Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

 XANNAˈIYO HUUPHE YOHUWAA 4

Godaa Kahuwawu Giigissiyo Guuttabay Saluwan Deˈiya Kawuwaabaa Nuna Ay Tamaarissii?

Godaa Kahuwawu Giigissiyo Guuttabay Saluwan Deˈiya Kawuwaabaa Nuna Ay Tamaarissii?

‘Hagee ta ashuwaa. Hagee ta suuttay ooratta maachchaa.’—MAA. 26:26-28.

MAZAMURE 16 Yihooway Tiyo A Naˈawu, A Sabbite

HA XINAATIYAN *

1-2. (a) Yesuusi nuuni A hayquwaa metenna ogiyan hassayanaadan giigissana giidi nu naagana danddayiyoy aybissee? (b) Nuuni xannaˈana Yesuusa eeshshati awugeetee?

LAYTTAN LAYTTAN Godaa Kahuwaa bonchchiyo wode aybi haniyaakko yootana danddayay? Godaa Kahuwaa baalaa wode haniyaabaa nuuppe daroti loytti hassayana danddayiyoogee qoncce. Ayssi? Ha baalay giigissanawu metenna gishshataassa. SHin, hegee keehi koshshiya baala. Yaatiyo gishshawu nuuni, ‘Godaa Kahuwaa bonchchanawu giigissiyoobay keehi guuttaba gidiyoy aybissee?’ yaagidi oychchana danddayoos.

2 Yesuusi saˈan haggaaziyo wode, keehi koshshiya tumaa qonccenne akeekanawu metenna ogiyan tamaarissiyoogan erettees. (Maa. 7:28, 29) Hegaadankka, I nuuni A hayquwaa metenna ogiyan gidikkonne bonchchuwan hassayanaadan giigissiis. Godaa Kahuwawu goˈettiyoobata, qassi Yesuusi yootidonne oottido amaridabata xeelliyaagan ane loytti qoppoos. Yesuusi keehi ba huuphiyaa ziqqi oottiyaagaa, xalanne siiqiyaagaa gidiyoogaa nuuni akeekiyoogaa xalla gidennan, kaseegaappe aaruwan A waati milatana danddayiyaakko tamaarana.

YESUUSI BANA ZIQQI OOTTEES

Godaa Kahuwawu goˈettiyo oyttaynne woynee Yesuusi ba shemppuwaa nu gishshawu aatti immidoogaanne ha wodiyan saluwan haariiddi deˈiya Kawo gidiyoogaa nuna hassayissees (Mentto 3-5 xeella)

3. Maatiyoosa 26:26-28y yootiyoogaadan Yesuusi essido Godaa Kahoy ay keena metennabee, qassi I goˈettido naaˈˈubati ay bessiyoonaa?

3 Yesuusi ba hayquwaa Hassayiyo Baalaa essiyo wode, I kiittido ammanettida 11ti aara deˈoosona. Paasikaa Baalan miishin attidabaa ekkidi, hassayanawu metenna baalaa essiis. (Maatiyoosa 26:26-28 nabbaba.) Hegan deˈiya Irshshoy baynna oyttaanne woyniyaa I goˈettiis. Yesuusi he naaˈˈubati I eta gishshaa  sohuwaara yarshsho oottidi immana, wottiyoobi baynna ba ashuwaanne suuttaa bessiyaaba gidiyoogaa ba kiittidoogeetuyyo yootiis. Ha keehi koshshiya ooratta shiiqoy metennaba gidiyoogan kiittidoogeeti garamettibookkona. Aybissi?

4. Yesuusi Martto zoridobay I Godaa Kahuwawu guuttabaa goˈettido gaasuwaa nuuni akeekanaadan waati maaddii?

4 Hegaappe amarida aggina kasetidi, Yesuusi haggaazuwaa doommoosappe heezzantto laytti ba dabbota Alˈˈaazara, Marttonne Mayraamo oychchanawu biido wode hanidabaa qoppa. He wode Yesuusi tamaarissiyoogaa doommiis. Martta he wode deˈikkonne, bonchcho imattawu daro qumaa giigissiyoogan I qofay shaahettiis. Yesuusi hegaa beˈido wode, daro qumaa giigissiyoogee ubbatoo koshshennaagaa Martta akeekanaadan maaddiyoogan O kehatettan zoriis. (Luq. 10:40-42) Yesuusi yarshsho gididi hayqqanaappe amarida saatiyaa kasetidi, I ba zoridobaa oosuwan peeshshiis. I Godaa Kahuwawu guuttabaa goˈettiis. Hegaappe nuuni Yesuusabaa ay tamaariyoo?

5. Godaa Kawuwawu guuttabaa giigissiyoogee Yesuusabaa ay qonccissii, qassi hegee Piliphphisiyuusa 2:5-8⁠ra waani maayettii?

5 Yesuusi haasayidonne oottido ubbaban bana ziqqi oottiis. Hegaa gishshawu, Yesuusi saˈan deˈido wurssetta qammi ba huuphiyaa keehi ziqqi oottidoogee garamissenna. (Maa. 11:29) I asa taarikiyan aybippenne aadhdhiya yarshshuwaa yarshshana haniyoogaanne Yihooway A hayquwaappe denttidi saluwan Kawo oottanaagaa erees. I hegaa erikkonne, A hayquwaa hassayiyo baalay gitaban bonchchettanaadan koyiyoogan asay bessenna ogiyan bana xeellanaadan oottibeenna. I bana kaalliyaageeti guuttabaa giigissidi Godaa Kahuwaa layttan layttan bonchchiyoogan bana hassayanaadan yootiis. (Yoh. 13:15; 1 Qor. 11:23-25) Guuttabaa giigissin bessiya ogiyan Godaa Kahoy bonchchettiyoogee Yesuusi otorettenna asa gidiyoogaa bessees. Saluwan deˈiya nu Kawoy bana ziqqi oottiyoogee awu deˈiya maalaalissiya eeshshatuppe issuwaa gidiyoogee nuuni ufayttanaadan oottiyaaba.—Piliphphisiyuusa 2:5-8 nabbaba.

6. Nuna metoy gakkiyo wode waatidi Yesuusaagaadan nu huuphiyaa ziqqi oottana danddayiyoo?

6 Nuuni nuna ziqqi oottiyoogan Yesuusa waati milatana danddayiyoo? Nu koyiyoobaappe haratuugaa kaseyiyoogan A milatana danddayoos. (Pili. 2:3, 4) Yesuusi saˈan deˈido wurssetta qammi hanidabaa qoppa. Yesuusi I guuttaa takkidi waayettidi  hayqqanaagaa erees; shin guuttaa takkidi ayyo azzanana, I kiittido ammanettidaageetussi wozanappe qoppiis. Hegaa gishshawu wurssetta qammi I eta tamaarissiisinne minttettiis. (Yoh. 14:25-31) Yesuusi bana ziqqi oottidi, baagaappe aattidi harata goˈˈiyaabaa qoppiyoogaa bessiis. I nuussi keehi loˈˈo leemiso gidiyaabaa oottiis!

YESUUSI XALA

7. Yesuusi Godaa Kahuwaa baalaa essi simmidi keehi xala gidiyoogaa waati bessidee?

7 Yesuusi Godaa Kahuwaa baalaa essi simmidi, I keehi xala gidiyoogaa bessiis. Waatidi? Yesuusi Xoossaa cayida uradan kawushsha hayqo hayqqanaagaa erikkonne, Aaway I oottanaadan koyiyoobaa eeno giidi ekkiis. (Maa. 26:65, 66; Luq. 22:41, 42) Yihoowa sunttaa bonchchissanawu, Xoossay ubbabaa haariyo maatawu exatanawunne nagaraappe simmiya asay merinaa deˈuwaa demmiyo ogiyaa dooyanawu Yesuusi wottiyoobi baynna hanotan ammanettidi deˈiis. Qassi, Yesuusi bana kaalliyaageeti guuttaa takkidi banttana gakkanabawu giigettanaadan oottiis.

8. (a) Yesuusi I kiittido ammanettidaageetuyyo ay yootidee? (b) Yesuusi hayqqi simmin deˈiya layttatun, I erissiyo ashkkarati aagaadan waani xala gididonaa?

8 Yesuusi bana gakkana danddayiya unˈˈissiyaabaappe I kiittido ammanettidaageetussi koshshiyaabaa qoppiyoogankka xala gidiyoogaa bessiis. I Yihudaa kessi simmidi essido Godaa Kahuwaa baalay ooratta maachchaa bagga gidana, A kaallana tiyettidaageeti gukkida Yesuusa suuttan goˈettanaagaa hassayissees. (1 Qor. 10:16, 17) Yesuusi bana kaalliyaageeti ammanetti deˈidi saluwaa laattanaadan maaddanawu inne A Aaway etappe koyiyoobaa etawu yootiis. (Yoh. 15:12-15) Kiitettidaageeta sinttappe gakkana metuwaakka Yesuusi etassi yootiis. Yootidi, eti bana kaallanaadan minttettiiddi, I, “Minnite!” gi eta zoriis.  (Yoh. 16:1-4a, 33) Daro layttappe guyyiyankka, Yesuusi erissiyo ashkkarati aagaadan bantta goˈˈaa aggibayidosonanne xala gidiyoogaa bessidosona. Maaddiyoogee eti waayettanaadan oottikkokka, metuwaa wode issoy issuwaa maaddidosona.—Ibr. 10:33, 34.

9. Nuuni Yesuusaagaadan waanidi xala gidana danddayiyoo?

9 Ha wodiyankka, nuuni xala gidiyoogan Yesuusa leemisuwaa kaalloos. Leemisuwawu, bantta ammanuwaa gaasuwan yedetay gakkiyo nu ishantta maaddanawu nuuni xala gidana koshshees. Issi issitoo, nu ishantti bessenna ogiyan qashettana danddayoosona. Hegaadan haniyo wode, etawu exatidi haasayiyoogaa gujjin, nuuni etassi oottana danddayiyo ubbabaa oottana bessees. (Pili. 1:14; Ibr. 13:19) Nuuni xala gidiyoogaa bessana danddayiyo hara ogee “yayyennan” muletoo sabbakiyoogaa. (Oos. 14:3) Asay nuna eqettananne yedettana danddayikkonne, nuuni Kawotettaa mishiraachchuwaa yootanawu Yesuusadan murttida. SHin, nuuni issi issitoo yayyana danddayoos. Yaatikko nuuni ay oottana danddayiyoo?

10. Godaa Kahuwaappe kasetiya saaminttatun, nuuni ay oottana koshshii, qassi aybissi?

10 Kiristtoosa wozuwaa yarshshuwaa baggaara nuuni demmanabaa qoppiyoogan kaseegaappe aaruwan xalana danddayoos. (Yoh. 3:16; Efi. 1:7) Godaa Kahuwaappe kasetiya saaminttatun, nuuni wozuwaa loytti nashshana danddayoos. He wode, Godaa Kahuwaa wodiyan nabbabiyo Geeshsha Maxaafaa xiqiseta nabbabidi Yesuusa hayquwaara gayttida hanotaa wotti dentti qoppite. Yaatidi nuuni Godaa Kahuwaa baalawu shiiqiyo wode, hegan goˈettiyo oyttaynne woynee keehi koshshiyaaba gidiyoogaanne, eti leemiso gidido he dumma yarshshuwaa nuuni  loytti akeekana. Yihoowaynne Yesuusi nu gishshawu oottidobaa nuuni nashshikko, qassi hegee nunanne nuuni siiqiyoogeeta keehi maaddiyoogaa akeekikko, nuuni wurssettay gakkanaassi xalidi genccana.—Ibr. 12:3.

11-12. Nuuni hanno gakkanawu ay tamaaridoo?

11 Godaa Kahoy alˈˈo wozuwaa xalla gidennan, Yesuusi bana ziqqi oottiyoogaanne xala gidiyoogaa bessiya maalaalissiya eeshshatakka nuna hassayissiyoogaa hanno gakkanaassi tamaarida. Nu gishshaa gaannatiya, Saluwan deˈiya Qeese Ubbatu Halaqay Yesuusi he eeshshata muletoo bessiyoogawu nuuni keehi galatoos! (Ibr. 7:24, 25) Nuuni wozanappe galatiyoogaa bessanawu, Yesuusi azazidoogaadan, aggennan A hayquwaa hassayana koshshees. (Luq. 22:19, 20) Layttan keehi xoqqu oottidi xeelliyo Niisaana 14⁠ra issi mala gallassi nuuni A hayquwaa hassayoos.

12 Guuttabaa giigissidi Godaa Kahuwaa bonchchiyo hanotaappe Yesuusi nu gishshawu hayqqanaadan denttettida hara eeshshaa akeekana danddayoos. I asa gididi saˈan deˈiyo wode he eeshshan erettees. He eeshshay aybee?

YESUUSI SIIQEES

13. Yohaannisa 15:9⁠nne 1 Yohaannisa 4:8-10y Yihoowaynne Yesuusi bessido siiquwaa waati qonccissii, qassi eta siiquwan goˈettiyay oonee?

13 Yesuusi ba oottido ubban, Yihooway nuna keehi siiqiyoogaadan wottiyoobi baynna ogiyan nuna siiqiis. (Yohaannisa 15:9; 1 Yohaannisa 4:8-10 nabbaba.) Ubbaappe aaruwan, Yesuusi wozanappe koyidi nu gishshawu ba deˈuwaa aatti immiis. Nuuni tiyettidaageeta gidin woy ‘hara dorssata’ gidin, he yarshshuwaa baggaara Yihoowaynne A Naˈay nuna siiqido siiquwan goˈettoos. (Yoh. 10:16; 1 Yoh. 2:2) Godaa Kahuwawu goˈettiyoobaakka qoppa; Yesuusi ba erissiyo ashkkarata siiqiyoogaanne etawu qoppiyoogaa hegee bessees. Waatidi?

Daro xeetu layttawu dumma dumma hanotan guuttabaa giigissidi Godaa Kahuwaa baalaa bonchchanadan Yesuusi siiquwan essiis (Mentto 14-16 xeella) *

14. Yesuusi ba erissiyo ashkkarata siiqiyoogaa ayba ogiyan bessidee?

14 Giigissanawu metenna guuttaban bonchchiyo baalaa Yesuusi essiyoogan bana kaalliya ayyaanan tiyettidaageeta siiqiyoogaa bessiis. Guyyeppe, ayyaanan tiyettida he erissiyo ashkkarati qashettiyoogaa gujjin, dumma dummabay eta gakkishin layttan layttan he baalaa bonchchana koshshiis. (Ajj. 2:10) Eti Yesuusawu azazettidonaa? Ee, azazettidosona!

15-16. Hanotay metiyaaba gidikkonne amaridaageeti Godaa Kahuwaa waati bonchchidonaa?

15 Ha wodiyaa gakkanaassi, tumu Kiristtaaneti Yesuusa hayquwaa hassayanawu baaxetidosona. Issi issitoo hanotay wayssishinkka, eti banttawu danddayettida ubban Godaa Kahuwaa bonchchiyo maaraa kaallidosona. Kaallidi deˈiya leemisota akeeka. Ishay Haarold Kingi, CHaynan barkka issi qasho keettan qashettido wode Godaa Kahuwaa bonchchanawu minnidi oottiis. Godaa Kahuwaa wode goˈettiyo oyttaanne woyniyaa I baassi deˈiyaabaappe qosan giigissiis. Godaa Kahoy ay gallassi bonchchettiyaakko eranawu I baassi danddayettida keenan loytti pilggiis. Bonchchiyo gallassay gakkin, I barkka qashettido keettan mazamuriyaa yexxiis, woossiisinne, haasayaa haasayiis.

16 Hara leemisuwaa ane beˈoos. Naaˈˈantto Alamiyaa Olaa wode asaa issippe gurddiyo kambbiyan qashettida amarida michchontti Godaa Kahuwaa bonchchanawu bantta shemppo miyaabaa oottidosona. SHin, Godaa Kahuwaa bonchchanawu guuttabaa giigissiyo gishshawu, eti hegaa qosan bonchchidosona. Eti hagaadan giidosona: “Nuuni issi diri shiiqi yuuyi eqqidi, nuuppe gidduwan guutta oydiyaa bootta carqqiyaa mayzzidi, A bolli woyniyaanne oyttaa wottida. Korinttiyaa pooˈoy  nuuni oottiyoobaa bessana danddayiyo gishshawu, kifiliyan shaamaa oyttida. . . . Nuussi danddayettida ubban nu Aawaa geeshsha sunttaa bonchchissanawu nuuni awu kase gelido qaalaa zaarettida.” Eta ammanoy keehi mino! Nuuni metiya hanotankka Godaa Kahuwaa bonchchanaadan oottiyoogan, Yesuusi nuna keehi siiqiyoogaa bessiis!

17. Nuuni nuna ay oyshata oychchana danddayiyoo?

17 Godaa Kahuwaa bonchchiyo wodee matattiyo wode, nuuni kaallidi deˈiya oyshata nuna oychchana koshshees: ‘Siiquwaa bessiyoogan nuuni Yesuusa leemisuwaa waati loytti kaallana danddayiyoo? Taani taagaappe aaruwan ta mala Kiristtaanetussi koshshiyaabaa qoppiyaanaa? Taani ta ishanttuppenne michchonttuppe eti oottana danddayiyoobaappe aarobaa naagiyaanaayye eta abbiyaa akeekiyaanaa?’ Nuuni muletoo Yesuusa leemisuwaa kaalliyaageetanne haratussi qarettiyaageeta gidoos.—1 PHe. 3:8.

HA TIMIRTTETA MULETOO HASSAYA

18-19. (a) Nuuni ay ammanettana danddayiyoo? (b) Neeni ay oottanawu murttadii?

18 Kiristtoosa hayquwaa hassayiyo baalaa bonchchiyoogee mata wode attana. Yesuusi gita waayiya wode ‘yiyo wode,’ tiyettidaageetuppe attida ‘doorettida asata’ saluwaa efaanawu I shiishshana; qassi Godaa Kahuwaa bonchchiyoogee he wode attana.—1 Qor. 11:26; Maa. 24:31.

19 Godaa Kahuwaa bonchchiyoogee mata wode attiyaaba gidikkonne, bana ziqqi oottiyoogaa, xaliyoogaanne siiqiyoogaa ay asaagaappenne aaruwan bessidoogaa qonccissiya Godaa Kahuwawu giigissiyo guuttabaa Yihoowa asay siiquwan hassayana danddayiyoogee qoncce. He wode, kase Godaa Kahuwaa bonchchidaageeti he wode paxa deˈiyaageeti goˈettana mala hegaabaa yootana. Gidoppe attin, nuuni Godaa Kahuwaappe haˈˈi goˈettanawu, Yesuusaagaadan nuna ziqqi oottiyaageeta, xaliyaageetanne siiqiyaageeta gidanawu murttana bessees. Nuuni yaatikko, Yihoowappe woytuwaa demmanaagaa ammanettana danddayoos.—2 PHe. 1:10, 11.

MAZAMURE 13 Kiristtoosa, Nuussi Leemisuwaa

^ MENT. 5 Nuuni Yesuus Kiristtoosa hayquwaa hassayanawu Godaa Kahuwaa baalaa mata wode bonchchana. Guuttabaa giigissidi bonchchiyo he baalay Yesuusi ba huuphiyaa ziqqi oottiyaagaa, xalanne siiqiyaagaa gidiyoogaa xeelliyaagan nuna darobaa tamaarissees. Ha huuphe yohuwan, I bessido alˈˈo eeshshata nuuni waati kaallana danddayiyaakko tamaarana.

^ MENT. 55 MISILIYAA QONCCISSUWAA SINTTAA: Ammanettida ashkkarati koyro xeetu layttan deˈiya gubaaˈiyan, 19tta xeetu layttan, Naazeti asaa issippe gurddiyo kambbiyaaninne Tohossa Amarkkaa biittan garatiya heeran SHiiquwaa Addaraashan Godaa Kawuwaa bonchchiyoogaa zaarettidi bessiyoogaa.