.”—DANE. 11:40.

MAZAMURE 150 Attanawu Xoossaa Koyite

HA XINAATIYAN *

1. Geeshsha Maxaafaa hiraagay nuuni ay eranaadan maaddii?

YIHOOWA asaa bolli mata wode aybi gakkanee? Nuuni zaaruwaa erana danddayoos. Mata wode nu ubbaa bolli gakkana wolqqaamabaa Geeshsha Maxaafay yootees. Alamiyan keehi wolqqaama gidida amarida kawotettati oottanabaa nuuni akeekanaadan maaddiya issi hiraagay deˈees. He hiraagay Daaneela shemppo 11n deˈees. Hegee huuphessa kawuwaanne tohossa kawuwaa geetettiya issoy issuwaa eqettiya naaˈˈu kawota qonccissees. He hiraagaappe dariya baggay polettiichchido gishshawu, appe attidaageekka polettanaagaa nuuni ammanettana danddayoos.

2. Doomettaabaa 3:15⁠ninne Ajjuutaa 11:7; 12:17n qonccidaagaadan, nuuni Daaneela hiraagaa xannaˈiyo wode hassayana bessiya keehi koshshiyaabati aybee?

2 Nuuni Daaneela shemppo 11n deˈiya hiraagaa akeekanawu, hegee Xoossaa asaa yedettida woy etappe daroti deˈiyo biittaa haarida asatanne kawotettata qonccissiyoogaa hassayana koshshees. Alamiyaa asa ubbaara geeddarssiyo wode Xoossaa asay keehi guutta. Yaatin, ha kawotettati Xoossaa asaa bolli denddiyoy aybissee? Yihoowayyoonne Yesuusayyo haggaaziyaageeta muleera xayssanawu Seexaanaynne A kumetta alamee waannayidi halchchido gishshataassa. (Doomettaabaa 3:15⁠nne Ajjuutaa 11:7; 12:17 nabbaba.) Qassi, Daaneeli xaafido hiraagay Xoossaa Qaalan deˈiya hara hiraagatuura maayana bessees. Hegaa bollikka, nuuni Daaneela hiraagaa  loytti akeekanawu, Geeshsha maxaafan deˈiya hara maxaafatuura A gatti xeellana koshshees.

3. Nuuni ha huuphe yohuwaaninne kaalliyaagan ay xannaˈanee?

3 Hegaa gishshawu, nuuni Daaneela 11:25-39 haˈˈi xannaˈana. Nuuni 1870⁠ppe 1991 gakkanawu huuphessa kawoy oonakko, qassi tohossa kawoy oonakko beˈananne he hiraagaa nuuni kase akeekido ogiyaa laammana koshshido gaasota xannaˈana. Nuuni Daaneela 11:40–12:1, kaalliya huuphe yohuwan xannaˈana, qassi he hiraagay 1991⁠ppe biidi Armmageedoona olaa gakkanawu deˈiyaabaa yootiyoobaa nuuni akeekidobay kaseegaappe laamettana. Neeni ha naaˈˈu huuphe yohota xannaˈiyo wode, “Wurssettaa Wodiyan Issoy Issuwaa Eqettiya Naaˈˈu Kawota” giya sanxxarazhiyaa beˈiyoogee maaddees. SHin koyro, ha hiraagan odettida naaˈˈu kawota nuuni waati shaakki eranaakko beˈana.

HUUPHESSA KAWUWAANNE TOHOSSA KAWUWAA SHAAKKI ERIYOOGAA

4. Huuphessa kawoynne tohossa kawoy oonakko nuuni eranaadan maaddiya heezzubati aybee?

4 Koyro, ‘huuphessa kawuwaanne tohossa kawuwaa’ giya sunttati Israaˈeela biittaappe huuphessa baggaaninne tohossa baggan deˈiya biittata haariyaageeta qonccissiyaaba. Nuuni hegaadan giyoy aybissee? Kiitaa Daaneelayyo ehiida kiitanchchay ayyo yootidobaa akeeka: “Taani ha77i neekko yiidoogee, wurssetta gallassatun ne asaa [Xoossaa asaa] bolli hananau de7iyaabaa neeyyo qonccissanaassa.” (Dane. 10:14) PHenxxaqosxxe galla 33 M.L. gakkanawu, Israaˈeela deree Xoossaa asa. He gallassaappe doommidi, Yesuusi erissiyo ammanettida ashkkarata Yihooway ba asa ootti xeelliyoogaa qonccissi bessiis. Yaatiyo gishshawu, Daaneela shemppo 11n odettida hiraagaappe dariya baggay yootiyoy Israaˈeela deriyaabaa gidennan, Kiristtoosa kaalliyaageetubaa. (Oos. 2:1-4; Roo. 9:6-8; Gal. 6:15, 16) Dumma dumma wodetun, haariya dumma dumma asati woy kawotettati ‘huuphessa kawuwaanne tohossa kawuwaa’ gididosona. SHin ha haaridaageeti ubbay issi mala gidiyoobay deˈees. Koyroogee, he kawoti Xoossaa asati daroti deˈiyo biittaa haaridoogaa woy eta qohidoogaa. Naaˈˈanttoogee, eti Xoossaa asaa oyqqido ogiyan tumanchcha Xoossaa Yihoowa ixxiyoogaa bessidoogaa. Qassi heezzanttoogee, he naaˈˈu kawoti wolqqaa bessanawu issoy issuwaa eqettidoogaa.

5. Huuphessa kawoynne tohossa kawoy 100 layttaappenne 1870 layttaappe gidduwan deˈidonaa? Qonccissa.

5 Xeetu layttaappe guyyiyan, worddo Kiristtaaneti daroti Kiristtaane gubaaˈiyaa gelidosona. Eti worddo haymaanootiyaa qofaa tamaarissidosonanne Xoossaa Qaalan deˈiya tumaa genttidosona. He wodiyaappe doommidi 1870 heera gakkanawu, Xoossaayyo saˈan dirijjitee baawa. Worddo Kiristtaaneti goshshan deˈiya zardduwaadan keehi daridosona. Hegaappe denddidaagan, tumu Kiristtaaneti oonakko eranawu keehi metiis. (Maa. 13:36-43) He hanotaa akeekiyoogee keehi koshshiyoy aybissee? Huuphessa kawoynne tohossa kawoy 100 layttaappenne 1870 layttaappe gidduwan haarida kawotettata gidana danddayennaagaa he hanotay bessiyo gishshataassa. He wode Xoossaa asay darajjayettidaagee baynna gishshawu eti qohiyo citay baawa. * SHin, huuphessa  kawoynne tohossa kawoy 1870 layttaappe simmin takkennan zaarettidi denddanaagaa nuuni naagana danddayoos. Nuuni hegaa waati eriyoo?

6. Xoossaa asay citan haranttuwaa darajjayettiyoogaa doommidoy awudee? Qonccissa.

6 Xoossaa asay 1870⁠ppe haa simmin citan darajjayettiyoogaa doommiis. He wode CHarles Tez Rasilinne harati Geeshsha Maxaafaa citan xannaˈiyoogaa doommidosona. Ishaa CHarles Tez Rasilinne A laggeti Mase Kawotettay eqqanaappe kase “ogiyaa giigissanaadan” hiraagan odettida kiitettida asadan oottidosona. (Mil. 3:1) Darajjayettidi Yihoowayyo likke ogiyan haggaaziya citay haranttuwaa eqqiis. Xoossaa ashkkarata darota haarida woy qohida kawotettati he wode deˈiyoonaa? Hegaa ane beˈoos.

TOHOSSA KAWOY OONEE?

7. Koyro Alamiyaa Olaa wode tohossa kawoy oonee?

7 Birttaanee 1870n hara ay biittaagaappekka daro biittata haariis, qassi alamiyan he wode Birttaaniyawu oogaappenne aadhdhiya wolqqaama olanchchati deˈoosona. Daaneela hiraagay heezzu kaceta xooniya issi guutta kaciyaabaa yootees. He guutta kacee Birttaaniyaa bessiyaaba; qassi hara kaceti Paranssaaye, Isppeenenne Nezerlandde biittata qonccissoosona. (Dane. 7:7, 8) Qassi Koyro Alamiyaa Olaa wode tohossa kawoy Birttaaniyaa. He wode Amarkkay alamiyan dure biitta gidiis, qassi Birttaaniyaara hashetidi issippe oottiyoogaa doommiis.

8. Wurssetta gallassatun tohossa kawo gididi deˈiyay oonee?

8 Amarkkaynne Birttaanee Koyro Alamiyaa Olaa wode hashetti olettidi keehi wolqqaama gididosona. He wode, Birttaaneenne Amarkkay issippe oottoosona, qassi eti issippe alamiyan keehi wolqqaama kawotetta  gididosona. Daaneeli kaseti yootidoogaadan he kawoy “keehi daronne wolqqaama” olanchchata shiishshiis. (Dane. 11:25) Wurssetta gallassatun, Birttaaneenne Amarkkay muletoo tohossa kawo gididi deˈidosona. * SHin, huuphessa kawo gididay oonee?

HUUPHESSA KAWOY OONEE?

9. Huuphessa kawoy oorattay haariyoogaa doommidoy awudee, qassi Daaneela 11:25y waani polettidee?

9 Ishaa Rasilinne A laggeti Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doommi simmin, 1871n huuphessa kawoy oorattay haariyoogaa doommiis. He laytti Otto von Bismarki unddenna heeraa issippe gattiis, hegee Jarmane giyo wolqqaama kawotetta gidiis. Vilhelimi he biittawu koyro kawo gidiis, yaatidi he kawotettaa kaalettanaadan I Bismarka dooriis. * Guyyeppe, Jarmane biittay Afirkkaaninne Pasifike Abbaa giddon deˈiya amarida biittata haariis, yaatidi Birttaaniyaappe keehi wolqqaama gidanawu maliis. (Daaneela 11:25 nabbaba.) Jarmane biittay Birttaaniyaagaa keena daro olanchchata shiishshiis. Koyro alamiyaa olaa wode, Jarmane biittay ba morkketuura olettanawu he olanchchata goˈettiis.

10. Daaneela 11:25bninne 26n deˈiya hiraagay waani polettidee?

10 Jarmane kawotettaa bollinne I shiishshido olanchchatu bolli gakkanabaakka Daaneeli kasetidi yootiis. He hiraagay huuphessa kawoy ‘eqettanawu danddayennaagaa’ yootees. Aybissi? “A bolli eti kasetidi maqqido maqquwaa gaasuwan, . . . Kawuwaara issi maaddan miyaageeti a worana.” (Dane. 11:25b, 26a) Daaneela wode “kawuwaassi ka77ida” qumaa miyaageetu giddon ‘kawuwaa sinttan’ oottiya, kawo keettan sunttettidaageeti deˈoosona. (Dane. 1:5) He hiraagay obaa yootii? Hegee Jarmane kawotettaa giddon deˈiya wolqqaama asata, jeneraletanne kawuwaara keehi matatti oottiya olanchchatu halaqata qonccissiyaaba. He wolqqaama asati oottidobaa gaasuwan, kawoy wolqqaa xayin Jarmane biittan ooratta kawotettay eqqiis. * He hiraagay yootiyoy Jarmane kawotettay kunddiyoogaa xalla gidennan, tohossa kawuwaara olettiyoogaa gaasuwan gakkiyaabaakka yootees. Huuphessa kawuwaa xeelliyaagan hiraagay hagaadan gees: “A olanchchati pitettana; a olanchchatuppe daroti olan haiqqana.” (Dane. 11: 26b) Kaseti odettidoogaadan, koyro alamiyaa olan Jarmane olanchchati ‘pitettidosona,’ qassi ‘daroti olan hayqqidosona.’ Hegaappe kase denddida ay olaappenne aaruwan he olan daro asay hayqqiis.

11. Huuphessa kawoynne tohossa kawoy ay oottidonaa?

11 Daaneela 11:27, 28y Koyro Alamiyaa Olaappe kase hananabata qonccissees. Huuphessa kawoynne tohossa kawoy ‘issi oydiyan uttidi haasayiiddi worddotanaagaa’ I yootees. Qassi huuphessa kawoy ‘daro duretettaa’ shiishshanaagaakka I yootees. Hanidabaykka hegaa. Jarmaneenne Birttaanee sarotettaa koyiyoogaa issoy issuwaassi yootikkonne, 1914n olay doommido wode eti haasayidobay worddo gidiyoogee qoncciis. Jarmane biittay 1914n alamiyan deˈiya biittatuppe duretettan naaˈˈantto. He wode Daaneela 11:29⁠ynne paydo 30 koyro kifilee  polettiiddi deˈees, Jarmanee tohossa kawuwaara olettidi xoonettiis.

HE KAWOTETTATI XOOSSAA ASAA OLOOSONA

12. Koyro alamiyaa olaa wode, huuphessa kawoynne tohossa kawoy ay oottidonaa?

12 He naaˈˈu kawoti 1914⁠ppe doommidi issoy issuwaara aggennan olettidosona, qassi Xoossaa asaa kaseegaappe aaruwan olidosona. Leemisuwawu, koyro alamiyaa olan, Jarmane kawotettaykka Birttaaniyaa kawotettaykka, olaa olettennan ixxida Xoossaa ashkkarata yedettidosona. Qassi Amarkkaa kawotettay sabbakuwaa oosuwaa minnidi oottiyaageeta qachchiis. He yedetay Ajjuutaa 11:7-10n deˈiya hiraagay polettanaadan oottiis.

13. SHaˈanne uddufun xeetanne hasttamaappe simmiininne naaˈˈantto alamiyaa olaa wode, huuphessa kawoy ay oottidee?

13 Guyyeppe, 1933⁠ninne ubba qassi naaˈˈantto alamiyaa olaa wode huuphessa kawoy Xoossaa asaa meqetti baynna hanotan qohiis. Naaze aysoy Jarmane haariyoogaa doommido wode, Hitilerinne A kaalliyaageeti Xoossaa asaa oosuwaa muleera teqqidosona. Huuphessa kawoy Yihoowa asaappe 1,500 gidiyaagaa woriis, qassi daro shaˈan qoodettiyaageeta asaa gurddiyo kambbetun gelissiis. He hanotay Daaneeli kasetidi yootidoba. Huuphessa kawoy sabbakuwaa oosuwaa muleera diggiis, yaatidi ‘beeta maqidasiyaa tunissiis, qassi hachchi hachchi yarshshiyo yarshshuwaakka teqqiis.’ (Dane. 11:30b, 31a) Jarmane kaalettiya Hitileri, Jarmanen deˈiya Xoossaa asa ubbaa woranawu qaalaa geliis.

HUUPHESSA OORATTA KAWUWAA

14. Naaˈˈantto alamiyaa olaappe simmin, huuphessa kawo gididay oonee? Qonccissa.

14 Naaˈˈantto alamiyaa olaappe simmin, Sooviyeete kawotettay huuphessa kawo gidiis. Kase Jarmane biittay haariyo daro heerata I haariyoogaa doommiis. Meqetti baynna Naaze kawotettaadan Sooviyeete kawotettaykka, bantta deˈuwan tumanchcha Xoossawu goynniyoogaa kaseyiyaageeta ubbaa yedettiis.

15. Naaˈˈantto Alamiyaa Olay wuri simmin huuphessa kawoy ay oottidee?

15 Naaˈˈantto Alamiyaa Olay wuri simmin takkennan, huuphessa ooratta kawoy, hegeekka Sooviyeete kawotettaynne aara hashetiya kawotettati Xoossaa asaa qohiyoogaa doommidosona. Ajjuutaa 12:15-17n deˈiya hiraagaa maaran ha kawoy nu sabbakuwaa oosuwaa muleera teqqiis, qassi shaˈan qoodettiya Yihoowa asay deˈanawu keehi iita soho gidida Saybeeriyan qashettanaadan oottiis. Wurssetta gallassatun, Seexaanay Xoossaa asay bantta oosuwaa agganaadan oottanawu huuphessa kawuwaa baggaara yedetaa “haattaa” gussiis, shin eti aggibookkona. *

16. Sooviyeete kawotettay Daaneela 11:37-39 waati polidee?

16 Daaneela 11:37-39 nabbaba. Huuphessa kawoy “kase ba maizza aawatu xoossata” kaariyoogaa waati bessidee? Sooviyeete kawotettay haymaanooteta muleera xayssanawu koyido gishshawu, etappe maataa muleera wotti ekkanawu maliis. Sooviyeete kawotettay 1918 doomettaa heeran timirtte keettatun Xoossay baawa giidi tamaarissanaadan oottiya azazuwaa kessiis. Huuphessa kawoy ‘qatotu xoossaa waati bonchchidee’? Sooviyeete kawotettay ba olanchchata loohissiyoogaaninne ba wolqqaa minttanawu shaˈan qoodettiya wolqqaama olaa miishshata  medhdhiyoogan keehi daro miishshaa kessiis. Biilooniyan qoodettiya asaa worana danddayiya wolqqaama olaa miishshata huuphessa kawoykka tohossa kawoykka wurssettan shiishshidosona!

NAAˈˈU KAWOTI ISSIPPE OOTTOOSONA

17. ‘Bashshaa tunatettay’ aybee?

17 Huuphessa kawoy tohossa kawuwaara issi keehi koshshiyaabaa issippe oottiis. ‘Eti bashshaa tunatettaa essidosona.’ (Dane. 11:31) He ‘tunabay’ Kawotettatu Issippetettaa.

18. Kawotettatu Issippetettay ‘tunabadan’ qonccidoy aybissee?

18 Kawotettatu Issippetettaa dirijjitee Xoossaa Kawotettaa xallay ehaana danddayiyo alamiyaa sarotettaa ehaana danddayays giidi yootiyo gishshawu, I ‘tunabadan’ qoncciis. Qassi Kawotettatu Issippetettay worddo haymaanootiyaa qohidi xayssiyo gishshawu, he tunabay ‘bashshanaagaa’ hiraagay yootees.—“Wurssettaa Wodiyan Issoy Issuwaa Eqettiya Naaˈˈu Kawota” giya sanxxarazhiyaa xeella.

NUUNI HA TAARIKIYAA ERANA KOSHSHIYOY AYBISSEE?

19-20. (a) Nuuni ha taarikiyaa erana koshshiyoy aybissee? (b) Nuuni kaalliya huuphe yohuwan woygiya oyshaa zaaruwaa beˈanee?

19 Ha taarikee Daaneeli huuphessa kawuwaabaanne tohossa kawuwaabaa yootido hiraagay 1870⁠ppe 1991 gakkanawu polettidoogaa qonccissiyo gishshawu nuuni ha taarikiyaa erana koshshees. Hegaa gishshawu, he hiraagaappe attidaageekka polettanaagaa nuuni ammanettana danddayoos.

20 Sooviyeete kawotettay 1991n kunddiis. Yaatiyo gishshawu, ha wodiyan huuphessa kawoy oonee? Hegaa zaaruwaa kaalliya huuphe yohuwan beˈana.

MAZAMURE 128 Wurssettaa Gakkanaashin Gencciyoogaa

^ MENT. 5 Daaneeli ‘huuphessa kawuwaabaanne tohossa kawuwaabaa’ yootido hiraagay polettiiddi deˈiyoogaa naqaashaa nuuni beˈoos. Nuuni hegaa waani ammanettana danddayiyoo? Ha hiraagay yootiyoobaa nuuni erana koshshiyoy aybissee?

^ MENT. 5 He wodiyan Yihoowayyo haggaaziya citi baynna gishshawu, nuuni Rooma Kawoy Oreliyeni (270-275 M.L.) ‘huuphessa kawuwaa’ woy Kawiyaa Zenobiya (267-272 M.L.) ‘tohossa kawiyo’ giyoogee bessiyaaba gidenna. Hagee Daaneela Hiraagaa Akeekan Qoppa! (Amaarattuwaa) giya maxaafaa shemppo 13⁠ninne 14n deˈiya qofay laamettidoogaa bessiyaaba.

^ MENT. 9 Jarmane kawoy Vilhelim naaˈˈanttoy 1890n Bismarke maataa wolqqan ekkiis.

^ MENT. 10 Eti bantta kawotettay eesuwan wolqqaa xayanaadan oottiya darobaa oottidosona. Leemisuwawu, eti kawuwaa maaddiyoogaa aggidosona, olaara gayttidaagan xuurabaa haratuyyo yootidosonanne kawuwaa A maataappe wolqqan wottidosona.

^ MENT. 15 Daaneela 11:34n odettidaagaadan, huuphessa kawoy Kiristtaaneta yedettiyoogaa guutta wodiyawu aggiis. Leemisuwawu, Sooviyeete kawotettay 1991n kunddido wode hegee haniis.