Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

 DEˈUWAN HANIDABAA

Ta Kushiyaa Arggaacissennaadan Murttaas

Ta Kushiyaa Arggaacissennaadan Murttaas

“TAAWULEE,” “TAAWAWU,” “ABBOO.” Beeteelen daro yelagati darotoo tana hegaadan gi xeesoosona. Qassi 89-laytta asa gidiyoogaadan, hegaa dosays. Siiquwan hegaadan xeesettiyoogee taani 72 layttaa kumetta wodiyaa haggaazidoogawu Yihoowappe demmido anjjo gaada qoppays. Qassi taani Xoossawu oottiyoogan beˈidobaappe ha yelagata, ‘Intte kushiyaa intte arggaacissana xayikko, intte oottiyo oosuwawu woytoy dees’ yaagada minttettays.—2 Odi. 15:7.

TANA YELIDAAGEETANNE TA ISHANTTANNE MICHCHONTTA

Ta aawaynne aayyiyaa Yukireeneppe Kanaadan daanawu biidosona. Eti Manitoba giyoosan, Rosbarne giyo kataman deˈiyoogaa doommidosona. Ta siiqo aayyiyaa 8 attuma naatanne 8 macca naata yelaasu; hegeetun menttee baawa. Taani 14tta naˈa. Nu aaway Geeshsha Maxaafaa dosees, qassi Woggaa galla ubbatoo guuran appe nuuyyo nabbabees; shin haymaanootiyaa kaalettiyaageeti asaa maaddiyoogaappe eta miishshaa ekkanawu koyiyaabadan I xeellees; qassi I qiriiddi, “Yesuusi sabbakidobawunne tamaarissidobawu miishsha ayyo ooni immideeshsha?” giidi oychchees.

Ta ishanttuppe oyddatinne ta michchonttuppe oyddati guyyeppe tumaa ekkidosona. Ta michchiyaa Roza hayqqana gakkanaashin aqinye gidada haggaazaasu. A ba deˈuwaa wurssettaa heeran asa ubbawu, “Nena ooratta alamiyan beˈanawu koyays” gaada, eti Geeshsha Maxaafaa qofaa akeekanaadan minttettaasu. Ta bayra ishay Tedi koyro siˈooliyaa tamaa sabaake. I Woggaa galla maallado ubbatoo, nagaranchchati xayenna siˈooliyaa taman merinawu xuugettana yaagi zaari zaaridi, ezggiyaageetussi eraadooniyan mintti yootees. SHin guyyeppe, Yihoowayyo ammanettidi mishetti oottiyaagaa gidiis.

KUMETTA WODIYAA HAGGAAZUWAA DOOMMAAS

Issi galla Tamme 1944n, taani timirtte keettaappe yaada Ze Kaming World Rijenereshin * giyo bukleetiyaa nu son qumaa miyo kifiliyan xarapheezan demmaas. Koyro sinttaa nabbabaas, naaˈˈanttuwaakka gujjaas, yaataydda nabbabiyoogaa aggada wottana danddayabeykke. Bukleetiyaa nabbaba wurssa simmada, taani qofaa qachchaas—Taani Yesuusi oottidoogaadan Yihoowayyo haggaazanawu koyaas.

 He bukleetee waanidi nu soo xarapheezaa bolli kiyidee? Ta bayra ishay Istivi maxaafaanne bukleetiyaa “bayzziya” naaˈˈu asati nu soo yiidoogaa yootiis. I, “Ayyo gatee ichchashu santtime xalla gidiyo gishshawu, taani hegaa shammaas” yaagiis. He asati kaalliya Woggaa galla simmidi yiidosona. Eti Yihoowa Markka gidiyoogaanne asay geella oychchana danddayiyo oyshaa Geeshsha Maxaafaappe eti zaariyoogaa nuuyyo yootidosona. Nuuni Geeshsha Maxaafaa bonchchanaadan oottidi nuna yelidaageeti dichchido gishshawu, hegaa dosida. Yihoowa Markkati ta michchiyaa Elisa deˈiyo Winipege kataman mata wode gita shiiquwaa shiiqanaagaakka he naaˈˈu asati nuuyyo yootidosona. Taani he gita shiiquwaa shiiqanawu qofaa qachchaas.

Taani Winipege gakkanaashin 320 kilo meetire gidiyaagaa bishkkiliitiyaa laaggada baydda nu soo yiida naaˈˈu Yihoowa Markkati deˈiyo Kelwude kataman takkaas. Taani yan shiiquwaa shiiqaas, qassi gubaaˈee aybakko eraas. Qassi attumi, maccinne yelagi ubbi Yesuusadan sooppe soo bi tamaarissiyaagaa gidana koshshiyoogaa akeekaas.

Huuphessa bagga Onteriyoppe gita shiiquwawu yiida, ta bayra ishaa Jakaara Winipegen gayttaas. Xinqqatee deˈanaagaa shiiquwan koyro gallassi issi ishay erissiis. Jakinne taani he gita shiiquwan xammaqettanawu qofaa qachchida. Xammaqetti simmidi, danddayettida keenan sohuwaara aqinye gidi haggaaziyoogaa doommanawu nuuni naaˈˈaykka murttida. Jaki he gita shiiquwaappe simmin sohuwaara aqinye gidiis. Tawu layttay 16 gidiyo gishshawu, taani timirtte keetti simmana koshshiis; shin kaalliya laytti taanikka kumetta wodiyaa aqinye gidaas.

DAROBAA TAMAARAAS

Taani Istan Nikelsenaara issippe Manitoban deˈiya Suris giyo kataman aqinye gidada haggaaziyoogaa doommaas. Aqinyetettay issi issitoo metiyoogaa sohuwaara akeekaas. Nu miishshay wuri wuri biikkokka, sabbakiyoogaa aggibookko. Issi wode kumetta gallassa sabbaki simmidi, keehi namisettidi soo simmida; shin nuussi miishshi baa. Wogga qarcciitaa kumida qumaa nu penggen demmidi daro garamettida! Hegaa wottiday oonakko hanno gakkanawu erokko. He omarssi kawodan miida. Hegee nu kushiyaa arggaacissibeenna gishshawu demmido gita woyto! Ta deˈuwan kase mule erennaagaa keenaa he aginaa wurssettan orddaas.

Amarida aginappe guyyiyan, Surisappe huuphessa baggan 240 kilo meetire gidiyaagaa haakkidi deˈiya Gilbert Pleyins giyo kataman oottanaadan kiitettida. He wode, gubaaˈetu ubban gubaaˈee aginan aginan haggaazuwan oottidobaa bessiya wogga charttee madirakiyan deˈees. Issi aginan oosettidabay ziqqi giyo wode taani ishanttinne michchontti loytti oottana koshshiyoogaa haasayan mintta yootays. I azinay tumaa erenna issi cima aqinye michchiyaa shiiquwaappe simmin yekkaydda tawu, “Taani baaxetaas, shin hagaappe daro oottana danddayabeykke” yaagaasu. Yaatin, taanikka yeekkaydda iyyo, ‘Ta mooraas’ yaagaas.

Taagaadan, abbiyaara deˈiya yelaga ishati hegaa mala mooro mooridi bantta hanotan azzanana danddayoosona. SHin issi uri ba mooruwan hidootaa qanxxiyoogaappe, he mooruwaappe tamaariyoogee loˈˈo gidiyoogaa beˈaas. Hegaappe simmin ammanettidi oottiyoogee woytuwaa demissees.

KUWEBEEKE BAAXIYAA

Taani 21-laytta yelagay, Usuppune 1950n anjjettido, 14tta kaya Giiliyaade Timirtte keettan tamaaridoogee tawu gita maata! Ta kifiliyaa tamaaretuppe missa gidiyaageeti Yihoowa Markkatu haymaanootiyaa bolli yedetay suullido, Kanaadan Paransaaye Qaalaa haasayiya Kuwebeeke giyoosaa kiitettidosona. Taani worqqaa kessiyo biittan deˈiya, Valdore katamaa kiitettaas. Issi galla nuuni amaridaageeti matasan deˈiya Val-Senvil giyo heeran sabbakanawu biida. Heeraa qeesee nuuni sohuwaara he moottaappe aggidi baana xayikko kobaa kessana giidi nuna yashissiis. I yashissidoogaa gaasuwan tana mootidi shilootan essidosona. He qeesee miishshaa qaxxayettiis. *

 He hanotaynne hegaa mala daroti “Kuwebeeke Baaxiyaa” shaaho gididosona. Rooma Kaatolike Woosa Keettay 300⁠ppe dariya layttawu Kuwebeeke haariis. Haymaanootiyaa kaalettiyaageetinne polotikaaban eta exati Yihoowa Markkata yedettidosona. Hegee wayssiya wode, qassi nuuni guutta; shin nu kushiyaa arggaacissibookko. Kuwebeeken deˈiya wozana suure asati siyidosona. Taani tumaa ekkida amaridaageeta xannaˈissiyo maataa demmaas. Tammu asay deˈiyo issi keettaa asaa taani Geeshsha Maxaafaa xannaˈissaas. He soo asay ubbay Yihoowawu haggaaziyoogaa doommiis. Eti xalido leemisoy haratikka Kaatolike Woosa Keettaappe kiyanaadan denttettiis. Nuuni aggennan sabbakido gishshawu, wurssettan he baaxiyan xoonida!

ISHATA ETA QAALAN LOOHISSIYOOGAA

Taani 1956n Heytin haggaazanaadan kiitettaas. Yaa biida ooratta misoonaawetuppe daroti Paransaaye qaalaa tamaaranawu daro baaxetikkonne, asay siyiis. Stenli Bogas giyo misoonaawee, “Nu qofaa yootana mala nuna maaddanawu asay danddayiyo ubbabaa oottiis” yaagiis. Kuwebeeken Paransaaye qaalaa tamaaridoogee koyro tana goˈˈiis. SHin ya biittaa ishatuppe daroti Heyte Kreˈol giyo qaala xallaa eriyoogaa sohuwaara akeekida. Yaatiyo gishshawu, nuuni misoonaaweti loytti maaddanawu ya biitta qaalaa tamaarana koshshiis. Nuuni yaatida; qassi hegan anjjuwaa demmida.

Ishantta gujjidi maaddanawu nuuni Wochiyo Keelaanne hara xuufeta Heyte Kreˈole qaalan birshshana mala Bolla Gididi Heemmiyaagee eeno giis. SHiiquwaa shiiqiya asaa qooday he biittan ubbasan eesuwan gujjiis. Heyti biittan 1950n aassiyaageetu qooday 99, shin 1960 heeran aassiyaageetu qooday 800⁠ppe daro! He wode, Beeteelen oottanaadan tawu odettiis. Qassi 1961n, Kawotettaa Haggaazuwaa Timirtte Keettaa kaalettiyo ufayssiya maataa demmaas. Nuuni 40 gubaaˈe cimatanne dumma aqinyeta loohissida. Ichchashe 1962n gita shiiquwan, he biittaa ishatuppe danddayiyaageeti bantta haggaazuwaa aassanaadan minttettida, qassi amaridaageeti dumma aqinye gididosona. Yedetay suullido gishshawu, hegee bessiya wodiyan imettida zore gidiis.

Ichchashe 23, 1962n, gita shiiquwaappe simmin sohuwaara, misoonaawiyaa Andru Damikanne tana macara biiruwaa yiidi oyqqidosona; qassi  Ichchashe 8, 1962 Beegottite! (Paransaayettuwaa) maxeetiyaa ubbaa ekki efiidosona. Beegottite! maxeetee Paransaayetto gaazexatuppe ekkidi Heytin vuudu giyo eeqa goynoy deˈiyoogaa yootiis. He qofaa issoti issoti dosibookkona, qassi hegaa nuuni macara biiruwan xaafidobadan qoppidosona. Amarida saaminttappe guyyiyan misoonaaweta he biittaappe kessi yeddidosona. * SHin loohida he biittaa ishati oosuwaa loytti oottidosona. Ha wodiyan, eta genccaaninne ayyaanaaban eti diccidoogan taanikka etaara ufayttays. Haˈˈi, haray atto Ooratta Alamiyaa Geeshsha Maxaafaa Birshshettay Heyti Kreˈole qaalan etawu deˈees—hegee he wode nuuyyo aymo.

GIDDO AFIRKKAA RIPUBILIKIYAN KEEXXIDOBAA

Taani Heytin haggaaza simmada, Giddo Afirkkaa Ripubilikiyan misoonaawe oosuwaa oottanaadan kiitettaas. Guyyeppe, yan yuuyada xomoosiyoonne hegaappe simmin macara biiruwaa xomoosiyo maataa demmaas.

He wode, daro SHiiquwaa Addaraashati keehi kawushsha. Taani deriyaappe gattaa waati shiishshiyaakkonne keettaa waati kammiyaakko tamaaraas. Mataara kanttiya asay he ooratta hiillaa eranawu taani baaxetiyoogaa maalaalettidi xeellees. Ishantti bantta SHiiquwaa Addaraashaa keexxanaadaaninne giigissanaadankka hegee minttettiis. Haymaanootiyaa kaalettiyaageeti bantta woosa keettay qorqqoro gidishin nuugee hegaadaana gidenna gishshawu, nuna boroosona. Nuna hegee shugissibeenna; qassi gattaa kamettida nu SHiiquwaa Addaraashata aggibookko. Waanna katamaa Banguye wolqqaama gotee qohin he boriyaa aggidosona. He gotee issi woosa keettaa qorqqoruwaa denttidi wogga ogiyan mentterettiis. SHin nu SHiiquwaa Addaraashatu gattay aynne hanibeenna. Qassi Kawotettaa oosuwaa giiga sohuwan kaallanawu ooratta macara biiruwaanne misoonaawetu keettaa mexi ichchashu aginan keexxi wurssida. *

MISHETTADA HAGGAAZIYA AQO LAGGEERA DEˈIDO WODIYAA

Nu bullachchaa gallassaa

Kawotettaa oosoy 1976n Giddo Afirkkaa Ripublikiyan teqettin, taani shooro biittaa CHade waanna katamaa Nijamenan haggaazanaadan kiitettaas. Ufayssiyaabay, Kaameruuneppe biida mishettada haggaaziya dumma aqinyee Happiira yan gayttaas. Taani Hosppune 1, 1978n O ekkaas. He aginan olay denddin, nuunikka haratudan he biittawu tohossa baggi baqatida. Olay wurin guyye simmiyo wode, ola miishshaa oyqqida issi citawu nu keettay waanna biiro gididoogaa erida. Nu xuufetu xalaala gidennan, Happi bullachcha maayoynne bullachchan nuussi imettida ubbabay xayiis. SHin nuuni nu kushiyaa arggaacissibookko. Nuuni issoy issuwaa miyyiyan deˈoos, qassi oottanawu diyoobaa yeemotti naagida.

Naaˈˈu laytta gidiyaagee aadhdhin, Giddo Afirkkaa Ripublikiyan nu oosoy teqettiyoogee attiis. Nuuni yaa guyye biidi yuuyi xomoosiyo oosuwaa oottida. Nu keettay qalamˈˈettiya hiittay, 200 litiro haattaa oyqqiya barmmeelee, propen giyo gaaziyan oottiya frijeenne buttaa gaazee deˈiyo kaamiyaa. Issisaappe harasaa biyoogee metiyaaba. Issi buussan, poliseti qoranawu 117 gidiya sohotun nuna esissidosona.

Hoˈˈoy darotoo 50 digiri senttigireede gakkees. Gita shiiqotun xinqqatiyawu gidiya haattaa demmanawu darotoo metees. Yaatiyo gishshawu, ishantti issi issitoo melida shaafaappe bookkidi darotoo gita barmmeeliyan xammaqiyo xinqqatiyawu gidana gakkanaashin haattaa guuttaa guuttaa duuqqoosona.

AFIRKKAN HARA BIITTATUN GUYYEPPE OOTTIDO OOSOTA

Nuuni 1980n Nayjeeriyaa biida. Yan ooratta macara biiruwaa keexuwawu giigettiyo oosuwan naaˈˈu layttanne baggaa maaddida. Ishantti naaˈˈu pooqe gidida magaazeeniyaa shammi laalidi nuuni keexxiyoosan zaaretti essidosona. Issi galla maallado laaliyoogan maaddanawu keettawu keehi xoqqasaa pude kiyaas. Usuppun saate heeran, kase pude kiyido sohuwaara duge wodhdhiyoogaa doommaas.  SHin laalishin ubbabay laamettido gishshawu carkkuwan tohuwaa yeddada duge kundda bayaas. Taani keehi qohettidoba milatiis; shin raajiyaa denttidi maramari simmidi, dottoree Happiyyo hagaadan giis: “Hirggoppa, ayyo shayay duuxxiis; qassi saamintta gidiya wodee aadhin I paxana.”

“Asay caanetti biyo kaamiyan” gita shiiquwaa boos

Nuuni 1986n Kot divuwaare biida; yan yuuyidi xomoosiyo oosuwaa oottida. He oosuwan shooro biitti Burkina Faso gakkanawu boos. Burkinan deˈana gaada mule qoppabeykke; shin daro layttappe guyyiyan guutta wodiyawu yan deˈida.

Nuuni yuuyi xomoosiyo oosuwaa oottiyo wode, nu keettay kaame

Kanaadappe 1956n kiyaas, shin 47 layttappe guyyiyan 2003n, Kanaada Beeteele gelaas; he wode Happiira issippe simmaas. Nuuni Kanaada biitta asa, shin Afirkkaa asa gididabadan nuuyyo siyettees.

Burkina Fason Geeshsha Maxaafaa xannaˈissays

Guyyeppe 2007n, tawu 79 laytta gidin, zaarettidi Afirkkaa biida! Nuuni Burkina Fason haggaazanaadan kiitettida; yan taani Biittaa Konttiyaa yara gidada maaddaas. He biiroy guyyeppe Benine macara biiruwaa garssan deˈiya, haahosan xuufiyaa birshshiyo biiro gidiis, qassi Naase 2013n, nuuni Benine Beeteelen oottiyoogaa doommida.

Happiira, Benine macara biiruwan haggaaziyo wode

Tawu payyatettay asha gidikkonne, haggaazuwaa haˈˈikka wozanappe dosays. Aadhdhida heezzu layttatun, cimati kehatettan maaddiininne ta machchiyaa siiquwan kaafin, taani Geeshsha Maxaafaa xannaˈissido naaˈˈati, Zhedeˈoninne Frezhisi xammaqettiyoogaa beˈada ufayttaas. Eti haˈˈi mishettidi Yihoowawu haggaazoosona.

Guyyeppe taaninne ta machchiyaa Tohossa Afirkkaa macara biiruwaa kiitettida, yan Beeteele keettaa asay payyatettaaban tana kehatettan maaddees. Taani Afirkkan haggaazanawu maataa demmido biittatuppe Tohossa Afirkkay laappuntta. Hegaappe simmin Xiqimita 2017n, gita anjjo demmida. Niwu Yorken, Warwiken deˈiya waanna biiroy sheerettiyoosan shiiqiyo maataa demmida. Hegee mule dogettennaba!

Sinttaa 255n, 1994 Laytta Maxaafay hagaadan gees: “Oosuwan daro layttaa genccida ubbaa, ‘Minnite; intte kushiyaa arggaacissoppite! Aissi giikko, intte oottido oosuwawu woytoy deˈees’ yaagidi zoroos.—2 Odi. 15:7.” Happanne taani he zoriyaa kaallanawunne haratikka hegaadan oottanaadan minttettanawu murttida.

^ MENT. 9 Yihoowa Markkati 1944n attamissidoogaa. Haˈˈi attamettenna.

^ MENT. 18 “Kuwebeeke Qeesee Yihoowa Markkata Qohidi Qaxxayettiis” giya huuphe yohuwaa, Hidaare 8, 1953 Beegottite! maxeetiyan, sinttaa 3-5n xeella.

^ MENT. 23 Hegee 1994 Yihoowa Markkatu Laytta Maxaafan, sinttaa 148-150n aahuwan odettiis.

^ MENT. 26 Uddufune 8, 1966, Beegottite! maxeetiyan sinttaa 27n, “Mino Baasuwan Keexxiyoogaa” giya huuphe yohuwaa xeella.