Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Nuuni Ubbatoo ‘Daro Ayfiyaa Ayfiyoy’ Aybissee?

Nuuni Ubbatoo ‘Daro Ayfiyaa Ayfiyoy’ Aybissee?

“Intte daro aifiyaa aifikkonne qassi ta erissiyo ashkkarata gidikko, hegan ta Aawai bonchchettana.”—YOH. 15:8.

MAZAMURE: 53, 60

1, 2. (a) Yesuusi hayqqanaappe guuttaa kasetidi, I erissiyo ashkkaratuyyo ay yootidee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.) (b) Nuuni sabbakana koshshiyo gaasuwaa hassayiyoogee keehi koshshiyoy aybissee? (c) Nuuni beˈanabay aybee?

YESUUSI hayqqanaappe kase qammi ba kiittidoogeetussi darobaa yootiis; he wode I eta wozanappe siiqiyoogaa odiis. Qassi kasetiya huuphe yohuwan beˈidoogaadan, woyniyaabaa leemisuwaa I etawu yootiis. He leemisuwan Yesuusi I erissiyo ashkkarati ‘daro ayfiyaa ayfanaadan,’ hegeekka, Kawotettaabaa yootiyoogan genccanaadan eta minttettiis. *Yoh. 15:8.

2 Gidikkokka, Yesuusi I erissiyo ashkkarati ay oottana koshshiyaakko yootiyoogaa xalla gidennan, aybissi oottana koshshiyaakkokka yootiis. Sabbakana koshshiyo gaasuwaa I etawu yootiis. Nuuni he gaasota beˈana koshshiyoy aybissee? Nuuni ubbatoo sabbakana koshshiyo gaasuwaa hassayiyoogee genccidi ‘asa ubbawu markkatanaadan’ denttettees. (Maa. 24:13, 14) Hegaa gishshawu, Geeshsha Maxaafay yootiyo, nuuni sabbakiyo oyddu gaasota ane beˈoos. Hegaa bollikka, nuuni ayfiyaa ayfiyoogan  genccanaadan maaddiya, Yihooway immiyo oyddu imotata beˈana.

YIHOOWAY BONCHCHETTANAADAN OOTTOOS

3. (a) Yohaannisa 15:8n odettida, nuuni sabbakiyo gaasoy aybee? (b) Yesuusi yootido leemisuwan odettida woyniyaa ayfee aybaayyo leemiso, qassi hegee bessiya leemiso gididoy aybissee?

3 Nuuni sabbakiyo waanna gaasoy Yihoowa bonchchissiyaabaanne asaa sinttan A sunttaa geeshshiyaabaa oottanaassa. (Yohaannisa 15:1, 8 nabbaba.) Yesuusi ba Aawaa Yihoowa woyniyaa tokkida goshshanchchan leemisidoogaa akeeka. Yesuusi bana woyniyaa anuwan, qassi I erissiyo ashkkarata turaa maran leemisiis. (Yoh. 15:5) Yaatiyo gishshawu, woyniyaa ayfee Kiristtoosa kaalliyaageeti ayfiyo Kawotettaa ayfiyawu bessiya leemiso. Yesuusi ba kiittidoogeeta, “Intte daro aifiyaa [ayfikko] . . . , hegan ta Aawai bonchchettana” yaagiis. Loˈˈo ayfiyaa ayfiya woynee bana tokkidaagaa bonchchissiyoogaadan, nuuni Kawotettaabaa nu wolqqa ubban sabbakiyo wode Yihoowa bonchchissoos.—Maa. 25:20-23.

4. (a) Nuuni Xoossaa sunttay geeyanaadan oottana danddayiyoy ayba ogetuunee? (b) Xoossaa sunttay geeyanaadan oottana danddayiyo maataa demmidoogan neeyyo aybi siyettii?

4 Nuuni sabbakiyoogee Xoossaa sunttaa geeshshiyoy ayba ogiyaanee? Nuuni Xoossaa sunttaa geeshshatettaa gujjana danddayyokko. A sunttay kasekka polo geeshsha. SHin hananabaa yootiya Isiyaasi “Intte geeshshaa gaanau [“geeshsha ootti xeellanawu,” NW] bessiyaagee Ubbaappe Wolqqaama GODAATTENNEE” giidoogaa hassaya. (Isi. 8:13) Nuuni Xoossaa sunttaa geeshshiyaabaa oottana danddayiyo issi ogee, A sunttaa hara ay sunttappenne dummatiyaabadan xeelliyoogaanne haratikka hegaadan xeellanaadan maaddiyoogaa. (Maa. 6:9) Leemisuwawu, nuuni maalaalissiya Yihoowa eeshshaabaa, qassi I asawu halchchido laamettenna halchchuwaabaa tumaa yootiyoogan Seexaanay Yihoowabaa yootiyo iitabay ubbay worddo gidiyoogaa qoncciyaa kessoos. (Doo. 3:1-5) Qassi, Yihooway “bonchchuwaa, sabaanne wolqqaa ekkanau” bessiyoogaa nu moottan deˈiya asay akeekanaadan maaddanawu baaxetiyo wode, Xoossaa sunttaa geeshshiyaabaa oottoos. (Ajj. 4:11) Aqinye gididi 16 layttaa haggaazida Runi hagaadan giis: “Saluwaa saˈaa Medhdhidaagaabaa markkattiyo maatay tawu imettidoogaa eriyoogee taani keehi nashshanaadan oottees. Hegee taani ubbatoo sabbakanaadan denttettees.”

YIHOOWANNE A NAˈAA SIIQOOS

5. (a) Nuuni sabbakiyo ayba gaasuwaa Yohaannisa 15:9, 10y yootii? (b) Genccana koshshiyoogaa Yesuusi waati mintti yootidee?

5 Yohaannisa 15:9, 10 nabbaba. Yihoowanne Yesuusa wozanappe siiqiyoogee nuuni Kawotettaabaa sabbakiyo hara gaaso. (Mar. 12:30; Yoh. 14:15) Yesuusi A “siiquwan de7ana” koshshiyoogaa bana kaalliyaageetussi yootiis. Aybissi? Yesuusi erissiyo ashkkara gididi deˈanawu ubbatoo genccana koshshiyo gishshataassa. Yesuusi genccana koshshiyoogaa qonccissanawu Yohaannisa 15:4-10n deˈiya qantta qofan “de7ite” giya qaalaa darotoo yootiis.

6. Nuuni Kiristtoosa siiquwan deˈanawu koyiyoogaa waati bessiyoo?

6 Nuuni Kiristtoosa siiquwan deˈanawunne an ubbatoo nashettanawu koyiyoogaa waati bessiyoo? Yesuusi azazidobaa oottiyoogaana. Yesuusi I oottidobaa nuuni oottanaadan yootiis; ayssi giikko I, “Taani ta Aawaa azazuwaa naagada a siiquwan de7idoogaadan” yaagiis. Yesuusi nuussi leemiso gidiis.—Yoh. 13:15.

7. Azazettiyoogee siiquwaara waani gayttii?

7 Azazettiyoogee siiquwaara gayttidaba gidiyoogaa bessanawu, Yesuusi I kiittidoogeetussi kasetidi, “Ta azazoi a matan de7iyo  asi, qassi he azazuwaakka naagiyaagee, i tana siiqiya asa” yaagiis. (Yoh. 14:21) Qassi biidi sabbakanaadan Yesuusi azazidobaa azazettiyoogan Xoossaa siiqiyoogaa bessoos; ayssi giikko, Yesuusa azazoti A Aawaa qofaa qonccissoosona. (Maa. 17:5; Yoh. 8:28) Yihoowanne Yesuusa siiqiyoogaa nuuni bessiyo wode, eti nuuni eta siiquwan deˈanaadan oottoosona.

ASAWU SEERAA YOOTOOS

8, 9. (a) Nuuni sabbakiyo hara gaasoy aybee? (b) Yihooway yootido, Hizqqeela 3:18, 19⁠ninne 18:23n deˈiya qofay nuuni ubbatoo sabbakanaadan denttettiyoy aybissee?

8 Nuuni ubbatoo sabbakiyo hara gaasoykka deˈees. Nuuni asawu seeraa yootanawu sabbakoos. Nohee ‘xillotettaabaa yootidoogaa’ Geeshsha Maxaafay odees. (2 PHeexiroosa 2:5 nabbaba.) Bashshaa Haattaappe kase I yaana bashshaabaakka asawu seeraa yootidoogee erettidaagaa. Nuuni hegaadan gaana danddayiyoy aybissee? Yesuusi yootidobaa akeeka: “Aissi giikko, bashshiya haattaa yuussaappe kase wode, Nohee markkabiyan gelido gallassai gakkanaashin, asai meesinne uyees; qassi, attumaasai machcheesinne maccaasai azinaa gelees. Bashsha haattai yiidi, eta ubbaa efaana gakkanaashin, eti akeekibookkona; taani, Asa Na7ai, yiyo wode, hegaa mala gidana.” (Maa. 24:38, 39) Asay siyana xayikkonne, Nohee etawu yootanaadan odettida seeraa ammanettidi yootiis.

9 Ha wodiyan, Xoossay asawu halchchidobaa eranaadan nuuni Kawotettaabaa asawu yootoos. Nuuni Yihoowaagaadan, asay siyidi ‘paxa deˈanaadan’ wozanappe koyoos. (Hiz. 18:23) Hegaadankka, nuuni sooppe soonne dabaaban markkattiyo wode, Xoossaa Kawotettay yiidi Xoossawu azazettenna alamiyaa xayssanaagaa danddayettida keenan daro asawu seeraa yootoos.—Hiz. 3:18, 19; Dane. 2:44; Ajj. 14:6, 7.

NU SHOORUWAA SIIQOOS

10. (a) Maatiyoosa 22:39y sabbakanawu gaaso gidiyaabaa ay yootii? (b) PHawuloosinne Sillaasi Piliphphisiyuusan qasho keettaa naagiyaagaa waati maaddidaakko yoota.

10 Nuuni ubbatoo sabbakiyo hara gaasoy qassi nu shooruwaa siiqiyoogaa. (Maa. 22:39) Asaa hanotay laamettiyo wode eti bantta qofaa laammana danddayiyoogaa nuuni akeekiyo gishshawu, genccidi sabbakanaadan he siiqoy nuna denttettees. Kiitettida PHawuloosanne A laggiyaa Sillaasa gakkidabaa qoppa. Piliphphisiyuusan, eqettiyaageeti eta qashissidosona. Qamma bilahiyan akeekennan biittay qaaxxin qasho keettaa penggee dooyetti bayiis. Qasho keettaa naagiyaagee qashuwaasay kessi ekki biichchiis gi hirggidi bana worana hanishin PHawuloosi qaalaa xoqqu oottidi A, “Nena qohoppa” yaagiis. Qasho keettaa naagiyaagee, “Taani attanau ai oottana bessii?” yaagidi oychchiis. Oychchin eti, “Godaa Yesuus Kiristtoosa ammana; neeni attana” yaagidosona.—Oos. 16:25-34.

Yihoowa, Yesuusanne nu shooruwaa siiqiyoogee nuuni sabbakanaadan denttettees (Mentto 5, 10 xeella)

11, 12. (a) Qasho keettaa naagiya bitaniyaabaa yootiya taarikiyaappe haggaazuwaabaa ay tamaariyoo? (b) Nuuni ubbatoo sabbakanawu koyiyoy aybissee?

11 Qasho keettaa naagiya bitaniyaabaa yootiya taarikiyaappe haggaazuwaabaa ay tamaariyoo? He bitaniyaa xeelay laamettin, I bana maaddanaadan oychchidoy biittay qaaxxi simmiina gidiyoogaa akeeka.  Hegaadankka, Geeshsha Maxaafaabaa siyanawu kase koyenna issi issi asay akeekennan keehi azzanttiyaabay gakkiyo wode ba qofaa laammidi maaduwaa koyana danddayees. Leemisuwawu, nu moottan deˈiya issi issi asay daro wodiyawu oottido oosuwaappe eti qoppennan kessin azzanana danddayoosona. Harati bantta aqo laggiyaappe mati shaahettido gishshawu keehi azzanennan aggokkona. Harati qassi iita harggee oyqqidoogaa erido gishshawu woy siiqiyo uri hayqqido gishshawu, keehi kayyottana danddayoosona. Hegaa malabay gakkin azzaniyo wode, kase eti eranawu koyenna, deˈuwawu halchchettidabaa xeelliyaagan oychchana danddayoosona. Geella eti, ‘Attanawu taani ay oottana koshshii?’ giidi qoppanakka danddayoosona. Nuuni etaara gayttiyo wode, eti kase siyi erenna ufayssiya hidootaa nuuni yootin siyanawu koyennan waayi aggana.

12 Yaatiyo gishshawu, nuuni ubbatoo sabbakikko, nuuni yootiyo minttettiyaabaa siyanawu koyiyo wodiyan asay nuna demmana danddayees. (Isi. 61:1) Kumetta wodiyaa 38 layttaa haggaazida SHarlota, “Ha wodiyan asawu leeliis. Eti mishiraachchuwaa siyana koshshees” yaagaasu. Kumetta wodiyaa 34 layttaa haggaazida Evora hagaadan gaasu: “Ha wodiyan awudeegaappenne aaruwan daro asay yibbaatiis. Taani eta maaddanawu wozanappe koyays. Hegee taani sabbakanaadan denttettees.” Nu shooruwaa siiqiyoogee tumukka ubbatoo sabbakanaadan oottiyaaba!

NUUNI GENCCANAADAN MAADDIYA IMOTATA

13, 14. (a) Yohaannisa 15:11n odettida imotay aybee? (b) Nuuni waanidi Yesuusaagaa mala ufayssaa ufayttana danddayiyoo? (c) Ufayssay haggaazuwan nuna waati maaddii?

13 Yesuusi hayqqanaappe kase he qammi, I kiittidoogeeti ayfiyaa ayfiyoogan genccanaadan maaddiya amarida imotatakka yootiis. He imotati aybee, qassi hegeeti nuna waati maaddiyoonaa?

14 Imota gidida ufayssaa. Sabbakanaadan Yesuusi azazidoogaa naagiyoogee deexxiyaabee? Akkay, deexxenna. Yesuusi woyniyaa leemisuwaa yooti simmidi, Kawotettaabaa sabbakiya nuuni ufayttanaagaa yootiis. (Yohaannisa 15:11 nabbaba.) I ba ufayssay nubaa gidanaagaa yootiis. Waanidi? Kasetidi beˈidoogaadan, Yesuusi bana woyniyaa anuwan, ba erissiyo ashkkarata qassi turaa maran leemisiis. Woyniyaa anoy turaa marawu zemppo gidees. Maray anuwaa bollan deˈido peeshshan, haattaanne koshshiya harabaa appe demmees. Hegaadankka, nuuni Kiristtoosa leemisuwaa kaalliyoogan aara issippetettan deˈido peeshshan, I ba Aawaa sheniyaa oottidi ufayttiyoogaadan, nuunikka ufayttoos. (Yoh. 4:34; 17:13; 1 PHe. 2:21) Kumetta wodiyaa 40⁠ppe dariya layttaa haggaazida Haanna, “Taani haggaaza simmada ubbatoo ufayttiyo ufayssay ubbatoo Yihoowawu oottanaadan minttettees” yaagaasu. Nuuni wozanappe ufayttiyoogee metiya heerankka gidin ubbatoo sabbakanaadan wolqqaa immees.—Maa. 5:10-12.

15. (a) Yohaannisa 14:27n odettida imotay aybee? (b) Sarotettay nuuni ayfiyaa ayfanaadan maaddiyoy aybissee?

15 Imota gidida sarotettaa. (Yohaannisa 14:27 nabbaba.) Yesuusi hayqqanaappe kase qammi, “Ta sarotettaa intteyyo immais” yaagidi kase yootiis. He imotay, hegeekka, A sarotettay nuuni ayfiyaa ayfanaadan waati maaddii? Nuuni gencciyo wode, Yihoowaynne Yesuusi nuna nashshiyoogaa eriyo gishshawu, nu wozanan xayenna sarotettay deˈees. (Maz. 149:4; Roo. 5:3, 4; Qol. 3:15) Kumetta wodiyaa haggaazuwan 45 layttaa takkida Ulfi, “Sabbakiyoogee tana daafurssikkonne, ta deˈuwan tumuppe ufayttanaadan maaddees” giis. Nuuni xayenna  sarotettaa demmido gishshawu Yihoowa keehi galatoos!

16. (a) Yohaannisa 15:15n odettida imotay aybee? (b) Kiitettidaageeti waanidi Yesuusa lagge gididi deˈana danddayiyoonaa?

16 Imota gidida laggetettaa. Yesuusi I kiittidoogeeti ‘daro ufayttanaadan’ koyiyoogaa yooti simmidi, issi uri ba goˈˈaa aggibayidi siiqiyoogee keehi koshshiyoogaa odiis. (Yoh. 15:11-13) Guyyeppe I eta, “Taani inttena ta laggeta gaas” yaagiis. Yesuusaara laggetiyoogee keehi gita imota! Kiitettidaageeti A lagge gididi deˈanawu ay oottana koshshii? Eti ubbatoo “aifiyaa aifana” koshshees. (Yohaannisa 15:14-16 nabbaba.) Hegaappe naaˈˈa gidiya layttaa kasetidi, Yesuusi I kiittidoogeeti sabbakanaadan azaziiddi, “Saluwaa kawotettai matattiis” yaagiis. (Maa. 10:7) Hegaa gishshawu, I hayqqanaappe kase qammi, eti doommido oosuwan genccanaadan eta minttettiis. (Maa. 24:13; Mar. 3:14) Yesuusi azazidobaa poliyoogee metana danddayikkonne, eti hegaa polananne A lagge gididi deˈana danddayoosona. Waatidi? Hara imotaa maaduwan hegaa polana danddayoosona.

17, 18. (a) Yohaannisa 15:16n odettida imotay aybee? (b) He imotay Yesuusi erissiyo ashkkarata waati maaddii? (c) Nuna minttettiya, ha wodiyan nuussi imettida imotati aybee?

17 Nu woosawu zaaruwaa demmiyo imotaa. Yesuusi, “[Aaway] intte ta sunttan woossidobaa ubbaa immana” yaagiis. (Yoh. 15:16) I yootido he qofay kiitettidaageeta keehi minttettidoogee qoncce! * Eti loytti erana xayikkonne, eta Kaalettiyaagee saˈan deˈiyo wodee wuranawu matiis; shin eta maaddiyaabi xayenna. Kawotettaa mishiraachchuwaa yootanaadan azazidobaa polanaadan maaddana mala eti woossiyo woosaa Yihooway ubbatoo zaarana. Qassi hegaappe simmin takkennan, eti maaduwaa demmanawu woossin Yihooway waati zaaridaakko beˈidosona.—Oos. 4:29, 31.

Nuna maaddanaadan woossiyo woosaa Yihooway zaaranaagaa ammanettana danddayoos (Mentto 18 xeella)

18 Ha wodiyankka hanotay hegaa mala. Nuuni ayfiyaa ayfiyoogan genccikko, Yesuusawu lagge gidoos. Qassi, nuuni Kawotettaa mishiraachchuwaa sabbakiyo wode xubbiyaabaa xoonanawu maaddana mala woossiyo woosaa Yihooway ubbatoo zaaranaagaa ammanettana danddayoos. (Pili. 4:13) Nu woosawu zaaruwaa demmiyoonne Yesuusa lagge gidiyo gishshawu Yihoowa keehi galatoos! Yihooway immiyo he imotati nuuni ubbatoo ayfiyaa ayfanaadan minttettoosona.—Yaaq. 1:17.

19. (a) Nuuni ubbatoo sabbakiyoy aybissee? (b) Nuuni Xoossaa oosuwaa polanaadan maaddiyay aybee?

19 Ha huuphe yohuwan beˈidoogaadan, nuuni Yihoowa bonchchissiyaabaanne A sunttaa geeshshiyaabaa oottanawu, Yihoowanne Yesuusa siiqiyoogaa bessanawu, asawu seeraa yootanawu, qassi nu shooruwaa siiqiyoogaa bessanawu ubbatoo sabbakoos. Hegaa bollikka, ufayssay, sarotettay, laggetettaynne nu woosawu zaaruwaa demmiyo imotati nuuni Xoossaa oosuwaa polanaadan minttettoosona. Yihooway nuuni ubbatoo ‘daro ayfiyaa ayfanawu’ wozanappe baaxetiyoogaa beˈiyo wode keehi ufayttees!

^ MENT. 1 ‘Ayfiyaa ayfiyoogaa’ geetettidi birshshettida Giriiketto koyro qaalay ubbatoo oosettiyaabaa bessees.

^ MENT. 17 Yesuusi I kiittidoogeetuura haasayiyo wode eti bantta woosawu zaaruwaa demmanaagaa darotoo yootiis.—Yoh. 14:13; 15:7, 16; 16:23.