Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

 XANNAˈIYO HUUPHE YOHUWAA 51

Yihoowa Ay Keenaa Loytta Eray?

Yihoowa Ay Keenaa Loytta Eray?

“Ne sunttaa eriyaageeti nenan ammanettoosona; aissi giikko, GODAU, neeni nena koyiyaageeta yegga bayakka.”—MAZ. 9:10.

MAZAMURE 56 Tumaa Ogiyan Hemetta

HA XINAATIYAN *

1-2. Anjelita hanotaappe nuuni ay tamaariyoo?

NENA yelidaageeti Yihoowa Markkee? Gidikko, eti Yihoowa dabbo gidido gishshawu neeni A dabbo gidennaagaa hassayana koshshees. Nuna yelidaageeti Xoossaayyo haggaazin woy haggaazana xayin, nuuni ubbay Yihoowaara dabbotaa minttana koshshees.

2 Anjelita giyo ishaa hanotaa beˈa. Eta so asay ubbay Yihoowa Markka. SHin, I yelagatettan deˈiyo wode, Xoossaakko keehi shiiqidabadan ayyo siyettenna. I, “Nu so asay oottiyoobaa taani oottanawu koyido gishsha xalaalawu Yihoowawu haggaazays” yaagiis. SHin, Anjelitoy wodiyaa bazzidi Xoossaa Qaalaa nabbabanawunne hegaa wotti dentti qoppanawu, qassi ubbatoo Yihoowakko woossanawu qofaa qachchiis. I ay akeekidee? I, “Ta Aawaa Yihoowakko shiiqana danddayiyo issi ogee taani A eriyoogaa gidiyoogaa akeekaas” yaagiis. Anjelita hanotay keehi koshshiya oyshata nuuni qoppanaadan oottees: Yihoowaabaa loyttidi eriyoogee abaa amaridabaa eriyoogaappe waani dummatii? Qassi loyttidi Yihoowa eranawu waatana danddayiyoo?

3. Yihoowaabaa loyttidi eriyoogee abaa amaridabaa eriyoogaappe waani dummatii?

3 Nuuni Yihoowa sunttaa woy I haasayido woy oottido issi issibata eriyo gishshawu, A eroos giidi qoppana danddayoos. SHin hegaa giyoogee nuuni Yihoowa loytti eroos giyoogaa gidenna. Yihoowa eranawu harabaa oottana koshshees.  Nuuni Yihoowabaanne A eeshshatubaa tamaaranawu wodiyaa bazzana bessees. Haasayanawunne oottanawu Yihoowa aybi denttettidaakko nuuni akeekana danddayiyoy yaatiyoogaa xallaana. Hegee nuuni qoppiyoobaanne oottiyoobaa Yihooway dosiyaakkonne dosennaakko eranaadan nuna maaddana. Nuuni ay oottanaadan Yihooway koyiyaakko erikko, hegaa oottana koshshees.

4. Geeshsha Maxaafan etabay odettido asatubaa pilggiyoogee nuna waati maaddii?

4 Nuuni Yihoowayyo haggaazanawu koyiyo gishshawu issi issi asay nuna qilliiccana danddayees, ubba qassi nuuni shiiquwaa biyoogaa doommiyo wode eti kaseegaappe aaruwan nuna eqettana danddayoosona. SHin, nuuni Yihoowan ammanettikko, I nuna mule aggenna. Nuuni Xoossaara merinawu duuxxenna dabbotaa dabbotiyoogaa doommana. Nuuni Yihoowa hegaadan loyttidi erana danddayiyoo? Ee, danddayoos! Nagaranchcha gidida Muusenne Kawuwaa Daawita mala asaa hanotay hegaa bessees. Eti oottidobaa pilggidi naaˈˈu oyshata zaarana: Eti Yihoowa waati eridonaa? Qassi eta hanotaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo?

MUUSEE “BEETTENNA XOOSSAA” BEˈIIS

5. Muusee ay oottanawu dooridee?

5 Muusee Xoossawu oottanawu dooriis. Muuseyyo layttay 40 heera gidido wode, I “Gibxxe kawuwaa naa7ee na7aa” geetettiyoogaappe Xoossaa asaa gidida Israaˈeelatuura issippe gidanawu dooriis. (Ibr. 11:24) Muusee gita maataa aggi bayiis. Muusee Israaˈeelata maaddido wode, bana Gibxxe Kawoy hanqqettanaagaa eriis. Paarooni wolqqaama kawo, qassi Gibxxe asay A xoossaadan xeellees. Hagee Muusessi mino ammanoy deˈiyoogaa bessees. Muusee Yihoowan ammanettiis. Muusee hegaadan ammanettidoogee I ba deˈo laytta ubban Yihoowaara mata dabbotettan deˈanaadan maaddiis.—Lee. 3:5.

6. Muuse hanotaappe nuuni ay tamaariyoo?

6 Nuuni tamaariyoobay aybee? Muuseegaadan, nuuni ubbay issi issibaa kuuyana koshshees: Nuuni Xoossawu oottanawunne A asaara issippe gidanawu dooranee? Nuuni Xoossawu oottanawu nu goˈˈaa aggibayiyoogee koshshana danddayees, qassi Yihoowa erennaageeti nuna eqettana danddayoosona. SHin nuuni saluwan deˈiya nu Aawan ammanettikko, I nuna maaddanaagaa ammanettoos!

7-8. Muusee ay akeekiyoogaa aggibeennee?

7 Muusee Yihoowa eeshshata akeekiyoogaanne A sheniyaa oottiyoogaa aggibeenna. Leemisuwawu, Muusee Israaˈeelata Gibxxeppe kessanaadan Yihooway oychchido wode, I xala gidennaagaanne qassi danddayennaagaa zaari zaaridi Yihoowawu yootiis. Xoossay zaaridobay I Muuseyyo qarettiyoogaa woy awu siyettiyaabaa akeekiyoogaanne a maaddidoogaa bessees. (Kes. 4:10-16) Hegaappe denddidaagan, Muusee wolqqaama gidida pirdda kiitaa Paaroonawu yootiis. Hegaappe simmin, Israaˈeelata ashshidi, Paaroonanne A olanchchata zoˈo abban xayssiyoogan Yihooway ba wolqqaa goˈettidoogaa Muusee beˈiis.—Kes. 14:26-31; Maz. 136:15.

8 Muusee Israaˈeelata Gibxxeppe kaalettidi kessi simmin, eti ubbatoo zuuzummidosona. Gidikkokka, Yihooway aylletettaappe laˈa kessido ba asaa ay keena danddayidaakko Muusee beˈiis. (Maz. 78:40-43) Yihooway Israaˈeelata xayssennaadan Muusee oychchin I xayssennan aggidoogee Yihooway ba huuphiyaa ziqqi oottiyoogaa bessiyaaba gidiyoogaakka Muusee akeekiis.—Kes. 32:9-14.

9. Ibraawe 11:27y yootiyoogaadan, Muusee Yihoowaara dabbotido dabbotay ay keena matee?

 9 Israaˈeelati Gibxxeppe kiyi simmin, Muusee saluwan deˈiya ba Aawaa beˈiyoogaa keenaa Yihoowaara dabbotaa keehi minttiis. (Ibraawe 11:27 nabbaba.) He dabbotay ay keena matakko Geeshsha Maxaafay yootiiddi, “Asi ba laggiyaara haasayiyoogaadan GODAI Muuseera sinttan eqqidi, haasayees” yaagees.—Kes. 33:11.

10. Yihoowa loytti eranawu, nuuni ay oottana koshshii?

10 Nuuni tamaariyoobay aybee? Yihoowa loytti eriyoogee, A eeshshata tamaariyoogaa xalla gidennan, A sheniyaa poliyoogaa. Ha wodiyan “asai ubbai attanaadaaninne tumatettaa eranaadan” Yihooway koyees. (1 Xim. 2:3, 4) Nuuni Xoossaa sheniyaa poliyo issi ogee Yihoowabaa harata tamaarissiyoogaa.

11. Nuuni harata Yihoowabaa tamaarissiyo wode, kaseegaappe aaruwan A waati eriyoo?

11 Nuuni darotoo, Yihoowaabaa harata tamaarissiyo wode, kaseegaappe aaruwan A eroos. Leemisuwawu, A dabbo gidanawu koyiyaageeta demmanaadan I nuna maaddiyo wode, Yihooway asawu qarettiyoogaa akeekoos. (Yoh. 6:44; Oos. 13:48) Nu xinaateti iita meeziyaa agganaadaaninne laamettidi ooratta asatettaa maayanaadan I maaddiyo gishshawu, Xoossaa Qaalaa, Geeshsha Maxaafawu wolqqay deˈiyoogaa nuuni akeekoos. (Qol. 3:9, 10) Nu heeran deˈiya asaa nuuni maaddanaadan Xoossay nuna etakko darotoo kiittiyo gishshawu, I asaa danddayiyoogaakka nuuni akeekoos.—Roo. 10:13-15.

12. Kessaabaa 33:13y yootiyoogaadan, Muusee oychchidobay aybee, qassi aybissi?

12 Muusee Yihoowaara dabbotido dabbotaa xoqqu oottidi xeelliis. Yihooway Muuse baggaara maalaalissiya darobaa oottido gishshawu, Muusee Yihoowa loytti eriis. Gidikkokka, kaseegaappe aaruwan A eranaadan maaddana mala, I Yihoowa oychchiis. (Kessaabaa 33:13 nabbaba.) Muusee hegaadan oychchiyo wode awu layttay 80⁠ppe darees, yaanikkonne, I saluwan deˈiya siiqiya ba Aawaabaa tamaariyo darobay deˈiyoogaa eriis.

13. Nuuni Xoossaara dabbotido dabbotaa xoqqu ootti xeelliyoogaa bessiyo issi ogee aybee?

13 Nuuni tamaariyoobay aybee? Nuuni daro layttawu Yihoowawu haggaazikkonne, aara dabbotido dabbotaa mule xaasayidi xeellana koshshenna. Nuuni Xoossaara dabbotido dabbotaa xoqqu ootti xeelliyoogaa bessiyo issi ogee woosan aara haasayiyoogaa.

14. Xoossaabaa tamaaranawu woossay nuna keehi maaddees giyoy aybissee?

14 Neeni issi urawu mata lagge gidanawu koyikko, aara darotoo haasayana koshshees. Hegaa gishshawu, Xoossawu mata dabbo gidanawu, akko darotoo woossa, qassi ne qoppiyoobaanne neeyyo siyettiyaabaa awu yootanawu yayyoppa. (Efi. 6:18) Turkke biittan deˈiya Kirista hagaadan gaasu: “Tana qofissiyaabaa woosan Xoossawu yoota simmada A maaduwaa akeekido wode ubban kaseegaappe aaruwan taani Yihoowa siiqaysinne an ammanettays. Yihooway ta woosaa waati zaariyaakko taani akeekidoogee, Yihoowa ta Aawaadaaninne ta Dabbodan xeellanaadan tana maaddiis.”

YIHOOWA WOZANAADAN OOTTIYA ISSI BITANIYAA

15. Yihooway Kawuwaa Daawita waati qonccissidee?

15 Kawuwaa Daawiti yelettido wode, A yelidaageetinne A dabboti ubbay Yihoowawu goynnoosona. SHin, Daawiti Yihoowawu goynniyoy eta so asay Yihoowawu goynniyo gishshataassa gidenna. I Xoossaara dabbotido dabbotaa minttiis; qassi Yihooway A keehi siiqiis. Yihooway Daawita “ta wozanaadan oottiya” asa giidi qonccissiis. (Oos. 13:22) Daawiti Yihoowakko waani keehi shiiqidee?

16. Meretaabaa xeelliyoogan Yihoowabaa tamaaranawu Daawiti ay oottidee?

 16 Daawiti meretaappe Yihoowaabaa akeekiis. Daawiti yelagatettan, dembban ba aawaa dorssaa heemmiiddi daro wodiyaa aattiis. I Yihoowa meretatubaa wotti dentti qoppiyoogaa he wode doommennan aggenna. Leemisuwawu, Daawiti omarssi saluwaa pude xeelliyo wode, shaˈan qoodettiya xoolintteta beˈiyoogaa xalla gidennan, I eta medhdhida Xoossaa eeshshatakka akeekiis. Daawiti hagaadan giis: “Saloti Xoossaa bonchchuwaa haasayoosonanne salotu gufanttoi i ba kushiyan oottidobaa awaajjees.” (Maz. 19:1, 2) Daawiti asay merettido ogiyaa wotti dentti qoppido wode, Yihooway keehi aadhdhida eranchcha gidiyoogaa akeekiis. (Maz. 139:14) Daawiti Yihooway medhdhidobata wotti dentti qoppidi, Yihoowaara bana geeddarssiyo wode I keehi laafaa gidiyoogaa akeekiis.—Maz. 139:6.

17. Nuuni meretaabaa wotti dentti qoppikko, ay tamaarana danddayiyoo?

17 Nuuni tamaariyoobay aybee? Meretatun ufaytta. Yihooway medhdhido ha saˈan deˈiya loˈˈiyaabata akeekanawu wodiyaa bazza; hegan maalaaletta! Yihoowabaa nena tamaarissiya meretatubaa, hegeekka mitatubaa, mehe doˈatubaanne asatubaa galla galla wotta dentta qoppa. Yaatiyo wode, galla galla nena siiqiya Aawaabaa tamaaraasa. (Roo. 1:20) Qassi kaseegaappe aaruwan neeni A siiqiyoogaa galla galla akeekana.

18. Mazamure 18y yootiyoogaadan, Daawiti ay akeekidee?

18 Daawiti Yihooway A maaddiiddi deˈiyoogaa akeekiis. Leemisuwawu, issi gaammuwaappenne issi beeriyaappe Daawiti ba aawaa dorssaa ashshido wode, he doˈata woranaadan Yihooway A maaddidoogaa akeekiis. Wolqqaama olanchchaa Gooliyaada worido wode, Daawiti Yihooway bana kaalettiiddi deˈiyoogaa akeekiis. (1 Sam. 17:37) Qassi qanaatiya Kawuwaa Saaˈoolappe I baqatido wode, Yihooway bana ashshidoogaa I akeekiis. (Maz. 18, huuphessa qofaa) Daawiti otorettiya asa gidiyaakko, he ubbabaa ba wolqqan oottidabadan qoppana danddayees. SHin, Daawiti ba huuphiyaa ziqqi oottiyo gishshawu, ba deˈuwan Yihoowa maaduwaa akeekiis.—Maz. 138:6.

19. Daawita hanotaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo?

19 Nuuni tamaariyoobay aybee? Yihooway nuna maaddanaadan oychchiyoogaappe harabaakka nuuni oottana koshshees. I nuna awude, qassi waati maaddiyaakko nuuni akeekanawukka baaxetana bessees. Nuuni nu huuphiyaa ziqqi oottiyaageeta gidikko, nuuni ubbabaa oottana danddayennaagaanne nu danddayennabaa oottanaadan Yihooway maaddiyoogaa akeekoos. Qassi galla galla Yihooway nuna maaddiyoogaa akeekiyo wode, aara dabbotido dabbotay minnees. Fiiji giyo biittan deˈiya, daro layttawu Yihoowawu haggaazida Isaqa giyo issi ishay hegee tuma gidiyoogaa ba deˈuwan beˈiis. I hagaadan giis: “Taani ta deˈuwaabaa hassayiyo wode, taani Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doommoosappe hanno gakkanaashin Yihooway tana ay keena maaddidaakko akeekaas. Hegaappe denddidaagan, Yihooway tawu beettiyaagaa keena qoncce.”

20. Daawiti Xoossaara dabbotido dabbotaappe ay tamaarana danddayiyoo?

20 Daawiti Yihoowa milatiis. Yihooway nuna bana milatissidi medhdhiis. (Doo. 1:26) Nuuni Yihoowabaa loyttidi tamaariyo wode, kaseegaappe aaruwan A leemisuwaa kaallana. Daawiti saluwan deˈiya ba Aawaa loyttidi erido gishshawu, haratuura  gayttidaagan A leemisuwaa kaalliis. Issi leemisuwaa beˈa. Daawiti Berssaabiira zinˈˈido wodenne hegaappe simmidi I azinaa worido wode Yihoowa bolli nagaraa oottiis. (2 Sam. 11:1-4, 15) SHin Daawiti harata maariyo gishshawu, Yihooway A maariis. Daawiti hegaadan loyttidi Yihoowaara dabbotido gishshawu, Israaˈeelati A keehi siiqidosona, qassi Yihooway Israaˈeelan kawotida hara kawotuyyo A loˈˈo leemisodan goˈettiis.—1 Kaw. 15:11; 2 Kaw. 14:1-3.

21. Efisoona 4:24⁠ynne 5:1y yootiyoogaadan, nuuni ‘Xoossaa milatiyoogan’ demmiyoobay aybee?

21 Nuuni tamaariyoobay aybee? Nuuni ‘Xoossaa milatana’ koshshees. Nuuni Xoossaa leemisuwaa kaalliyo wode, goˈettiyoogaa xalla gidennan, abaa loytti eroos. Nuussi Xoossaagaa mala eeshshay deˈiyo wode, A naata gidiyoogaa bessoos.Efisoona 4:24; 5:1 nabbaba.

YIHOOWABAA TAMAARIYOOGAA

22-23. Yihoowabaa nu eridobaa oosuwan peeshshiyo wode, aybi hananee?

22 Nuuni beˈidoogaadan, meretaa baggaaranne A Qaalaa Geeshsha Maxaafaa baggaara Yihoowabaa tamaarana danddayoos. Nuuni eta leemisuwaa kaallana danddayiyo Muusanne Daawita mala ammanettida ashkkaratubaa Geeshsha Maxaafay yootees. Yihooway ba gishshaa oottiis. Nuuni nu gishshaa oottananne abaa tamaaranawu nuussi danddayettida ubbabaa oottana koshshees.

23 Nuuni Yihoowabaa tamaariyoogaa mule aggana koshshenna. (Era. 3:11) Keehi koshshiyaabay, abaa ay keena erido giyoogaa gidennan, nu eridobaa oottiyoogaa. Nuuni eridobaa oosuwan peeshshanawunne siiqiya nu Aawaa leemisuwaa kaallanawu baaxetikko, I nuukko shiiqiyoogaa aggenna. (Yaaq. 4:8) Xoossay bana loytti eranawu baaxetiyaageeta mule aggennaagaa ba Qaalan yootiis.

MAZAMURE 80 ‘Yihooway Keha Gidiyoogaa Xeelli Beˈite’

^ MENT. 5 Daro asay Xoossay deˈiyoogaa ammanees; shin eti A loytti erokkona. Yihoowa eriyoogaa giyoogee woygiyoogee, qassi nuussi Yihoowaara mino dabbotay deˈanaadan Muuseppenne Kawuwaa Daawitappe ay tamaarana danddayiyoo? Ha huuphe yohoy ha oyshata zarana.