Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

 DEˈUWAN HANIDABAA

Godaa Kaallanawu Ubbabaa Agga Bayaas

Godaa Kaallanawu Ubbabaa Agga Bayaas

“Neeni sabbakanawu biikko, soo simmoppa. Neeni simmada yiikko, taani ne gediyaa menttana.” Aaway tana yashissido gishshawu, sooppe kiyanawu qofaa qachaas. Taani Godaa kaallana gaada ubbabaa agga bayanawu koyro oottidobay hegaa. He wode tawu layttay 16.

HEGAA ubbawu gaasoy aybee? Ane yootays. Taani Isiine 29, 1929n yelettada, Pilippinssen Bulakana giyoosan deˈiya issi heeran diccaas. He wode ikkonoomiyan qohettido gishshawu yan daro asay ishalo deˈo deˈenna. Taani yelagatettan deˈiyo wode olay denddiis. Jaappaane olanchati Pilippinsse biittaa olidosona. SHin nu heeray keehi gaxattiyo gishshawu, olay yaa gakkibeenna. Nuuyyo eraadoonee, televizhiineenne gaazeexay baynna gishshawu, olaabaa asappe siyoos.

Taani hosppun naatuppe naaˈˈantta, qassi tawu layttay hosppuna gidiyo wode, ta aayee aawaynne aayyiyaa etaara deˈanaadan tana efiidosona. Nuuni Kaatolike gidikkokka, ta aayee aaway haymaanootiyaabaa eranawu koyees; qassi ba laggetuppe ekkido haymaanootiyaara gayttida xuufeta son wottees. Tagaloge qaalan giigida, worddo haymaanoote timirtteta qoncciyaa kessiya xuufetanne Geeshsha Maxaafaa i tana bessidoogaa hassayays. Taani Geeshsha Maxaafaa, ubba qassi oyddu Wonggeleta nabbabiyoogaa dosays. Yaatiyoogee, taani Yesuusa leemisuwaa kaallanawu koyanaadan oottiis.—Yoh. 10:27.

GODAA KAALLIYOOGAA TAMAARAAS

Jaappaaneti 1945n nu biittaa haariyoogaa aggidosona. He wode, ta aawaynne aayyiyaa taani soo simmanaadan oychidosona. Ta aayee aawaykka taani baanaadan zoriis. Hegaa gishshawu baas.

Daro takkennan, Tisaase 1945n, nu heeran sabbakanawu amarida Yihoowa Markkati Angate katamappe yiidosona. Issi cima Yihoowa Markkay nu soo yiidi Geeshsha Maxaafay ‘wurssetta gallassaabaa’ ay yootiyaakko qonccissiis. (2 Xim. 3:1-5) Matan deˈiya heeran Geeshsha Maxaafaa issippe xannaˈanaadan i nuna shoobbiis. Ta aawaynne ta aayyiyaa bibookkona, shin taani baas. Yan 20 gidiya asay shiiqiis; qassi issoti issoti Geeshsha Maxaafay tamaarissiyoobaa oychidosona.

Eti tamaarissiyoobaa ubbaa taani akeekabeenna gishshawu, aggada baanawu qofaa qachaas. He wode, eti Kawotettaa mazamuriyaa yexxiyoogaa doommidosona. He mazamuree tana ufayssido  gishshawu, yan takkaas. Mazamuriyaappenne woosaappe simmin, yan deˈiya ubbay kaalliya Woggaa gallassi Angaten shiiqanaadan shoobettiis.

Krusa son he shiiquwaa shiiqanawu nuuppe daroti 8 kilo meetire gidiyaagaa hemettidi biida. Yan shiiqida 50 asaa giddon deˈiya naatikka Geeshsha Maxaafaa cimma qofaara gayttidabaa zaariyoogee tana maalaaliis. Darotoo shiiquwaa shiiqa simmin, katamaa kase ayssida, cimida aqinye ishay Damin Santosi taani issi galla a son aqanaadan shoobbiis. He qammaappe dariya baggaa Geeshsha Maxaafaa tobbiiddi takkida.

He wode, nuuppe daroti Geeshsha Maxaafaa tumaa tamaaridi sohuwaara ammanida. Amarida shiiqotuppe simmin, ishantti tananne harata, “Xammaqettanawu koyeetii?” giidi oychidosona. Taani, “Ee, koyays” yaagaas. Taani aylledan ‘Godaa Kiristtoosayyo oottanawu’ koyiyoogaa erays. (Qol. 3:24) Nuuppe naaˈˈati Usuppune 15, 1946n, matan deˈiya shaafaa biidi xammaqettida.

Nuuni xammaqettida Kiristtaane gidiyo gishshawu, Yesuusa leemisuwaa kaallidi ubbatoo sabbakana koshshiyoogaa akeekida. Yaatiyoogee ta aawaa ufayssibeenna gishshawu, i hagaadan giis: “Neeni sabbakanawu gakkabeenna keehi guutta naˈa. Qassi shaafan muukettiyoogee nena sabaake kessenna.” Nuuni Xoossaa Kawotettaa mishiraachuwaa sabbakanaadan Xoossay koyiyoogaa taani ayyo yootaas. (Maa. 24:14) Taani gujjada, “Xoossawu gelido qaalaa taani polana koshshees” yaagaas. Taani doomettan yootidoogaadan ta aaway tana yashissidoy he wode. I taani sabbakennaadan digganawu murttiis. Qassi taani ayyaanaaban halchidobaa polanawu ubbabaa koyro agga bayanaadan oottiday hegaa.

Krusa soo asay taani etaara Angatan deˈanaadan shoobbidosona. Qassi eti tananne eta wurssetta naˈiyo Noro aqinye gidanaadan minttettidosona. Nuuni naaˈˈaykka Hidaare 1, 1947n aqinye gidida. Nora he wode hara kataman haggaazawusu; shin taani Angatan sabbakiyoogan maaddays.

UBBABAA AGGA BAYIDO HARA HANOTAA

Taani aqinye gidido heezzantto layttan, macara biiruwaappe yiida Erl Istuwart giyo ishay Angatan deˈiya issi dabaaban 500⁠ppe dariya asawu haasayaa haasayiis. I Inggilizettuwan haasayi simmin taani qanttan a haasayaa Tagaloge qaalan birshshaas. Taani laappun laytta xallaa tamaaraas; shin nu asttamaareti ubbatoo Inggilizettuwaa goˈettoosona. Taani Inggilizettuwaa loytta eranaadan maaddida harabay, Geeshsha Maxaafaa qofay deˈiyo keehi guutta xuufeti Tagaloge qaalan deˈiyoogaa. Hegaa gishshawu, daro xuufeta Inggilizettuwan xannaˈaas. He haasayaanne hegaappe simmin hara haasayata birshshanawu maaddiyaagaa keena Inggilizettuwaa hegaadan eraas.

Taani ayyo birshshido gallassi, Ishaa Istuwarti issi woy naaˈˈu aqinye ishantti Beeteele baanaadan macara biiroy koyiyoogaa heeran deˈiya gubaaˈiyawu yootiis. Eti misoonaaweti 1950n Tiˈokiraasis Inkriis giyo gita shiiquwaa Amarkkan Niwu York giyoosan shiiqiyo wode oosuwan maaddana. SHoobettida ishatuppe issoy tana. Taani he wodekka amaridabaa aggada baas; hegeekka ta meezettido heeraanne ishanttanne michontta. SHin taani hegaa aggidoy Beeteelen oottiyoogan maaddanaassa.

Taani Tamme 19, 1950n Beeteele gelaas; qassi yan ooratta oosuwaa doommaas. Beeteele keettay keehi gita, galˈˈa keetta; he keettaa yuushuwan deˈiya issi hekitaare gadiyan gita mittati deˈoosona. Machibeenna 12 gidiya ishantti yan oottoosona. Guuran qumaa kattiyo keettan oottays. Qassi heezzu saate heerappe doommada maayuwaa meecciyoosan maayuwaa tokkosays. Saateppe guyyiyankka hegaadan oottays. Misoonaaweti he gita shiiquwaappe simminkka beeteelen oottaas. Maxeeteta asawu kiittanawu giigissaas, kiittanaadan koyro oychiyaageetussi koshshiyaabaa oottaasinne imattaa mokkaas; qassi ootta geetettidobaa ubbaa oottaas.

GIILIYAADEN TAMAARANAWU PILIPPINSSEPPE BAAS

Taaninne hara usuppun ishantti 1952n, Pilippinsseppe 20tta kayan Giiliyaade Timirtte Keettan tamaaranawu shoobettidoogee tana keehi ufayssiis. Amarkkan beˈido darobay nuuni erenna oorattaba. Hegee taani diccido heeran eriyoobaappe keehi dummatiyoogee qoncce.

Giiliyaaden tanaara tamaariyaageetuura

Leemisuwawu, nuuni kase erenna so giddo miishshata goˈettiyoogaa tamaarana koshshiis. Qassi  carkkuwaa hanotaykka keehi dumma! Issi galla maallado keehi loˈˈiya boottabay ubbasaa kammidoogaa beˈaas. Hegaa mala shachaa kase mule beˈa erikke. Hegee keehi irxxiyoogaa guyyeppe akeekaas!

SHin, taani Giiliyaaden tamaarido keehi ufayssiyaabay laamettida ubbabaa laafabadan xeellanaadan oottiis. Asttamaareti keehi loˈˈo hiillaa goˈettidi tamaarisoosona. Nuuni loytti pilggiyoogaanne xannaˈiyoogaa tamaarida. Taani ayyaanaaban kayma gidanaadan Giiliyaade timirttee maaddidoogee tuma.

Taani Giiliyaadeppe anjjetta simmada, Niwu York Sitii kataman Bronks giyoosan amarida wodiyawu dumma aqinye gidada oottaas. He wode, Isiine 1953n Ooratta Alamiyaa Maabaraa giyo gita shiiquwaa he kataman ta haggaaziyo heeran shiiqaas. He shiiquwaappe simmin, Pilippinssen haggaazanaadan maddabettaas.

DUUSSAWU INJJETIYA KATAMAA AGGADA BAAS

Macara biiruwan deˈiya ishantti, “Neeni haˈˈi woradaa oosuwaa oottana” yaagidosona. Hegee Yihoowa dorssata maaddanawu Godaagaadan haahuwan deˈiya katamata biyoogan a kaallanaadan tana maaddida haraba. (1 PHe. 2:21) Pilippinsse haruurotu ubbaappe gitatiya Luzene giyoosawu gidduwan deˈiya aaho woradan oottiyo oosoy tawu imettiis. Yan Bulakana, Nweva Esiha, Tarlakanne Zambalesa giyo heerati deˈoosona. Issi issi katamata xomoosanawu Syera Madire deriyaa iita ogiyaara kanttada bays. Otobisee he heerata beenna. Hegaa gishshawu, taani caana kaamiyaa laaggiyaageeti caanido mittaa bolli kiyada baana danddayiyaakkonne eta oychays. Eti darotoo eeno goosona; shin hegaadan biyoogee darin injjetenna.

Yan deˈiya gubaaˈetuppe daroti guuttanne ooratta. Yaatiyo gishshawu, shiiquwaaranne haggaazuwaara gayttidabaa kaseegaappe maara oottanaadan taani eta maaddidoogaa ishantti nashshoosona.

Guyyeppe taani Bikola heera ubban deˈiya worada xomoosiyoogaa doommaas. He woradan deˈiyaageetuppe dariya baggay dumma aqinyeti doommido kase sabbaketti erenna heeran deˈiya citata. Issi keettan deˈiya sheeshsha keettay gidduwan naaˈˈu mittaa yeggido ollaa xalaala. Taani he mittata yedhiyo wode eti olla giddo gelin, taanikka kunddada ollan gelaas. Taani meecettada qanˈˈiyawu giigettanaashin daro wode ekkiis!

Taani yan oottiyo wode, Noribaa qoppiyoogaa doommaas; a aqinye gidada haggaaziyoogaa doommidoy Bulakanaana. He wode a Dumagete Sitii giyo kataman dumma aqinye gidada haggaazawusu; qassi taani o beˈanawu baas. Hegaappe simmin amarida wodiyawu dabddaabbiyan gayttida; qassi 1956n o ekkaas. Nu bullachaappe simmin koyro saaminttan Rapu Rapu haruuruwan deˈiya issi gubaaˈiyaa  xomoosida. Nuuni yan deriyaa kiyidanne daro ogiyaa hemettida; shin azinanne macho gididi gaxattiyaasan deˈiya ishantta maaddanawu oottiyoogee keehi ufayssiyaaba!

BEETEELEN ZAARETTADA HAGGAAZANAADAN SHOOBETTAAS

Nuuni oyddu laytta gidiyaagaa issippe yuuyi xomoosi simmidi, macara biiruwan oottanaadan shoobettida. Hegaa gishshawu, Beeteelen daro layttawu oottiyo oosuwaa Ichashe 1960n doommida. Aadhida wodiyan, gita aawatettay deˈiyo ishanttuura issippe oottiyoogan darobaa tamaaraas; qassi Nora Beeteelen dumma dummabaa oottaasu.

Gita shiiquwan taani haasayiyo wode Sibuwano qaalan birshshiyaagaara

Ayyaanaabaa oosoy Pilippinssen keehi ayfidoogaa taani Beeteelen deˈaydda beˈidoogee gita anjjo. Taani yelagatettan machennan Beeteele geliyo wode, Pilippinssen 10,000 gidiya aassiyaageeti deˈoosona. SHin haˈˈi yan 200,000 aassiyaageeti deˈoosona; qassi xeetan qoodettiya Beeteele keettaa asay keehi koshshiya sabbakiyo oosuwaa maaddees.

Oosoy daro laytta giddon aakki aakki biyo wode, Beeteele keettay oosuwawu keehi guuxxiis. Yaatin, Bolla Gididi Heemmiyaagee gita keettaa keexxanawu sohuwaa koyanaadan yootiis. Attamuwaa kifiliyaa xomoosiyaageenne taani nu macara biiruwaa shooron deˈiyaageeti bantta biittaa bayzzana koyiyaakkonne sooppe so biidi eta oychida. Oonikka bayzzanawu koyibeenna; ubba issi keettaaway, “Nuuni CHaynati shammoosippe attin bayzzokko” yaagiis.

Ishaa Albert SHrodera haasayaa birshshays

SHin issi gallassi nuuni a biittaa shammanawu koyiyaakkonne issi bitanee nuuni qoppennan oychiis; i Amarkkan deˈanawu bees. Hegan doommidi ammananawu metiya darobay haniis. Hara shooroykka ba biittaa bayzzanawu qofaa qachiis; qassi haratikka baagaadan oottanaadan minttettiis. Nuuni haray atto, ‘CHaynati bayzzokkona’ giida bitaniyaa biittaakka shammida. Guutta wodiyan, nu macara biiroy kaseegaappe heezzu kushe dariis. Hegee hananaadan Xoossaa Yihooway koyidoogaa taani ammanaas.

Beeteele keettaa asa ubbaappe 1950n taani yelaga. SHin, haˈˈi taaninne ta machiyaa ubbaappe cima. Goday tana kaalettidosa ubban a kaallidoogan mule zilˈˈettikke. Ta aawaynne aayyiyaa tana sooppe yedettikkokka, Yihooway ayyaanaaban daro yameti deˈiyo so asaa tawu immiis. Nuuni ay ooso oottikkokka, nuussi koshshiyaabaa ubbaa Yihooway kunttiyoogaa aynne sirikke. Noranne taani Yihooway nuussi kehatettan immido ubbabawu a keehi galatoos; qassi haratikka Yihoowa paacci beˈanaadan minttettoos.—Mil. 3:10.

Yesuusi issi wode, giiraa ekkiya Leewa giyo Maatiyoosa, “Tana kaalla” yaagiis. I woygi zaaridee? “Ubbabaa aggi bayidi, denddi eqqidi, [Yesuusa] kaalliis.” (Luq. 5:27, 28) Ta hanotaykka hegaa mala; qassi haratikka hegaadan oottidi daro anjjuwaa demmanaadan wozanappe zorays.

Pilippinsse biittan ayyaanaabaa oosoy ayfiyo wode maaddiyoogan ufayttays