Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Xillotunne Iitatu Dummatettaa Akeeka

Xillotunne Iitatu Dummatettaa Akeeka

Intte xilluwaappenne nagaranchchaappe gidduwan deˈiya zawaa beˈana.’—MIL. 3:18.

MAZAMURE: 127, 101

1, 2. Ha wodiyan Xoossaa asaa gakkiya metoy aybee? (Doomettan deˈiya misileta xeella.)

DARO dottoretinne narsseti asaappe asaa oyqqiya harggiyan sahettiyaageeta akkamoosona. Eti hegaadan oottiyoy sahettidaageeta maaddanawu koyiyo gishshataassa. Gidoppe attin, yaatiyo wode eti akkamiyoogeetuppe banttana harggee oyqqenna mala naagettana koshshees. Hegaadankka, nuuppe daroti Xoossaa eeshshaappe muleera dummatiya, qohiya qofaynne eeshshay deˈiyo asatuura deˈoosinne oottoos. Hegee nuussi metiyaaba gidana danddayees.

2 Ha wurssetta gallassay asay kandduwan keehi moorettido wode. Kiitettida PHawuloosi Ximootiyoosawu xaafido naaˈˈantto dabddaabbiyan, Xoossaappe haakkida asaa eeshshaa yootiis; he eeshshay wurssetta gallassan meeze gididaba. (2 Ximootiyoosa 3:1-5, 13 nabbaba.) Hegaa mala eeshshay keehi daridoogee nuna daganttana danddayiyaaba gidikkonne, hegaa mala eeshshaynne qofay deˈiyoogeeti nuna qohanakka danddayoosona. (Lee. 13:20) Ha huuphe yohuwan, nuuni wurssetta gallassan deˈiya asati bessiyo eeshshay Xoossaa asay bessiyo eeshshaappe waani dummatiyaakko beˈana. Nuuni ayyaanaaban harata maaddiyo wode,  he iita eeshshatun qohettennaadan nu huuphen waani naagettana danddayiyaakkokka beˈana.

3. Naaˈˈantto Ximootiyoosa 3:2-5n odettida eeshshati deˈiyoogeeti oonee?

3 Kiitettida PHawuloosi “wurssetta gallassi waissiya wodee” yaanaagaa xaafiis. Yaatidi, I wurssetta wodiyan deˈiya asay bessana 19 iita eeshshata yootiis. Hegan odettidabay Roome 1:29-31n odettidabaara issi mala; shin, PHawuloosi Ximootiyoosawu xaafido dabddaabbiyan Giriiketto Geeshsha Maxaafan hara sohuwan qonccibeenna qaalatikka deˈoosona. PHawuloosi “asati . . . gidana” yaagidi doommiis. SHin, ha eeshshati deˈiyoy ubba asaassa gidenna. Kiristtaanetuyyo deˈiya eeshshay hegaappe keehi dumma.—Milkkiyaasa 3:18 nabbaba.

NUUNI NU HUUPHIYAA WAATI XEELLIYOO?

4. Otoruwan sugettiyaageeta neeni waata qonccissuutee?

4 Daroti banttananne miishshaa siiqiyaageeta gidanaagaa yooti simmidi, PHawuloosi asati ceeqettiyaageeta, ayyiyaageetanne otoruwan sugettiyaageeta gidanaagaakka yootiis; ha eeshshati asay bawu deˈiya eraa, qottaa, duretettaa woy aannisaa gaasuwan haratuppe aadhdhiyaabadan darotoo qoppiyoogaa bessiyaaba. Hegaa mala eeshshay deˈiyo asati nashettanawunne sabettanawu keehi koyoosona. Issi eranchchay hegaa mala asa xeelliyaagan, “A wozanaa giddon I A sinttan goynniyo guutta yarshsho sohoy deˈees” yaagiis. Likkiyaappe aattidi otorettiyoogee sheneyiyaaba gidiyo gishshawu, otorettiya uraykka harati otorettiyo wode dosennaagaa issoti issoti yootoosona.

5. Yihoowayyo ammanettida ashkkaratikka waanidi otorettidonaa?

5 Otoroy Yihoowa sheneyiyaaba gidiyoogee qoncce. I “karidi xeelliya aifiyaa” ixxees. (Lee. 6:16, 17) Otoroy issi uri Xoossaakko shiiqennaadan diggees. (Maz. 10:4) Hegee Dabloosa eeshsha. (1 Xim. 3:6) SHin, Yihoowayyo ammanettida ashkkaratuppe amaridaageetikka otorettidoogee azzanttiyaaba. Yihudaa kawoy Ooziyaani daro layttawu ammanettiis. “SHin Ooziyaani minnido wode otorettiis; otoroi A kunddettau kaalettiis. Ooziyaani GODAA ba Xoossaa naaqqiis; I ixaanaa cuwayiyo saaxiniyan ixaanaa cuwayanau GODAA Beeta Maqidasiyaa geliis” yaagidi Geeshshaa Maxaafay yootees. Guyyeppe, Kawuwaa Hizqqiyaasikka guutta wode xallawu gidikkonne, otorettiis.—2 Odi. 26:16; 32:25, 26.

6. Daawiti otorettanaadan oottana danddayiyaabay aybee, shin I ayssi otorettibeennee?

6 Issoti issoti meraa loˈˈo, daro asay dosiyoogeeta, yettan gooba, wolqqaama woy nashettidaageeta gidiyo gishshawu otorettoosona. Daawitayyo hegeetuppe issuwaa xalla gidennan, ubbaykka deˈikkokka, I ba deˈo laytta ubban ba huuphiyaa kawushshidi deˈiis. I Gooliyaada wori simmin Kawuwaa Saaˈoola naˈiyaa assi machcho gidanaadan imettin, Daawiti hagaadan giis: “Kawoora bollotanau taani oonee? Ta so asaikka aibee? Woikko ta aawaa yaraikka Israa7eela asaa giddon aibee?” (1 Sam. 18:18) Daawiti ba huuphiyaa kawushshidi deˈanaadan aybi maaddidee? He eeshshata, he eraanne he maataa Daawiti demmidoy Xoossay ‘duge hokkidi’ woy ba huuphiyaa kawushshidi, A xeellido gishshataassa gidiyoogaa I eriis. (Maz. 113:5-8) Daawiti baassi deˈiya loˈˈoba ubbaa Yihoowappe ekkidoogaa akeekiis.—1 Qoronttoosa 4:7⁠ra gatta xeella.

7. Nu huuphiyaa kawushshanaadan nuna aybi maaddanee?

7 Daawitadan, Yihoowa asay ba huuphiyaa kawushshanawu ha wodiyan baaxetees. Saluwaaninne saˈan Ubbaappe Xoqqiya Yihooway ‘ba huuphiyaa kawushshiyoogaa’ eriyoogan nuuni maalaalettoos. (Maz. 18:35, NW)  “Maarotettaa, qaretaa, kehatettaa, intte huuphiyaa kaushshiyoogaa, ashkketettaanne danddayaa maayite” giya zoriyaa nuuni oosuwan peeshshanawu baaxetoos. (Qol. 3:12) Nuuni siiqoy ‘ceeqettennaagaakka otorettennaagaakka’ eroos. (1 Qor. 13:4) Harati nuuni nu huuphiyaa kawushshiyoogaa akeekiyo wode, eti Yihoowa eranawu koyana danddayoosona. Ammanenna azinaa A machchee loˈˈo eeshshay Yihoowakko shiiqanaadan oottana danddayiyoogaadan, Xoossaa ashkkarati bantta huuphiyaa kawushshiyoogee asay akko shiiqanaadan oottana danddayees.—1 PHe. 3:1.

NUUNI HARA ASAA WAATI OYQQIYOO?

8. (a) Yelidaageetuyyo azazettennaagaa ha wodiyan issoti issoti waati xeelliyoonaa? (b) Geeshshaa Maxaafay naati waatanaadan zorii?

8 Wurssetta gallassan deˈiya asay issoy issuwaa waati oyqqanaakko PHawuloosi qonccissiis. I wurssetta gallassan naati banttana yelidaageetuyyo azazettennaageeta gidanaagaa yootiis. Ha wodiyan, daro maxaafati, pilimetinne televizhiiniyaa prograameti naati banttana yelidaageetuyyo azazettennaagee suurenne ekettiyaaba milatissidi qonccissoosona. SHin yelidaageetuyyo azazettennaagee deretettawu denddo gidida so asay shugganaadan oottiyoogee tuma. Asay he tumaa beniisappekka erees. Beni Giriiken, issi naˈi ba aawaa woy ba aayyiyo shocikko, deretettan ayyo maati baawa; Rooma higgiyan, aawa shociyoogee woriyoogaa keena wolqqaamaba. Ibraawetto Geeshshaa Maxaafaykka Giriiketto Geeshsha Maxaafaykka naati banttana yelidaageeta bonchchanaadan zorees.—Kes. 20:12; Efi. 6:1-3.

9. Yelagati bantta aawaassinne bantta aayeessi azazettanaadan aybi maaddanee?

9 Naati banttana yelidaageeti etawu oottidobaa wotti dentti qoppiyoogan azazettennan ixxiyoogaappe banttana naagana danddayoosona. Nu ubbaa Aaway, Xoossay nu awu azazettanaadan koyiyoogaa eriyoogee nashshiyaageeta gidanaadan maaddees. Yelagati banttana yelidaageetubaa loˈˈobaa haasayiyoogan, eta laggeti banttana yelidaageeta loytti bonchchanaadan maaddoosona. Yelidaageeti bantta naata siiqennaba gidikko, naati etayyo wozanappe azazettanawu metootana danddayiyoogee erettidaba. Hara baggaara, issi yelagay ba aaway woy ba aayyiyaa wozanappe siiqiyoogaa akeekikko, azazettennan ixxanawu paacettiyo wodekka I eta ufayssees. Osttiini hagaadan giis: “Taani tabaa ekkada sooppe kiyanawu darotoo malikkonne, ta aawaynne ta aayyiyaa bessiya maaraa kessoosona, hegaa kessido gaasuwaa qonccissoosona; qassi qoncce gidida ogiyan tanaara ubbatoo haasayoosona. Hegee taani azazettanaadan maaddiis. Taani eti tawu qoppiyoogaa akeekaas; qassi hegee taani eta ufayssanawu koyanaadan oottiis.”

10, 11. (a) Issoy issuwaa siiqenna asay bessiyo iita eeshshati awugeetee? (b) Tumu Kiristtaaneti hara asaa ay keena siiqiyoonaa?

10 PHawuloosi asay issoy issuwaa siiqennaagaa bessiya hara iita eeshshatakka odiis. Galatennaageeta giyaagee harati kehidobawu nashshennaageeta qonccissiyo gishshawu, hegee “banttana yelidaageetuyyo azazettennaageeta” giyaagaappe kaallidi odettidoogee bessiyaaba. Asay geeshshatetti baynnaagaa woy ammanettennaagaa gidana. Eti sigettennaageeta giyoogee hara asaara sarotettaa medhdhanawu koyennaageeta giyoogaa. Eti asaanne ubba qassi Xoossaakka cayiyaageetanne kashi erikke giyaageeta gidana. Qassi eti haratu sunttaa iitaban denttiya zigirssanchchata woy sunttaa mooriyaageeta gidana. *

11 Yihoowa ashkkarati harata tumuppe siiqiyo gishshawu, alamiyan deˈiya daro  asaappe keehi dummatoosona. Hagee awudenne tuma. SHooruwaa siiqiyoogee (agape) Muuse Higgiyan, Xoossaa siiqiyoogaappe kaallidi ubbaappe aadhdhiya naaˈˈantto azazo gidiyoogaa Yesuusi yootiis. (Maa. 22:38, 39) Issoy issuwaa siiqiyoogee tumu Kiristtaaneta erissiya eeshsha gidanaagaakka Yesuusi yootiis. (Yohaannisa 13:34, 35 nabbaba.) Tumu Kiristtaaneti bantta morkketakka siiqoosona.—Maa. 5:43, 44.

12. Yesuusi harata siiqiyoogaa waati bessidee?

12 Yesuusi asaa tumuppe siiqiis. I Xoossaa Kawotettaa mishiraachchuwaa asawu yootanawu katamaappe katamaa biis. I qooqeta, wobbeta, inchchirichchay oyqqidoogeetanne hayttay siyennaageeta pattiis. I hayqqidaageeta denttiis. (Luq. 7:22) Yesuusi daroti A ixxishinkka, ba shemppuwaa asaassi aattidi immiis. Yesuusi ba Aawaa siiquwaa wottiyoobi baynna ogiyan kaalliis. Kumetta saˈan, Yihoowa Markkati Yesuusa kaalloosona; qassi harata siiqoosona.

13. Nuuni haratuyyo bessiyo siiqoy eti Yihoowakko shiiqanaadan waati maaddana danddayii?

13 Nuuni harata siiqiyoogee asay saluwan deˈiya nu Aawaakko shiiqanaadan oottees. Leemisuwawu, Taylande biittan deˈiya issi bitanee killiliyaa shiiquwaa shiiqida ishantti siiqettiyoogaa beˈidoogee A denttettiis. I soo simmido wode, saaminttan naaˈˈutoo Geeshsha Maxaafaa xannaˈanawu oychchiis. I ba dabbo ubbaassi sabbakiis; he shiiquwaappe usuppun aginay aadhdhi simmin, assi koyro imetida Geeshsha Maxaafaa nibaabiyaa SHiiquwaa Addaraashan nabbabiis. Nuuni harata ay keena siiqiyaakko eranawu, nuna hagaadan oychchana danddayoos: ‘Taani soo asaa, gubaaˈiyan deˈiyaageetanne haggaazuwan demmiyoogeeta maaddanawu baaxetiyaanaa? Harata Yihooway xeelliyoogaadan xeellanawu baaxetiyaanaa?’

WANGGIREELLOTANNE DORSSAA MARATA

14, 15. Daroti bessiyo iita eeshshay aybee? Issotu issotu eeshshay waani laamettidee?

14 Wurssetta gallassan, nuuni haakkana koshshiyo hara iita eeshshatakka asay bessees. Daroti loˈˈobaa dosennaageeta, woy issi issi birshshettati giyoogaadan, “loˈˈobaa ixxiyaageeta”  woy “loˈˈo gidida ubbabaa dosennaageeta” gidana. Eti banttana naagennaageetanne kehennaageeta gidana. Issoti issoti eesotiyaageeta woy zozzu giyaageeta. Eti oottiyoobay harata waati qohiyaakko qoppennaaninne etassi qarettennan oottoosona.

15 Doˈaagaa mala iita eeshshay deˈiyo daroti bantta eeshshaa laammidosona. Hegaadan laamettanaagee Geeshsha Maxaafaa hiraagan kasetidi odettiis. (Isiyaasa 11:6, 7 nabbaba.) He xiqisee wanggireellotinne gaammoti dorssaa maraaranne miizzaa maraara sarotettan deˈiyoogaa yootees. Eti sarotettan deˈiyoy aybissee? Geeshsha Maxaafay, “Sa7ai GODAA eriyoogan kumana” yaagidi qonccissees. (Isi. 11:9) Doˈati Yihoowabaa tamaarana danddayenna gishshawu, ha hiraagay asaa eeshshay laamettanaagaa leemiso hanotan yootees.

Geeshsha Maxaafaa maaraa oosuwan peeshshiyoogee asay laamettanaadan oottees! (Mentto 16 xeella)

16. Asay ba eeshshaa laamanaadan Geeshsha Maxaafay waati maaddidee?

16 Daroti wanggireellotudan kase iita; shin eti haˈˈi haratuura saruwan deˈoosona. “Geeshsha Maxaafay Asay Laamettanaadan Oottees” giya, jw.org saytiyan deˈiya huuphe yohuwan amaridaageetu deˈuwan hanidabaa nabbabana danddayaasa. Yihoowa eridi awu haggaaziyaageeti bantta ammanuwaa bolla doonan ekkidaba milatiyaanne A tumu wolqqaa erikke giya asatu mala gidokkona. He asati Xoossawu goynniyaaba milatikkokka, eti oottiyoobay awu goynnennaagaa bessees. Kase iita asati “tumu xillotettaaninne geeshshatettan Xoossaa leemisuwan merettida ooratta asatettaa” maayidosona. (Efi. 4:23, 24) Asay Xoossaabaa tamaariyo wode, eti A maaraadan deˈana koshshiyoogaa akeekoosona. Hegee eti bantta ammanuwaa, qofaanne eeshshaa laamanaadan maaddiis. Hegaadan laamettiyoogee deexxiyaabaa gidikkonne, Xoossaa sheniyaa oottanawu wozanappe koyiyaageeta Xoossa ayyaanay maaddiyo gishshawu eti laamettana danddayidosona.

“HEGEETU MALA ASATUKKO SHIIQOPPA”

17. Iita eeshshay deˈiyo asati nuna qohennaadan nuuni waani haakkana danddayiyoo?

17 Yihoowawu haggaaziyaageetunne haggaazennaageetu giddon deˈiya dummatettay dari dari biis. Xoossawu haggaaziya nuuni haratu iita eeshshay nuna qohennaadan naagettana bessees. Hegeetu mala asatukko shiiqoppa giya 2 Ximootiyoosa 3:2-5n odettida, geeshsha ayyaanaa kaaletuwan xaafettida zoriyaa nuuni oosuwan peeshshiyoogee loˈˈo. Nuuni iita eeshshay deˈiyo asaappe muleera haakkana danddayennaagee qoncce. Nuuni etaara issippe oottiyaageeta, tamaariyaageeta, woy qassi deˈiyaageeta gidana danddayoos. SHin nuuni etaagaadan qoppananne oottana bessenna. Nuna aybi maaddana danddayii? Nuuni Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaaninne Yihoowa siiqiyaageetuura laggetiyoogan aara deˈiya nu dabbotaa minttana danddayoos.

18. Nu haasayiyoobaynne nu eeshshay harata ayyaanaaban waati maaddana danddayii?

18 Nuuni harata ayyaanaaban maaddanawukka baaxetana bessees. Markkattanawu injje wodiyaa koya; bessiya wodiyan bessiyaabaa haasayanaadan Yihooway maaddana mala woossa. Nuuni Yihoowa Markka gidiyoogaa harati eranaadan oottana bessees. Yaatiyoogan, nu loˈˈo eeshshay nuussi gidennan, Xoossaassi bonchchuwaa ehaana. “Nagara oosuwaanne ha sa7aa amuwaa nuuni agganaadaaninne nu huuphiyaa naagidi, ha sa7an Xoossaa milatidi, xillotettan de7anaadan” nuuni tamaarida. (Tii. 2:11-14) Nuuni Yihoowa milatidi I koyiyoogaadan oottikko, harati hegaa akeekana. Ubba issoti issoti hagaadan gaana danddayoosona: “Xoossai inttenaara de7iyoogaa nuuni siyido gishshau, ane nuunikka [inttenaara] boos.”—Zak. 8:23.

^ MENT. 10 “Sunttaa mooriyaagaa” woy “mootiyaagaa” geetettida Giriiketto qaalay diyaboolos giyoogaa; he qaalaa Geeshsha Maxaafay iitanne Xoossaa sunttaa mooriyaagaa gidida Seexaanawu goˈettees.