Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Beettiyaaban Coo Pirddoppa

Beettiyaaban Coo Pirddoppa

Tumu pirddaa pirdditeppe attin, asa som77o xeellidi pirddoppite.”—YOH. 7:24.

MAZAMURE: 142, 123

1. Isiyaasi Yesuusabaa yootido hiraagay aybee, qassi hegee minttettiyoy aybissee?

ISIYAASI nu Godaa Yesuus Kiristtoosabaa yootido hiraagan nuna minttettiis. Yesuusi “ba aifee be7idoban coo pirddenna; woikko ba haittai siyidoban coo kuuyenna” yaagidi, Isiyaasi kasetidi yootiis. “Hiyyeesatuyyo i xilluwan pirddana.” (Isi. 11:3, 4) Hagee minttettiyaaba gidiyoy aybissee? Nuuni geella pirdday kumido alamiyan deˈiyo gishshataassa. Coo beˈiyooban nu bolli pirddenna wottiyoobi baynna Daannaa nuuni ubbay yeemotti naagoos!

2. Nuuni ay oottanaadan Yesuusi azazidee, qassi ha huuphe yohuwan nuuni ay xannaˈanee?

2 Nuuni asaabaa ubba galla kuuyoos. SHin, nuuni nagaranchcha gidiyo gishshawu, Yesuusaagaadan wottiyoobi baynnabaa kuuyana danddayokko. Nuuni nu ayfee beˈidobaa kaallanawu koyoos. Gidoppe attin, Yesuusi saˈan deˈiyo wode, “Tumu pirddaa pirdditeppe attin, asa som77o xeellidi pirddoppite” yaagidi azaziis. (Yoh. 7:24) Yesuusi nuuni A milatanaadaaninne beettiyaaban haratubaa kuuyennaadan koyiyoogee qoncce. Ha huuphe yohoy asay darotoo beettiyaabaa kaalliyo heezzu ginata yootees; hegeetikka zariyaa woy qommuwaa, duretettaanne layttaa. He ubba ginatun, Yesuusi azazido azazuwaa oosuwan peeshshiyo ogeta xannaˈana.

 ZARIYAA WOY QOMMUWAA XEELLIDI KUUYIYOOGAA

3, 4. (a) Kiitettida PHeexiroosi Ayhuda gidennaageeta xeelliyo xeelaa wotti yeggi qoppanaadan oottida hanotati aybee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.) (b) PHeexiroosi ooratta tuma gididabaa ay akeekanaadan Yihooway maaddidee?

3 Ayhuda gidenna Qornneliyoosi kiitettida PHeexiroosa Qiisaariyan deˈiya ba soo xeesido wode, PHeexiroosawu aybi siyettidaakko qoppa. (Oos. 10:17-29) He wode deˈiya hara Ayhudatuugaadan, PHeexiroosikka Ayhuda gidennaageeti tuna gi qoppiiddi dicciis. SHin PHeexiroosi he hanotaa wotti yeggi qoppanaadan oottiyaabay merettiis. Leemisuwawu, PHeexiroosi maalaalissiya ajjuutaa beˈiis. (Oos. 10:9-16) PHeexiroosi ay beˈidee? Saluwaappe, “Dendda eqqada shukkada ma” giidi azaziyo wode, doˈaynne mehee kumido afala milatiyaabay A sinttan wodhdhishin beˈiis. PHeexiroosi koyennaagaa mintti yootiis. Yaatin, “Xoossai geeshshidoogaa neeni tuna gooppaʼʼ giya qaalay saluwaappe yiis. Ajjuutaappe simmin, PHeexiroosi baayyo Xoossay yootana koyidobaa akeekibeenna. He wode, Qornneliyoosi kiittido asati gakkidosona. PHeexiroosi geeshsha ayyaanaappe kaaletuwaa ekki simmidi, kiitaa ehiida asatuura Qornneliyoosa soo biis.

4 PHeexiroosi beˈidoba xallan kuuyidaba gidiyaakko, I mule Qornneliyoosa soo gelenna. Ayhudati Ayhuda gidenna asa soo gelokkona. PHeexiroosi lagiiddi aybissi biidee? PHeexiroosi beˈido ajjuutaynne geeshsha ayyaanay minttettidoogee A denttettiis. PHeexiroosi Qornneliyoosi yootiyoobaa siyi simmidi hagaadan giis: “Xoossai asa som77o xeellenna; shin dere ubban baassi yayyiyaagaanne xillo ooso oottiyaagaa galatiyoogaa taani tumu akeekaas.” (Oos. 10:34, 35) PHeexiroosi keehi maaddiya oorattabaa akeekido gishshawu ufayttiis! Asa asappe shaakkennaagaara gayttida ha tumay Kiristtaaneta ubbaa waati maaddanee?

5. (a) Kiristtaaneti ubbay ay akeekanaadan Yihooway koyii? (b) Nuuni tumaa erikkonne, nu wozanan aybi deˈana danddayii?

5 Yihooway I asa somˈˈo xeellennaagaa Kiristtaaneti ubbay akeekanaadan PHeexiroosa baggaara maaddiis. I zariyaa, qommuwaa, biittaa, yaraa woy qaalaa gaasuwan asaa dumma ayfiyan xeellenna. Xoossawu yayyiyaanne suurebaa oottiya ubba asan I ufayttees. (Gal. 3:26-28; Ajj. 7:9, 10) Hegee tuma gidiyoogaa neeni eriyoogee qoncce. Gidoppe attin, neeni harata keehi lagiya biittan woy keettan diccidaba gidikko shin? Neeni asa asappe shaakkennabadan qoppana danddayikkonne, ne wozanan lagennan aggakka. Yihooway asa somˈˈo xeellennaagaa qonccissiyo maataa demmida PHeexiroosikka, guyyeppe harata lagiis. (Gal. 2:11-14) Nuuni waatidi Yesuusi yootiyoobaa siyananne beettiyaaban coo pirddennan aggana danddayiyoo?

6. (a) Laguwaa nu wozanaappe xayssanawu nuna aybi maaddana danddayii? (b) Aawatettay deˈiyo issi ishay xaafidobay ay qonccissidee?

6 Nuuni harata lagiyoogaa aggibeennaakkonne akeekanawu Xoossaa Qaalaa pooˈuwan nuna loytti qorana bessees. (Maz. 119:105) Nuuyyo erettana xayikkonne, nuuni harata lagiyoogaa akeekana danddayiyaageeti siiquwan maaddiyoogeekka nuussi koshshennan waayi aggana. (Gal. 2:11, 14) Nuuyyo erettennaagaa keena he xeelay agganawu keehi metiyaaba gidana danddayees. Leemisuwawu, aawatettay deˈiyo issi ishay kumetta wodiyaa haggaaziya  azinaabaanne machcheebaa yootidobaa qoppa. Azinaa zariyaa daro asay karees. Aawatettay deˈiyo ha ishay he zariyaa ba wozanan lagiyoogaa akeekibeennaba milatees. I ba xaafidoban he azinaabaa daro loˈˈobaa yootiis; shin I hagaadan giidi kuuyiis: “I [he zare] gidikkonne, [he biittaa] asa gidiyoogee [he] sheeshsha gidida darotuugaadan geeshshatetti baynna laafa deˈo deˈiyoogaa gidennaagaa harati akeekanaadan A eeshshaynne A deˈoy maaddees.” Waanna qofaa akeekadii? Nuussi ayba aawatetti deˈikkokka, nuuni nuna loytti qorananne maaduwaa ekkanawu eeno gaana bessees; yaatikko, nu wozanan lagiyoogaa erana danddayoos. Nuuni oottana danddayiyo harabi aybee?

7. Nuuni nu wozanaa aassi dooyiyoogaa waati bessana danddayiyoo?

7 Nuuni nu wozanaa aassi dooyikko, lagiyoogaa aggidi siiqana. (2 Qor. 6:11-13) Neeni ne zare, ne qommo, ne sheeshsha, ne biitta asa gidida woy ne qaalaa haasayiya asa xallaara laggetay? Yaanikko, siiquwaa aassa. Nenaara issippe haggaazanaadan woy ne son qumaa maanaadan woy wodiyaa aattanaadan dumma dumma wogan diccidaageeta shoobbiyoogee loˈˈo. (Oos. 16:14, 15) Neeni yaatikko, laguwaa ne wozanaappe xayssada siiqoy ne wozanan kumanaadan oottaasa. SHin nuuni beˈiyooban haratubaa coo kuuyanawu qoppiyo hara ginati deˈoosona. Ane kaallidi duretettaabaa pilggoos.

DURETETTAA WOY HIYYEESATETTAA XEELLIDI KUUYIYOOGAA

8. Wogaabaa 19:15 maaran, duretettay woy hiyyeesatettay nu kuuyiyoobaa waati geellayana danddayii?

8 Nuuni harata xeelliyo xeelaa geellayana danddayiya harabay duretettaa. Wogaabaa 19:15y hagaadan gees: “Hiyyeesaa a hiyyeesatettaa gishshau maaddada pirddoppa; duriyaakka a duretettaa gishshau yayyada aggoppa. SHin ne shooruwaayyo tumatettan pirdda.” SHin issi uri dure woy hiyyeesa gidiyoogee nuuni A xeelliyo xeelaa waati geellayana danddayii?

9. Solomoni azzanttiyaabaa ay xaafidee, qassi hegaappe nuuni ay tamaariyoo?

9 Nagaranchcha asaabaa Solomoni azzanttiyaabaa xaafanaadan geeshsha ayyaanay denttettiis. Leemiso 14:20y, “Hiyyeesai ba shooruwankka dosettenna; shin duretussi daro laggeti de7oosona” yaagees. Ha leemisuwaappe nu ay tamaariyoo? Nuuni naagettana xayikko, hiyyeesa ishantta aggidi dure ishanttuura laggetanawu koyana danddayoos. Asawu deˈiya aquwaa xeellidi etabaa kuuyiyoogee qohiyaaba gidiyoy aybissee?

10. Yaaqoobi Kiristtaaneti naagettanaadan yootido metoy aybee?

10 Nu ishantti dure woy hiyyeesa gidiyo gishshawu nuuni eta shaakki xeellikko, gubaaˈee shaahettanaadan oottoos. Koyro xeetu layttan issi issi gubaaˈiyan hegaadan haniis; qassi Yaaqoobi Kiristtaaneti hegaappe naagettanaadan yootiis. (Yaaqooba 2:1-4 nabbaba.) Ha wodiyan hegaa mala qofay nu gubaaˈiyaa qohennaadan nuuni naagettana bessees. Beˈiyooban hegaadan kuuyiyoogaa nuuni waani eqettana danddayiyoo?

11. Issi uri Yihoowaara dabbotiyoogee aquwaara gayttidabee? Qonccissa.

11 Nuuni nu ishantta Yihoowagaadan xeellana koshshees. Issi uri dure woy hiyyeesa gidiyoogee A Yihoowawu alˈˈoba oottenna. Nuuni Yihoowaara dabbotiyoogee nuussi deˈiya miishshaara woy aquwaara gayttidaba gidenna. Yesuusi “dure asi saluwaa kawotettaa gelanaagee daro meto gidana” giikkonne, I hegee danddayettennaba gibeenna.  (Maa. 19:23) Hara baggaara qassi Yesuusi, “Xoossaa kawotettai inttebaa gidiyo gishshau, hiyyeesati intte anjjettidaageeta” yaagiis. (Luq. 6:20) SHin hegee hiyyeesa asi ubbi anjjettidoogaanne Yesuusi tamaarissiyoobaa siyidoogaa bessiyaaba gidenna. Hiyyeesati daroti siyibookkona. Yaanikko, issi ura aquwaa xeellidi I Yihoowaara dabbotido dabbotaabaa kuuyana danddayokko.

12. Duretakka hiyyeesatakka Geeshsha Maxaafay zoriyoobay aybee?

12 Yihoowa asaa giddon, dure ishanttinne michchontti deˈoosona; qassi harati hiyyeesa. SHin eti ubbay Yihoowa siiqoosonanne ayyo wozanappe oottoosona. Geeshsha Maxaafay dureti “de7o Xoossan ammanettanaagaappe attin, aadhdhiya duretettan eti ammanettennaadan” yootees. (1 Ximootiyoosa 6:17-19 nabbaba.) Hegaadankka, Xoossaa asa ubbay dureekka hiyyeesaykka miishshaa siiqenna mala naagettanaadan Xoossaa Qaalay zorees. (1 Xim. 6:9, 10) Nu ayfee dooyettin nu ishantta nuuni Yihoowagaadan xeelliyo wode, etawu aqoy deˈiyoogaa woy baynnaagaa xallan nuuni etabaa kuuyanawu paacettokko. Gidoppe attin, issi ura layttay shin? Hegee haratubaa kuuyanawu gaaso gidiyaabee? Ane beˈoos.

LAYTTAA XEELLIDI KUUYIYOOGAA

13. Cima asata bonchchiyoogaa xeelliyaagan Geeshsha Maxaafay nuna ay tamaarissii?

13 Geeshsha Maxaafay nuuni cimata bessiyaagaadan bonchchanaadan darosan yootees. Wogaabaa 19:32y hagaadan gees: “Puulummida asanne cimida asa be7iyo wode uttidosaappe dendda eqqa; eta bonchcha; ne Xoossaassi yayya.” Hegaadankka, Leemiso 16:31, “Puulummida huuphee bonchcho kallachcha; hegeekka beettiyoi xillo de7uwaa de7iina” yaagees. Qassi Ximootiyoosi cima ishaa ba aawadan xeellanaappe attin, toochchennaadan PHawuloosi zoriis. (1 Xim. 5:1, 2) Ximootiyoosawu cima ishanttu bolli guutta maatay deˈikkonne, I etawu qarettananne eta bonchchana koshshees.

14. Koshshiyo wode, nuuppe cimiya ura zorana woy seerana bessiyo hanotay aybee?

14 SHin he maaraa nuuni ay keena kaallanee? Leemisuwawu, issi cima asi eriiddi nagaraa oottikko woy Yihoowa ufayssennabaa yootikko, nuuni A qofaa coo maayana koshshees giyoogee? Yihooway beˈiyooban coo pirddenna; qassi I eriiddi nagara oottida uri cima gidiyo gishsha xallawu ayyo atto geenna. Isiyaasa 65:20y nagaranchchay xeetu layttaa deˈikkonne ‘qanggettidabadan qoodettanaagaa’ yootiyo maaraa akeeka. Hizqqeeli beˈido ajjuutaykka hegaa mala maaraa qonccissees. (Hiz. 9:5-7) Yaatiyo gishshawu, nuna ubbatoo qofissana bessiya waannabay Merinaasappe Deˈiyaagaa, Xoossaa Yihoowa bonchchiyoogaa. (Dane. 7:9, 10, 13, 14) Nuuni yaatikko, zoree koshshiyo urawu layttay ay keena gidikkonne, A zoranawu yayyokko.—Gal. 6:1

Neeni yelaga ishantta bonchchay? (Mentto 15 xeella)

15. Yelaga ishantta bonchchiyoogaa xeelliyaagan PHawuloosa hanotaappe nuuni ay tamaariyoo?

15 Gubaaˈiyan deˈiya yelaga ishanttubaa shin? Neeni eta waata xeellay? Kiitettida PHawuloosi yelaga Ximootiyoosawu hagaadan giis: “Neeni yelaga gidiyo gishshau, nena ooninne karoppo. SHin ammaniyaageetuyyo haasayan, hanotettan, siiquwan, ammanuwaaninne geeshshatettan leemiso gida.” (1 Xim. 4:12) PHawuloosi hegaa xaafiyo wode, Ximootiyoosassi layttay 32 heera gidennan aggenna. SHin, PHawuloosi ayyo gita aawatettaa immiis. He zoree imettido  gaasoy ayba gidinkka, he qofay qoncce. Nuuni laytta xallaa xeellidi yelaga ishanttubaa kuuyana bessenna. Yesuusawu layttay 33 gakkanaassi I oottido ubbabaa qoppa.

16, 17. (a) Issi ishay gubaaˈiyawu oottiyaagaa woy gubaaˈe cima gidana danddayiyaakkonne cimati waati kuuyiyoonaa? (b) Nu wogay woy nu qofay Geeshsha Maxaafaara waani maayennan aggana danddayii?

16 Issi issi wogan asay yelagata bonchchenna. Hegaappe denddidaagan, gubaaˈiyawu oottiyaagaa woy gubaaˈe cima gidana danddayiya yelaga ishantti sunttettanaadan oottanawu cimati mammottana danddayoosona. Attuma asi gubaaˈiyawu oottiyaagaa woy gubaaˈe cima gididi sunttettana danddayiyo layttay hagaa keena giidi Geeshsha Maxaafay yootennaagaa cimati ubbay hassayana koshshees. (1 Xim. 3:1-10, 12, 13; Tii. 1:5-9) Issi cimay biittaa wogaa kaallidi higgiyaa kessikko, I Geeshsha Maxaafay yootiyoogaadan oottenna. Issi uri ba qofaadan woy biittaa wogaadan gidennan, Xoossaa Qaalaa kaallidi yelagatubaa kuuyana bessees.—2 Xim. 3:16, 17.

17 Geeshsha Maxaafaara maayenna hegaa mala wogay sunttettana danddayiya ishantti sunttettennaadan waati diggana danddayiyaakko qoppa. Issi biittan, gubaaˈiyawu oottiya gooba ishawu gita aawatettay imettiis. He yelaga ishaa gubaaˈiyaa cimati I Geeshsha Maxaafan cimatuppe koyettiyaabay odettidaagaa bessiyaagaadan oottiyoogaa maayikkonne, I sunttettanaadan oottibookkona. Gubaaˈe cimatuppe amarida gasttati he ishay yelaga milatiyo gishshawu cima gidana danddayenna giidi qoppidosona. He ishay yelaga milatiyo gishsha xallawu sunttettibeennaagee azzanttiyaaba. Ha hanotay issuwaa xalla gidikkonne, alamiyan dumma dumma heeran daroti hegaadan qoppiyoogaa irpporttee bessees. Nu wogan woy nu qofan ammanettiyoogaappe Geeshsha Maxaafan ammanettiyoogee keehi koshshiyaaba! Yesuusawu azazettiyoonne beˈiyooban haratubaa kuuyennan aggiyo ogee hegaa xalla.

XILLO PIRDDAA PIRDDA

18, 19. Nuuni Yihoowagaadan harata xeellana mala nuuppe koyettiyaabay aybee?

18 Nuuni nagaranchcha gidikkonne, Yihoowagaadan asa lagennaageeta gidiyoogaa tamaarana danddayoos. (Oos. 10:34, 35) Hegaa gishshawu, nuuni Xoossaa Qaalay yootiyoobaa ubbatoo hassayana koshshees. Hegaa oosuwan peeshshiyo wode, Yesuusi, “Asa som77o xeellidi pirddoppite” yaagidoogaa azazettoos.—Yoh. 7:24.

19 Nu Kawoy, Yesuus Kiristtoosi ba ayfee beˈidoban woy ba hayttay siyidoban gidennan, mata wode asa ubbawu xillo pirddaa pirddana. (Isi. 11:3, 4) Nuuni he ufayssiya wodiyaa yeemuwan naagoos!