Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

 DEˈUWAN HANIDABAA

Hirggido Wode Ubban Minettaas

Hirggido Wode Ubban Minettaas

Indes SHaafawu arggo bagga xanxxan, ha wodiyan Pakisttaanen, beni Sukur giyo katamay deˈees. Taani Hidaare 9, 1929n yan yelettaas. He wode, tana yelidaageeti Inggilize asa gidida issi misoonaawiyaappe loˈˈiya maxaafata ekkidosona. Geeshsha Maxaafaa qofay deˈiyo he maxaafati Yihoowa Markka gidanaadan tana guuttaa zuuqqidosona.

HE MAXAAFATI dumma dumma meray deˈiyo cora maxaafa. Taani hegeeta pilggada, eta misiletun qonccidabaa loytta qoppaas. Yaatada, he maxaafatun odettidaagaa mala Geeshsha Maxaafaa eraa saamettaas.

Naaˈˈantto Alamiyaa Olay Hinddenkka asaa hirggissiyo wode, ta deˈoy leelaa doommiis. Ta aaway ta aayeeppe shaahettidi guyyeppe O yeddiis. Taani siiqiyo naaˈˈu asati ayssi shaahettiyaakko tawu erettennan ixxiis. Tana coo jollu ootteesinne yeggi bayidobadan qofissees. Taani mexi issi naˈa; qassi taani keehi koyiyo minttettuwaanne maaduwaa demmana danddayiyaaba milatikke.

He wode ta aayyiyaanne taani he moottaa waanna kataman Karachin deˈoos. Yihoowa Markka gidida, Fred Hardekera giyo issi cima dottoree issi galla nu penggiyaa qoxxiis. He maxaafata nu soo asawu immida misoonaawiyaagaara A ammanoy issi mala. Ta aayyiyaa Geeshsha Maxaafaa xannaˈanaadan I oychchiis. Ta aayyiyaa koyana xayikkonne, taani koyana danddayiyoogaa yootaasu. Taani kaalliya saaminttan Ishaa Hardekeraara xannaˈiyoogaa doommaas.

 Amarida saaminttappe guyyiyan, Ishaa Hardekera haakime keettan gubaaˈe shiiquwaa shiiqiyoogaa doommaas. Yan 12 gidiya cima Yihoowa Markkati goynuwawu shiiqoosona. Eti tana minttettidosonanne bantta naˈadan xeellidosona. Eti ta matan utti ayfiyaa ayfiyaara gatti tana xeelliiddi, taassi keehi koshshiyaagaadan, tumu laggedan tana haasayissiyoogaa hassayiyo wode keehi ufayttays.

Daro takkennan Ishaa Hardekeri aara haggaazanaadan tana shoobbiis. Geeshsha Maxaafaa qofaa qantta haasayay duuqettidaagaa asaa sissanawu ekkidi biyo fonograafe giyo miishshaa waata goˈettanaakko I tana tamaarissiis. Hegeetuppe amarida haasayata issi issi asay dosenna gishshawu yiillotees. SHin haratussi markkattiyoogee tana keehi ufayssees. Taani Geeshsha Maxaafaa tumawu wozanappe mishettays, qassi hegaa haratussi yootiyoogaa dosays.

Jaappaane olanchchati Hindde olanawu giigettiyo wode, Inggilize sunttati Yihoowa Markkatu bolli yedetaa darissidosona. Wurssettan Isiine 1943n, he yedetay ta bollikka gakkiis. Angilikan haymaanootiyaa kaalettiya, nu timirtte keettaa dilekteree tana “koyettiya ura gidenna” giidi timirtte keettaappe yedettiis. Taani Yihoowa Markkatuura gayttiyoogan hara tamaaretussi iita leemiso gidiyoogaa I ta aayeeyyo yootiis. A keehi yayyada taani Yihoowa Markkatuura gayttennaadan diggaasu. Guyyeppe A tana huuphessa baggan, 1,370 kilo meetire haakkidi deˈiya Peshaware katamaa, ta aawaakko efaasu. Taani ayyaanaabaa qumaa demmenna gishshawu ayyaanaaban shuggaas.

YIHOOWAARA ZAARETTADA DABBOTAAS

Taani 1947n, oosuwaa koyanawu Karachi simmaas. Yan deˈaydda Dottoriyaa Hardekera kilinikiyaa baas. I tana siiquwan wozanappe mokkiis.

Taani payyatettaaban zore oychchanawu biidoba awu milatin, “Yaatin, nena haˈˈi qofissiyaabi aybee?” yaagidi oychchiis.

Taani, “Dottoriyawu, asatettan tana sakkiyaabi baa. Taani ayyaanaaban sahettays. Taani Geeshsha Maxaafaa xannaˈanawu koyays” yaagaas.

I, “Awude doommanawu koyay?” yaagiis.

“Danddayettiyaaba gidikko haˈˈi doommana,” yaagaas.

Nuuni qammana gakkanaashin Geeshsha Maxaafaa xannaˈiiddi ufayssiya wodiyaa aattida. Ayyaanaaban soo simmidobadan tawu siyettiis. Ta aayyiyaa Yihoowa Markkatuura gayttennaadan tana digganawu keehi baaxetikkonne, taani tumaa mintta oyqqanawu he wode murttaas. Naase 31, 1947n, tana Yihoowawu geppidoogaa haattan xammaqettiyoogan bessaas. Daro takkennan, tawu layttay 17 gidiyo wode kumetta wodiyaa aqinye gidaas.

UFAYSSIYA AQINYETETTAA HAGGAAZUWAA

Taani aqinye gidada oottanaadan koyro kiitettidosay kase Inggilize wotaaddarati deˈido Kuwetta katamaa. Biittay 1947n, Hinddenne Pakisttaane geetetti shaahettiis. * Yaanidoogee darosan asay haymaanootiyaaban kobaa kessanaadan denttettiis; yaatin, hegee asa taarikiyan cora asay goossaa biido wodetuppe issuwaa gidiis. Betidaageetu qooday 14 miiloone gidana. Hindden deˈiya Isilaamati Pakisttaane, qassi Hindunne Sike haymaanootiyaa kaalliya, Pakisttaanen deˈiyaageeti Hindde biidosona. Hegaadan balbbuqettishin, Karachippe asaa gurddidi biya baaburiyan, ogiyaappe dariya baggan, kare baggaara deˈiya, kushiyan oyqqiyo birataa hayqqa hala oyqqada Kuwetta baas.

Taani Hindden 1948n woradaa shiiquwaa shiiqaas

Taani Kuwettan, Jorj Sina giyo dumma aqinyiyaara gayttaas; he wode awu layttay 25 gidana. Deretiya he moottan taani toggana (woy sugana) mala Jorji galˈˈa bishkkiliitiyaa tawu immiis. Taani darotoo tarkka sabbakays. Usuppun agina giddon 17 asaa Geeshsha Maxaafaa xannaˈissays; hegeetuppe amaridaageeti tumaa mintti oyqqidosona. Etappe issoy wotaaddara halaqa gidida Sadiq Masa; I Urdu giyo Pakisttaane biittaa waanna qaalan Geeshsha Maxaafaa qofay deˈiyo xuufeta birshshanaadan Jorjanne tana maaddiis. Guyyeppe, Sadiqi mishiraachchuwaa mishettidi yootiyaagaa gidiis.

Giiliyaade Timirtte Keettaa baanawu Kuwin Elizabet giyo markkabiyaa toggida

Guyyeppe, Karachi simmada, Giiliyaade Timirtte Keettaappe mati yiida Henri Finchanne Hari Foresta giyo miisoonaawetuura haggaazaas. Eti ayyaanaaban keehi maaddiyaabaa tana loohissidosona!  Taani issi wode Ishaa Finchaara huuphessa bagga Pakisttaane sabbakanawu baas. Nuuni gita deretu xanxxan Urdu qaalaa haasayiya, Geeshsha Maxaafaa tumaa saamettida ashkke asata darota demmida. Naaˈˈu layttappe guyyiyan taanikka Giiliyaade Timirtte Keettan tamaaranaadan shoobettaas; yaappe Pakisttaane simmada, issi issitoo woradaa xomoosaas. Taani hara heezzu misoonaawe ishatuura Lahoren misoonaawetu keettan deˈaas.

XUBETTADA DENDDAAS

Lahoren deˈiya misoonaaweti 1954n maayettennan ixxidoogee azzanttiyaaba; yaatin macara biiroy amarida misoonaaweta harasaa kiittiis. Taani he palaman gattiyaabi baynnan issi baggawu exatido gishshawu, tana mintti zoridosona. Taani keehi azzanada, ayyaanaaban zawa gakkabeennabadan qoppaas. Taani Karachi simmaas; qassi ayyaanaaban zaarettada minnanawu qoppada Inggilizen, Londene katamaa baas.

Londenen, nu gubaaˈiyan Londene Beeteele keettaa asaappe daroti deˈoosona. Macara biiruwawu haggaaziya keha ishay Prays Hiyuzi tana siiquwan loohissiis. Kumetta saˈan oosettiyaabaa xomoosiya Ishaa Razerfordi bana mintti zoridoogaa I issi galla tawu yootiis. Ishaa Hiyuzi mooribeennaagaa yootanawu malin, Ishaa Razerfordi A mintti seeriis. Ishaa Hiyuzi hegaa yotiiddi pashkki giyoogaa beˈada taani garamettaas. I hegee bana koyro yiilloyidoogaa yootiis. SHin I bawu he mino zoree koshshiyoogaanne hegee Yihoowa siiquwaa bessiyaaba gidiyoogaa guyyeppe akeekiis. (Ibr. 12:6) I yootidobay ta wozanaa denttettiisinne taani zaarettada ufayssan haggaazanaadan maaddiis.

He wode heeran, ta aayyiyaa Londene yaasunne guyyeppe Bolla Gididi Heemmiyaagaa yara gidida Jon Baari Geeshsha Maxaafaa xannaˈissanaadan eeno gaasu. A ayyaanaaban aggennan diccada 1957n xammaqettaasu. Ta aawaykka hayqqanaappe kase Yihoowa Markkatuura xannaˈidoogaa guyyeppe siyaas.

Taani Londenen deˈiya Denmarkke biitta michchiyo Lino 1958n ekkaas. Kaalliya laytti nu ichchashu naatuppe bayriyo Jeno yelidoogee nuussi anjjo. Qassi Fulhame gubaaˈiyan haggaazo maatata demmaas. SHin guyyeppe Lini sahuwaa gaasuwan hoˈˈiya heeri baana koshshido gishshawu, 1967n Awusttiraaliyan Adelayde katamaa biida.

KEEHI AZZANTTIYAABAY GAKKIIS

Adelayden, nu gubaaˈiayan tiyettida cima Kiristtaaneti 12ti deˈoosona. Eti mishettidi haggaaziyoogan loˈˈo leemiso. Nuuni ayyaanaabaa nu kase meeziyaadan oottiyoogaa sohuwaara doommida.

Linanne taani 1979n nu ichchashantto naˈaa, Daaneela  yelida. Dawun sindrom * giyo harggee A keehi qohido gishshawu, I deˈon gamˈˈennaagee erettidaba. Nu kayyuwaa yootanaagee haˈˈikka tana baaxeyees. Nuuni nu oyddu naatakka aggi bayennan, ayyo koshshiyaabaa kunttanawu danddayettida ubbabaa oottida. Daaneela wozanan deˈiya naaˈˈu xooˈee okisijjiniyaa A bollaa gelissenna gishshawu, issi issitoo A bollay salo milatees; he wode A eesuwan hosppitaaliyaa efoos. SHin I sahettikkonne, keehi goobanne siiqiya naˈa. Qassi ayyaanaabaa keehi dosees. Nu soo asay qumaa maanawu woossiyo wode, I ba kushiyaa qiiba biradhdheta xambbixallidi, hokkidi wozanappe “Aminˈˈi!” gees. Yaatennan mule quma meenna.

Daaneelawu layttay oydda gidiyo wode, Lukemiyaa giyo suuttaa kanseree A oyqqiis. Linanne taani asatettankka qofankka keehi daafurida. Tana kaarettay oyqqana haniyoobadan qoppaas. SHin issi galla nu wozanay keehi hitido wode nu woradaa xomoosiya Nevil Bramichi nu soo yiis. He qammi I afuttaa tigiiddi nuna qoommiis. Nuuni ubbaykka yeekkida. Siiquwaaninne qaretan I haasayidoban nuuni keehi minettida. I wonttetta gallassi issi saate gidin biis. Hegaappe guuttaa takkidi Daaneeli hayqqiis. I nuuppe shaahettidoogee nu deˈuwan aybippenne aaruwan kayyoyiyaaba. Gidoppe attin, nuuni Daaneela aybinne, haray atto hayqoynne Yihoowa siiquwaappe shaakkana danddayennaagaa eriyo gishshawu, nu kayyuwaa danddayida. (Roo. 8:38, 39) I Xoossay ehiyo ooratta alamiyan hayquwaappe denddin aara deˈanawu keehi yeemottoos!—Yoh. 5:28, 29.

HARATA MAADDIYOOGAN UFAYTTIYOOGAA

Ha wodiyan, ta huuphe giddon naaˈˈutoo suuttay meqqin attada, haˈˈikka gubaaˈe cima gidada haggaazays. Tana gakkidabay haratussi, ubba qassi metoy baaxeyiyoogeetussi taani qoppanaadaaninne qarettanaadan oottees. Taani eta bolli pirddanawu eesotikke. SHin hagaadan tana oychchays: ‘Eti aattidobay eta qofaa waatidee? Taani etawu qoppiyoogaa waata bessana danddayiyaanaa? Eti Yihoowa ogiyaa kaallanaadan waata maaddana danddayiyaanaa?’ Gubaaˈiyan deˈiyaageeta minttettanawu heemmiyoogee tana keehi ufayssees! Taani harata ayyaanaaban minttettiyo wode ta huuphe minettiyoogaanne woppaa demmiyoogaa akeekays.

Minttettanawu heemmiyoogan ubbatoo ufayttays

“Tana hirggai woriyo wode, [Yihoowa] tana woppu oottada ufaissaasa” yaagida mazamuraawiyaagaadan tawu siyettees. (Maz. 94:19) So asaa metuwan, haymaanootiyaaban ixxiyo ixuwan, ta mooruwaaninne taani unˈˈettiyo wodiyan I tana maaddiis. Yihooway tumukka taayyo tumu Aawa gidiis!

^ MENT. 19 Koyro, Arggo Pakistaanenne (haˈˈi Pakistaane) Arshsho Pakisttaane (haˈˈi Bangladeshe) giyo heerati he wode Pakistaanen deˈoosona.

^ MENT. 29 Tamme, 2011 Beegottite! (Amaarattuwaa) maxeetiyan “Dawun Sindromee Oyqqido Naˈa Dichchiyo Wode Paacciyaabaanne Demmiyo Woytuwaa” giya huuphe yohuwaa xeella.