Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Aliso

Bantta Dosan Eeno Giidosona—Turkken

Bantta Dosan Eeno Giidosona—Turkken

‘KAWOTETTAA wonggeliyaa mishiraachuwaa’ danddayettida keenan daro asawu yootanawu koyro xeetu layttan deˈida Kiristtaaneti keehi baaxetidosona. (Maa. 24:14) Issoti issoti kare biittikka biidosona. Leemisuwawu, kiitettida PHawuloosi misoonaawe oosuwawu ha wodiyan Turkke giyo biittay deˈiyoosaa biidi yan loytti markkattiis. * Hegaappe 2000 gidiya layttay aadhi simmin, 2014n he biittan sabbakiyo dumma zamachan sabbakida. Zamachan sabbakidoy aybissee? He zamachan oottiday oonee?

“HANIIDDI DEˈIYAABAY AYBEE?”

Turkken 79 miiloone asay deˈees; qassi yan deˈiya aassiyaageetu 2,800⁠ppe daro. Turkken 28,000 asaappe Yihoowa Markkay 1 xalla. Yaatiyo gishshawu, aassiyaageeti daro asawu sabbakana danddayibookkona. Ha zamachay guutta wodiyan danddayettida keenan daro asawu sabbakanawu halchidi giigissidoba. He zamachan, Turkke qaalaa haasayiya, 550 gidiya hara biittan deˈiya ishatinne michoti Turkke biidi he biittan deˈiya ishanttuuranne michonttuura issippe sabbakidosona. He zamachan oosettidabay aybee?

Keehi daro asawu sabbakidosona. Isttanbbule kataman deˈiya issi gubaaˈee, “Asay nuna beˈiyo wode, ‘Ubbasan Yihoowa Markkata beˈoos! Hagan dumma gita shiiqoy deˈiiyyee?’ giidi oychees” yaagiis. Izmira kataman deˈiya issi gubaaˈee qassi hagaadan giis: “Takisee eqqiyoosan oottiya issi bitanee, ‘Haniiddi deˈiyaabay aybee? Intte oosuwaa aassiiddi deˈeetii?’ giidi gubaaˈe cimaa oychiis.” Ee, he zamachan oosettiiddi deˈiyaabaa daro asay akeekiis.

Istifena

Sabbakanawu kare biittappe yiidaageeti he zamachan keehi ufayttidosona. Denmarkkeppe yiida Istifeni, “Sabbakiyo wode, Yihoowabaa mule siyi erenna asaara ubba galla gayttays. A sunttaa tumuppe erissaydda deˈiyaabadan tawu siyettiis” giis. Paransaayeppe yiida Jin Deebidi hagaadan giis: “Nuuni daro saatiyawu issi oge xallan haggaazida. Hegee keehi ufayssiyaaba! Daro asay Yihoowa Markkata erenna. Nuuni sooppe soo biidi demmido asatuppe keehi darotuura tobbida, nu biiduwaappe issuwaa eta bessida, qassi etawu xuufiyaa immida.”

Jin Deebida (gidduwan)

He zamachan sabbakida 550 ishanttinne michontti naaˈˈu saamintta xallan 60,000 xuufeta asawu immidosona! He zamachan daro asawu sabbakida.

 Kaseegaappe aaruwan mishettidi sabbakanaadan denttettiis. He dumma zamachay Turkken deˈiya ishantta keehi denttettiis. Daroti kumetta wodiyaa haggaazanawu halchidosona. Ubba hegaappe simmin deˈiya issi layttan Turkken aqinyetu qooday xeetaappe 24 kushe dariis.

Sasha

Kare biittappe he zamachawu biidaageeti bantta biitti simmidoogaappe guyyiyankka kaseegaappe aaruwan haggaazanaadan hegee eta denttettidoogaa yootidosona. Jarmaneppe yiida SHerena hagaadan gaasu: “Turkken deˈiya ishantti haggaazuwaa kiyennan markkattanawu metootokkona. Taani haggaazuwaa kiyennan markkattanawu yayyays. SHin ha zamachan Turkke ishantti oottidobaa beˈidonne mintta woossido gishshawu taani kase oottana danddayennabaa oottaas. Taani baaburiyan bayddakka sabbakaysinne trakttiyaa immays! Haˈˈi taani kaseegaadan yayyikke.”

Yohaannisa

Jarmaneppe yiida Yohaannisi hagaadan giis: “Taani kaseegaappe loytta haggaazanaadan maaddiya issi issibaa tamaaraas. Turkken deˈiya ishantti keehi daro asawu mishiraachuwaa yootanawu koyoosona. Eti demmiyo asa ubbawu sabbakoosona. Taanikka Jarmane simmiyo wode hegaadan oottanawu qofaa qachido gishshawu haˈˈi kaseegaappe aaruwan daro asawu sabbakays.”

Zanepo

Paransaayeppe yiida Zanepa, “Ha zamachay taani loytta haggaazanaadan keehi maaddiis. Hegee taani kaseegaappe aaruwan xala gidanaadaaninne Yihoowan ammanettanaadan maaddiis” yaagaasu.

Aassiyaageeti keehi dabbotanaadan maaddiis. Dumma dumma biittaappe yiida ishanttunne michonttu siiqoynne issippetettay awudenne dogettenna. Qommoora abaa denttido Jin Deebidi hagaadan giis: “Ishantti imattaa mokkiyaageeta gidiyoogaa beˈida. Eti nuna bantta laggenne so asaadan xeellidosona. Eti nuna bantta son mokkidosona. Nuuni kumetta saˈan deˈiya ishanttu maabaraa yame gidiyoogaa erays; qassi hegaabaa nu xuufetun darotoo nabbabaas. SHin haˈˈi hegaa beˈaas. Taani Yihoowa Markkaa gidiyoogan kaseegaappe aaruwan ufayttays; he gita maataa tawu immido gishshawu Yihoowa galatays.”

Klaro (gidduwan)

 Paransaayeppe yiida Klara hagaadan gaasu: “Nuuni yiidoy Denmarkkeppe gidin, Paransaayeppe gidin, Jarmaneppe gidin, woy Turkken deˈin, nuuni ubbay issi keettaa asa. Hegee Xoossay ubba biittatu zawaa malaataa wogga laaphisiyan qucci xayssidoogaa mala.”

Istefano (gidduwan)

Paransaayeppe yiida Istefana, “Nu issippetettay wogaa woy qaalaa gaasuwan demmidoba gidennan, Yihoowa siiqiyo gishshawu demmidoba gidiyoogaa ha zamachaappe akeekida” yaagaasu.

DARO WODIYAWU MAADDIIS

He zamachawu hara biittappe Turkke biida daroti he biittan oosettiiddi deˈiya daro oosuwaa maaddanawu, yaa biidi deˈanawu halchoosona. Daro ishantti he biittan deˈanawu biidosona. Aassiyaageeti keehi koshshiyoosaa haggaazanawu biida ha ishantta keehi nashshoos.

Ane 25 aassiyaageeti deˈiyo, haakkidi deˈiya issi citaabaa qoppa. Daro layttawu, he citan issi cima xallay deˈees. Aassiyaageeti keehi koshshiyoosan haggaazanawu Jarmaneppenne Nezerlanddeppe usuppun aassiyaageeti 2015n eta maaddanawu yin eti keehi ufayttidosona!

AASSIYAAGEETI KEEHI KOSHSHIYOOSAN HAGGAAZIYOOGAA

Aassiyaageeti keehi koshshiyoosan haggaazanawu Turkke biidi takkidaageeti yan takkido wodiyaabaa woygiyoonaa? Aassiyaageeti keehi koshshiyoosan haggaaziyo wode metiyaabay deˈikkokka, hegee keehi ufayssiya deˈo. Issoti issoti giidobaa beˈa:

Federika

Isppeeneppe biida, layttay 42 heera gidido, aqo oyqqida Federika giyo ishay, “Daro aqoy nuuyyo baynnaagee unˈˈettennaadaaninne keehi koshshiyaabaa ubbatoo qoppanaadan maaddiis” yaagiis. I haratikka hegaadan haggaazanaadan minttettees. I hagaadan giis: “Asay Yihoowabaa eranaadan maaddanawu halchada kare biitti biyo wode an ammanettiyoogaa bessaasa. Yaatiyo wode, i neessi koshshiyaabaa kunttiyoogaa loytta akeekaasa.”

Ruda

Nezerlanddeppe biida, layttay 58 heera gidido, aqo oyqqida Ruda giyo ishay hagaadan giis: “Hagaappe kase tumaa mule siyi erenna daro asawu  sabbakiyoogee keehi ufayssiyaaba. Asay tumaa siyidi keehi ufayttiyoogaa beˈiyoogee keehi ufayssiyaaba.”

SHereno

Layttay 42 heera gidido, Jarmaneppe biida, machida ishay Sashi hagaadan giis: “Taani haggaaziyo wode ubban, tumaa mule siyi erenna asaara gayttays. Yihoowa eranaadan he asata maaddiyoogee keehi ufayssees.”

Atsuko

Layttay 35 heera gidido, Jaappaaneppe biida, gelida michiyaa Atsuka hagaadan gaasu: “Kase, Armmageedooni sohuwaara yaanaadan koyays. SHin Turkke ya simmada, Yihooway hanno gakkanawu danddayido gishshawu a galatays. Yihooway hanotaa ba koyiyo ogiyan waati kaalettiyaakko beˈiyo wode, kaseegaappe aaruwan akko shiiqanawu koyays.”

Layttay 32 heera gidido, Raashiyaappe biida Alisa hagaadan gaasu: “Aassiyaageeti keehi koshshiyoosan Yihoowawu haggaaziyoogee taani a loˈˈotettaa xeella beˈanaadan maaddiis.” (Maz. 34:8) A gujjada yaagaasu: “Yihooway tawu Aawa xalla gidennan, dumma dumma wodiyan a oonatettaa loytta erido ta mata Dabbo. Taani keehi ufayssiyaanne anjjoy kumido deˈo deˈays!”

“GOSHSHAA LOITTI XEELLITE”

Turkken dumma zamachan sabbakidoogee daro asay tumaa siyanaadan maaddiis. SHin haˈˈikka mishiraachuwaa siyana bessiya daro asay deˈees. Kawotettaabaa sabbakanawu Turkke biidaageeti Yihoowabaa mule siyi erenna asaara ubbatoo gayttoosona. Neenikka hegaa malasan haggaazanawu koyay? Koyikko, ‘goshshaa loytta xeellanaadan’ minttettoos; “kattai cahaa bessiis.” (Yoh. 4:35) Kattay ‘cahaa bessido’ heeri baada haggaazana danddayay? Yaatikko, hegawu maaddiyaabaa oottiyoogaa haˈˈi doomma. ‘Saˈaa gaxaa gakkanaashin’ mishiraachuwaa yootanawu neeyyo danddayettida ubbabaa oottikko, hara ay oosoynne demissiyoogaappe keehi aadhiya anjjuwaa demmaassa.—Oos. 1:8.

^ MENT. 2 “Loˈˈo Biittaa Beˈa” giyo brooshuriyaa sinttaa 32-33 xeella.