Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

‘Yihoowa Bagga Gidiya Asi Oonee?’

‘Yihoowa Bagga Gidiya Asi Oonee?’

“GODAAYYO intte Xoossaayyo, yayyite; ayyo oottite; aara ohettite.”—ZAA. 10:20.

MAZAMURE: 28, 32

1, 2. (a) Yihoowa bagga gidiyoogee loˈˈo gidiyoy aybissee? (b) Nuuni ha huuphe yohuwan ay pilgganee?

YIHOOWAKKO shiiqidi deˈiyoogee nuussi loˈˈo. Wolqqan, aadhdhida eratettan, woy siiquwan nu Xoossaappe aadhdhiya ooninne baawa! Nuuni ubbatoo ayyo ammanettanawunne A bagga gidanawu koyiyoogee qoncce. (Maz. 96:4-6) SHin, Xoossawu goynniyaageetuppe issoti issoti hegaadan oottibookkona.

2 Banttana Yihoowa bagga giiddi A hanqqetissida issi issi asatubaa ha huuphe yohuwan pilggana. He asatu taarikee nuuni Yihoowawu loytti ammanettidi deˈanaadan maaddana danddayiya keehi koshshiya timirttiyaa yootees.

YIHOOWAY WOZANAA QOREES

3. Yihooway Qaayeela haasayissidoy aybissee, qassi I Qaayeeli ay oottanaadan yootidee?

3 Qaayeela hanotaa qoppa. I Yihoowappe attin, hara ay xoossawukka goynniyoogaa yootibeenna. SHin Qaayeela goynoy Xoossaa ufayssibeenna. Qaayeela wozanay iitabaakko baqqiyoogaa Yihooway akeekiis. (1 Yoh. 3:12) Yihooway Qaayeelayyo hagaadan giis: “Neeni lo77obaa oottiyaabaa gidiyaakko, ne som77oi pashkkennee? SHin neeni lo77obaa oottana xayikko, nagarai do7adan ne penggen zuggees; i nena haarana koyees; shin neeni a xoonana bessees.” (Doo. 4:6, 7)  Hegee Yihooway Qaayeelayyo, “Neeni ne nagaraappe simmada ta bagga gidada minna eqqikko, taani ne bagga gidana” giidoogaa mala.

4. Qaayeeli Yihoowa bagga gidana danddayiiddi ay oottidee?

4 Yihooway Qaayeela zaaretti nashshanay I ba qofaa giigissiyo wode xallaana. Gidoppe attin, Qaayeeli zoriyaa siyibeenna. Bala qofaynne iita amoy I iitabaa oottanaadan denttettiis. (Yaaq. 1:14, 15) Qaayeeli Yihoowa eqettana giidi yelagatettan mule waayi qoppana. SHin I Xoossay yootiyoobaa xaasayi xeelliis, Xoossaa bolli makkaliisinne ba ishaa woriis!

5. Yihooway nuna nashshennaadan oottana danddayiya qofay awugee?

5 Qaayeeladan, ha wodiyan deˈiya issi Kiristtaanee Yihoowawu goynniyaaba milatiiddikka bala ogiyaa kaallana danddayees. (Yih. 11) Leemisuwawu, issi uri pokkobaa amottana, yaaretana, woy ba mala Kiristtaaniyaa ixxana danddayees. (1 Yoh. 2:15-17; 3:15) Hegaadan qoppiyoogee nagaraa oottanaadan denttettana danddayees. Yaatiiddikka, I loytti haggaazananne gubaaˈe shiiquwaa ubbatoo shiiqana danddayees. Hara asay nu qofaanne nu eeshshaa erennan aggana danddayees; shin Yihooway ubbabaa beˈees; qassi nuuni kumetta wozanaappe A bagga gidana xayikko, I erees.—Ermmaasa 17:9, 10 nabbaba.

6. Nuuni iita amuwaa xoonanaadan Yihooway nuna waati maaddii?

6 Gidikkonne, Yihooway nunan eesuwan hidootaa qanxxenna. Issi uri Xoossaappe haakkanaadan oottiyaabaa oottiyo wode, Yihooway A, ‘Taakko simma; taanikka neekko simmana’ yaagees. (Mil. 3:7) Nuuni shugo gididobaara baaxetiyo wodekka, nuuni iitabaa eqettanaadan Yihooway koyees. (Isi. 55:7) Nuuni yaatikko, I nuna maaddanawunne nuuni iita amuwaa xoonana mala koshshiya wolqqaa nuussi immanawu qaalaa geliis.—Doo. 4:7.

‘CIMETTOPPA’

7. Solomoni Yihoowaara dabbotido dabbotay waani duuxxidee?

7 Nuuni Solomona hanotaappe darobaa tamaarana danddayoos. Solomoni yelagatettan kaaletuwaa demmanawu Yihoowa oychchiis. Xoossay aadhdhida eratettaanne Yerusalaamen maalaalissiya beeta maqidasiyaa keexxiyo aawatettaa ayyo immiis. SHin Solomoni Yihoowaara dabbotido dabbotay duuxxiis. (1 Kaw. 3:12; 11:1, 2) “A wozanaa balettennaadan, kawoi cora maccaasaa ekkoppo” yaagidi, Xoossaa Higgee yootees. (Zaa. 17:17) Solomoni guyyeppe 700 maccaasata ekkiyoogan azazettennan ixxiis. I ba soo hara 300 kaadumatata ehiis. (1 Kaw. 11:3) A maccaasatuppe daroti Israaˈeela asa gidokkona; eti worddo xoossatuyyo goynnoosona. Hegaa gishshawu, Solomoni allaga biittaa maccaasata ekkiyoogan Xoossaa higgiyaa azazettennan ixxiis.—Zaa. 7:3, 4.

8. Solomoni Yihoowa waati hanqqetissidee?

8 Solomoni Yihoowa higgiyaa loddan loddan azazettennan aggidoogee, I guyyeppe gita nagaraa oottanaadan oottiis. Solomoni Asttaarooto giyo xoosseeyyoonne Kamoosha giyo worddo xoossaayyo yarshshiyoosaa keexxiis. He sohuwan I ba maccaasatuura eeqa xoossatuyyo goynniis. Solomoni I Yihoowa beeta maqidasiyaa keexxido Yerusalaameppe sintta baggaara deˈiya deriyaa bolli he yarshsho sohota keexxiis! (1 Kaw. 11:5-8; 2 Kaw. 23:13) Solomoni I beeta maqidasiyan ubbatoo yarshshikko, I azazettennaagaa Yihooway xaasayidi xeellees gi qoppidi bana cimmennan aggenna.    

9. Solomoni Xoossay yootiyoobaa xaasayidi xeellido gishshawu A aybi gakkidee?

 9 SHin Yihooway iita oosuwaa mule xaasayi xeellenna. Geeshsha Maxaafay hagaadan gees: “Ayyo naa77utoo qonccida GODAAPPE . . . , Solomona wozanai wora simmido gishshau, GODAI a hanqqettiis. Hara xoossata kaallennaadan GODAI Solomona azaziis; gidikkonne, Solomoni GODAA azazuwaa naagibeenna.” Hegaappe denddidaagan, Xoossay A nashshiyoogaanne maaddiyoogaa aggiis. Solomona zareti kumetta Israaˈeela kawotettan haaribookkona; qassi xeetan qoodettiya layttawu eta wolqqaama metoy gakkiis.—1 Kaw. 11:9-13.

10. Yihoowaara nuuni dabbotido dabbotaa moorana danddayiyaabay aybee?

10 Solomona hanotaappe akeekiyoogaadan, ayyaanaaban qohettanaadan oottiyaabaappe issoy Yihooway kessido maarata akeekennanne bonchchenna asatuura laggetiyoogaa. Issoti issoti gubaaˈiyaa yame gidana danddayoosona, shin eti Yihoowaara dabbotaa minttibookkona. Harati qassi Yihoowayyo goynnenna dabbota, shoorota, issippe oottiyaageeta, woy issippe tamaariyaageeta gidana danddayoosona. Nu mata laggeti Yihooway kessido maarata xaasayi xeelliyaageeta gidikko, eti Xoossaara nu dabbotido dabbotaa wurssettan moorana danddayoosona.

Ne laggeti Yihoowaara ne dabbotido dabbotay moorettanaadan waati oottiyoonaa? (Mentto 11 xeella)

11. Nu laggeta dooranawu nuna aybi maaddana danddayii?

11 Koyro Qoronttoosa 15:33 nabbaba. Daro asawu issi issi loˈˈo eeshshati deˈoosona. Qassi Yihoowayyo goynnennaageeti iitabaa ubbatoo oottennan aggana danddayoosona. Hegaa mala issi issi asaa neeni erennan aggakka. Etaara laggetiyoogee Yihoowaara ne dabbotido dabbotaa waati moorana danddayiyaakko nena oychcha. Eti neeni dabbotaa minttanaadan oottiyoonaa? Eta qofay aybee? Leemisuwawu, eti darotoo paashshiniyaabaa, miishshaabaa, elektiroonike miishshaabaa, wodiyaa aattiyoobaa, woy hara aquwaabaa haasayiyoonaa? Eti darotoo harata boriyoobaa woy pattenna qiriyaa haasayiyoonaa? Yesuusi, “Doonai wozana giddon kumidabaa haasayees” yaagiis. (Maa. 12:34) Ne laggeti Yihoowaara ne dabbotido dabbotaa mooranaagaa neeni akeekikko, etaara darin gayttennan agganawunne danddayettikko, hegaa mala laggetettaa muleera agganawu murtta.—Lee. 13:20.

YIHOOWAY NUUNI AYYO AMMANETTANAADAN KOYEES

12. (a) Israaˈeelati Gibxxeppe kiyi simmin takkennan Yihooway etawu yootidobay aybee? (b) Xoossay Israaˈeelati ayyo ammanettanaadan oychchido wode eti woygidonaa?

12 Israaˈeelati Gibxxe aylletettaappe laˈa kiyi simmin takkennan hanidabaappe  harabaa tamaarana danddayoos. Asay Siinaa Deriyaa matan shiiqiis. Yan Yihooway maalaalissiya hanotan qoncciis. Maalaalissiya ogiyan sikkida shaaray merettiis. Yihooway daday guummanaadan, wolqqanttay wolqqammanaadaaninne cuway cuwattanaadan oottiis; qassi hegee aggennan siyettiya wolqqaama malkkataa cenggurssaa mala. (Kes. 19:16-19) He hanotan, Yihooway “qanaatiya Xoossaa” woy ba xallawu goynnanaadan koyiya Xoossaa giidi Israaˈeelatuyyo bana qonccissiis. A siiqiyaageetuyyoonne A azazota naagiyaageetuyyo I ammanettanaagaa etawu yootiis. (Kessaabaa 20:1-6 nabbaba.) Hegee Yihooway ba asawu, “Intte ta bagga gidikko, taanikka intte bagga gidana” giidoogaa mala. Neeni he asaara deˈiyaakko, Yihooway yootiyoobaa siyiyo wode neeyyo aybi siyettanee? Neeni Israaˈeelati oottidoogaadan oottanaagee erettidaagaa. Eti “issi qaalan, ‘GODAI yootidobaa ubbaa nuuni oottana’ yaagidosona.” (Kes. 24:3) SHin, qoppennan sohuwaara issibay haniis; hegee Israaˈeelati Xoossaayyo ammanettiyoogee paacettanaadan oottiis.

13. Israaˈeelati Xoossaayyo ammanettiyoogee paacettanaadan oottidabay aybee?

13 Israaˈeelati sikkida shaaraa, wolqqanttaanne Xoossay oottido hara maalaalissiyaabaa beˈidi yayyidosona. Eti oychchidoogaadan, Muusee Siinaa Deriyan eta gishshaa Yihoowaara haasayanawu maayiis. (Kes. 20:18-21) Muusee deriyaa huuphiyan daro wodiyaa takkiis. Israaˈeelati kaalettiya uri baynnan bazzuwan banttarkka attidabadan hanidosona. Eti waatanee? Israaˈeelati banttana kaalettiya uran, Muusen keehi ammanettennan aggokkona. Eti hirggidi Aaroonayyo hagaadan giidosona: “Neeni nuna kaalettiya xoossata nuuyyo medhdha. Aissi giikko, ha nuna Gibxxeppe ehiida Muusee waanidaakkonne nuuni erokko!”—Kes. 32:1, 2.

14. Israaˈeelati banttana cimmanawu qoppidobay aybee, qassi Yihooway waatidee?

14 Eeqa goynoy Yihoowa xeelan bala gidiyoogaa asay erees. (Kes. 20:3-5) SHin eti worqqaappe merettida marawu sohuwaara goynnidosona! Israaˈeelati eriiddi azazettennan aggikkokka, eti haˈˈikka banttana Yihoowa bagga giidi qoppiyoogan banttana cimidosona. Aarooni eti marawu goynniyoogaa, “GODAA baalaa gallassa” yaagiis! Yihooway waatidee? I Muusessi asay ‘bantta huuphiyaa tunissiichchidoogaanne I eta azazido ogiyaappe eti eesuwan sherˈˈi giichchidoogaa’ yootiis. Yihooway keehi hanqqettidi kumetta deriyaa xayssanawu qoppiis.—Kes. 32:5-10.

15, 16. Muuseenne Aarooni Yihoowa bagga gididi minni eqqidoogaa waati bessidonaa? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

15 Yihooway Israaˈeelata xayssennan agganawu qofaa qachchiis. Ammanettidi goynniyaageeti A bagga gididi minni eqqanaadan A maarotay maaddiis. (Kes. 32:14) Muusee asay eeqaa sinttan waassiyoogaa, yexxiyoogaanne duriyoogaa beˈido wode, I worqqaappe merettida maraa mentterettiisinne liiqana gakkanaashin gaacerettiis. I, “GODAA bagga gidiya asi ooninne taakko yo!” yaagiis. Yaagin, “Leewati ubbai [Muusekko] shiiqidosona.”—Kes. 32:17-20, 26.

16 Aarooni eeqaa medhdhikkonne, ba nagaraappe simmidi hara Leewatuura Yihoowa bagga gidiis. Ha ammanettidaageeti Yihoowa bagga gidiyoogaa xalla gidennan, iitaa oottiyaageetuppe shaahettidosona. Hegee loˈˈo dooro; ayssi giikko, eeqawu goynnido gishshawu he gallassi shaˈan qoodettiyaageeti hayqqidosona. SHin, Yihooway ba bagga gididaageeta anjjanawu qaalaa geliis.—Kes. 32:27-29.

17. PHawuloosi worqqaappe merettida maraabaa yootido taarikiyaappe nuuni ay tamaariyoo?

 17 Kiitettida PHawuloosi worqqaappe merettida maraa taarikiyaa xeelliyaagan hagaadan giis: “Hegee ubbai nuussi leemiso gidiis. . . . Etappe issooti issooti eeqassi goinnidoogaadan, intte goinniyaageeta gidoppite. . . . Qassi nuna wodiyaa wurssettai gakkana matidoogeeta seeranau xaafettiis. Hegaa gishshau, bau eqqidobaa milatiyo urai ooninne kunddennaadan, bana naago.” (1 Qor. 10:6, 7, 11, 12) PHawuloosi yootidoogaadan, Yihoowawu goynniyaageetikka iitabaa oottana danddayoosona. Paaciyan xoonettiyaageeti Yihoowaara loˈˈo dabbotan deˈoos giidi qoppana danddayoosona. SHin, Yihoowa dabbo gidanawu koyiyoogaa woy ayyo ammanettays giyoogaa xallay issi uri ubbatoo Yihoowan sabettanaadan oottenna.—1 Qor. 10:1-5.

18. Nuuni Yihoowappe haakkanaadan oottana danddayiyaabay aybee, qassi hegee ay kaalettii?

18 Muusee Siinaa Deriyaappe wodhdhennan gamˈˈidoogee Israaˈeelata qofissidoogaadan, Yihoowa pirddaa gallassaynne ooratta alamee yaana wodee gamˈˈidaba milatiyoogee Kiristtaaneta ha wodiyan qofissana danddayees. He qaalaa gelidobati hagaappe simmin keehi daro gamˈˈidi polettiyaaba woy ammananawu metiyaaba milatana danddayoosona. Nuuni naagettana xayikko, hegaa malabaa qoppiyoogee Yihoowa sheniyaa kaseyiyoogaa aggidi asatettaabaa kaseyanaadan nuna oottana danddayees. Guyyeppe, nuuni Yihoowappe haakkananne ayyaanaaban mino gidido wode mule qoppennabaa wurssettan oottana danddayoos.

19. Nuuni ubbatoo hassayana koshshiyoy aybee, qassi aybissi?

19 Kumetta wozanaappe azazettanaadaaninne A xallawu goynnanaadan Yihooway nuuppe koyiyoogaa nuuni mule dogana koshshenna. (Kes. 20:5) Yihoowa goynuwaappe haakkiyoogee Seexaanaa sheniyaa oottiyoogaa; qassi hegee nuuni qohettanaadan oottees. Hegaa gishshawu, PHawuloosi hagaadan giis: “Godaa burccukkuwaaninne qassi xalahetu burccukkuwan uyanau intte danddayekketa. Godaa masoofiyaaninne qassi xalahetu masoofiyan maanaukka danddayekketa.”—1 Qor. 10:21.

YIHOOWAARA OHETTA!

20. Nuuni balabaa oottikkonne, Yihooway nuna waati maaddana danddayii?

20 Qaayeelabaa, Solomonabaanne Siinaa Deriyaa matan deˈiya Israaˈeelatubaa yootiya Geeshsha Maxaafaa taarikee issi mala gidiyoobay deˈees. He asati bantta ‘nagaraappe simmidi’ laamettana danddayoosona shin. (Oos. 3:19) Balabaa oottidaageetun Yihooway sohuwaara hidootaa qanxxenna. Yihooway Aaroonawu atto giis. Ha wodiyan, Yihooway Geeshsha Maxaafaa baggaara, Geeshsha Maxaafaa qofay deˈiyo xuufetu baggaara woy nu mala Kiristtaaneti kehatettan yootiyo zoriyaa baggaara nuuni akeekanaadan oottana danddayees. Nuuni he zoriyaa oosuwan peeshshiyo wode, Yihooway nuna maariyoogaa ammanettoos.

21. Nuuni Yihoowayyo ammanettiyoogee paacettiyo wode ay oottana bessii?

21 Yihooway aaro kehatettaa bessiyo gaasoy deˈees. (2 Qor. 6:1) Hegee nuuni ‘nagara oosuwaanne ha saˈaa amuwaa agganaadan’ oottees. (Tiitu 2:11-14 nabbaba.) Ha wurssetta gallassan, nuuni Yihoowawu ammanettiyoogee paacettanaadan oottiyaabay ubbatoo deˈees. Yaatikko, Yihoowa bagga gididi deˈanawu murttoos; qassi ‘Yihoowayyo nu Xoossaayyo, yayyana, ayyo oottananne aara ohettana’ bessiyoogaa hassayoos.—Zaa. 10:20.