Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Sarotiyoogee Denttettees

Sarotiyoogee Denttettees

“AY MALEE? Saro peˈadii?”

Neeni darotoo hegaadan sarotiyoogee erettidaba. Sarotaydda kushiyaa immennan woy qoommennankka aggakka. Sarotaa meezeenne goˈettiyo qaalay heeraappe heeran dummatikkonne, sarotawu waannabay issi mala. Sarotenna ura woy sarotin zaarenna ura, asay ubbakka siiqenna asadan woy maari baynna asadan xeellana danddayees.

SHin asi ubbi harata ufayttidi sarotenna. Issoti issoti dungguuxiyo woy banttana laafa asadan xeelliyo gishshawu, harata sarotanawu koyokkona. Zariyan, wogan woy deretettaa sinttan banttappe dummatiya ura sarotanawu issoti issoti metootoosona. SHin qanttan sarotiyoogeekka keehi maaddana danddayees.

Nena hagaadan oychcha: ‘Sarotiyoogee demissana danddayiyoobay aybee? Qassi sarotaabaa Geeshsha Maxaafaappe ay tamaariyaanaa?’

“ASA UBBAA” SAROTA

Kiitettida PHeexiroosi Ayhuda gidennaageetuppe koyro Kiristtaaniyaa Qornneliyoosa mokkiiddi, “Xoossai asa som77o xeellenna” yaagiis. (Oos. 10:35) Xoossay “ooninne ba nagaraappe simmanaadan” koyiyoogaa PHeexiroosi yootiis. (2 PHe. 3:9) Ha xiqiseti tumaa tamaariya uraabaa yootiyoobadan koyro qoppana danddayoos. SHin PHeexiroosi Kiristtaanetakka, “Asa ubbaa bonchchite. Intte ishantta siiqite” yaagidi zoriis. (1 PHe. 2:17) Yaatin, eta zaree, wogay woy geedoy ayba gidinkka nuuni harata sarotiyoogee kehennee? Hegee eta bonchchiyoogaanne siiqiyoogaa bessiyaabaappe issuwaa.

Kiitettida PHawuloosi gubaaˈiyan deˈiyaageeta, “Kiristtoosi inttena mokkidoogaadan, . . . issoi issuwaa mokkite” yaagidi zoriis. (Roo. 15:7) PHawuloosi bana ‘maaddidanne’ minttettida ishata dummayidi yootiis. Seexaanay Xoossaa asaa bolli wolqqappe denddido ha wodiyan, nu ishatussinne michchotussi minttettoy hegaappe aaruwan koshshees.—Qol. 4:11; Ajj. 12:12, 17.

Harata sarotiyoogee demissiyoobay, mokettidoogan ufayttiyoogaa xalla gidennaagaa Geeshsha Maxaafaa leemisoti bessoosona.

AMMANETTANAADAN OOTTEES, MINTTETTEES, SIIQUWAA BESSEES

Yihooway ba Naˈaa deˈuwaa Mayraami yelo keettan wottiyo wodee gakkin, O haasayissanaadan kiitanchchaa kiittiis. Kiitanchchay, “Daro doorettidaaree, saro; Godai nenaara de7ees” yaagidi haasayaa doommiis. Mayraama kiitanchchay ayssi haasayissiyaakko iyyo erettennan ixxin “dagammaasu.” Kiitanchchay hegaa akeekidi, “Mairaamee yayyoppa; Xoossan sabettadasa” yaagiis. A Masiyaa yelanaadan halchchidaagee Xoossaa gidiyoogaa I qonccissiis. Mayraama dagammada attaagabeykku, ubba A, “Taani Godaa ailliyo; ne qaalaadan, taassi hano” yaagada eeno gaasu.—Luq. 1:26-38.

Xoossaassi kiitettiyoogee gita maata gidikkonne, kiitanchchay nagaranchcha ura haasayissiyoogee bana kawushshiyaabadan xeellibeenna. I haasayaa doommiiddi sarotiis. Nuuni hegaappe ay tamaariyoo? Nuuni harata sarotanawunne minttettanawu giigi uttana koshshees. Amaridabaa haasayidi harata maaddananne eti tumuppe Yihoowa asaa yame gidiyoogaa ammanettanaadan oottana danddayoos.

PHawuloosi Qeeri Isiyaa giddo gubaaˈetun deˈiya darota erees. I ba dabddaabbiyan darota dummayidi sarotiis. Roome shemppo 16n hegaa beˈoos. PHawuloosi ba mala Kiristtaanetu darotussi sarotaa  kiittiis. I Peebo, ‘nu michchiyo’ yaagiis; qassi ishanttussi, “O geeshshati Godaa sunttan mokkiyoogaadan mokkite; qassi a intteppe koyiyoobai aiba gidikkokka, o maaddite” yaagiis. PHawuloosi A “xalaala gidennan, Aihuda gidenna asaa woosa keetta ubbaikka” galatiyo PHirisqqilonne Aqiila sarotiis. I ‘taani siiqiyo Eppaneetosa,’ qassi ‘Godaa oosuwan daafuriya maccaasata Tirufaynonne Tirufooso’ giido, ha wodiyan darin erettenna amarida asatakka sarotiis. Ee, PHawuloosi ba ishatanne michchota loytti sarotees.—Roo. 16:1-16.

Siiqiyoonne hassayiyo asa gidiyoogaa eriyoogee eta ay keena ufayssidaakko qoppa. Hegee eti PHawuloosaarakka issoy issuwaarakka keehi siiqettanaadan oottana! Qassi he siiqo sarotaa siyiyoogee hara Kiristtaanetakka minttettidoogeenne eti ammanuwan minni deˈanaadan maaddidoogee erettidaagaa. Ee, wozanappe qoppiyoogaa bessiya sarotaynne galatay Xoossawu ammanettidi oottiyaageetu dabbotaanne issippetettaa minttees.

PHawuloosi Putiyoluusa giyo, abbaa doona katamaa gakkidi yaappe Roome baanawu denddiyo wode, heeran deˈiya Kiristtaaneti aara gayttanawu tohossa baggi yiidosona. PHawuloosi eti haahuwaara yiyaageeta beˈidi, “Xoossaa galatidi, wozanan minettiis.” (Oos. 28:13-15) Issi issitoo wuttiyoogaa woy pashkki giyoogaa xallan sarotana danddayoos. SHin, hegeekka issi ura, geella unˈˈettida woy azzanida ura minttettana danddayees.

MAAYIYO QOFAA

Erissiyo ashkkaray Yaaqoobi ishantta mintti zorana koshshiis. Issi issi Kiristtaaneti alamiyaa dabbo gidiyoogan ayyaanaaban wodiraa laammidosona. (Yaaq. 4:4) SHin Yaaqoobi ba dabddaabbiyaa woygi doommidaakko akeeka:

“Taani Yaaqoobi Xoossaa ailleenne Godaa Yesuus Kiristtoosa aillee, biitta ubban laalettida tammanne naa77u zerettatuyyo sarotaa kiittais” yaagiis. (Yaaq. 1:1) A dabddaabbiyaa nabbabiyaageeti Xoossaa sinttan etikka A mala gidiyoogaa A sarotaappe akeekidi, I zoridobaa siyanawu metootibeennaagee qoncce. Ee, ashkke qaalan sarotiyoogee wolaqqaamabaa tobbanawukka ogiyaa dooyana danddayees.

Qantta gidikkonne, siiqiyoogaa bessiya ogiyan wozanappe sarotiyoogee tumuppe maaddees. Ooninne akeekibeennaba milatikkonne hegee maaddiyaaba. (Maa. 22:39) Ayerlandden issi michchiyaa issitoo gubaaˈe shiiqoy doommana haniyo wode gakkaasu. A gelanawu eesotishin, issi ishay ikko simmi pashkki giidi, “Ay malee? Nena beˈada keehi ufayttaas” yaagiis. He michchiyaa coˈˈu ga baada uttaasu.

Amarida saaminttappe guyyiyan, A so giddon guutta wodiyawu unˈˈettaydda deˈiyoogaa he ishaassi yootaasu. A hagaadan gaasu: “He galla omarssi keehi yiillotido gishshawu, shiiquwaakka yeennan atta halaas. Ne sarotaappe haraa he shiiquwaappe darin hassayikke. Hegee tumuppe mokki ekkidobadan tawu siyettanaadan oottido gishshawu, nena galatays.”

He ishay ba qantta sarotay ay keena maaddidaakko koyro eribeenna. I, “A he amarida qaalati bana waati maaddidaakko yootin, taani yaatidoogan keehi ufayttaas. Hegee tanakka woppu oottiis” yaagiis.

Solomoni, “Ne oittaa haattaa bollan ola; daro gallassatuppe guyyiyan, neeni zaarettada a demmana” yaagiis. (Era. 11:1) Nuuni harata, ubba qassi nu mala Kiristtaaneta sarotiyoogaa goˈˈaa akeekiyoogan haratakka minttettoos, nuuyyookka minettoos. Yaatiyo gishshawu, sarotiyoogee loˈˈobawu denttettiyoogaa nuuni mule xaasayi xeellana koshshenna.