Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

‘Ha Yohota Ammanettida Asatuyyo Hadaraa Imma’

‘Ha Yohota Ammanettida Asatuyyo Hadaraa Imma’

“[Ha] yohota harata tamaarissanau danddayiya ammanettida asatuyyo hadaraa imma.”—2 XIM. 2:2.

MAZAMURE: 103, 101

1, 2. Daro asay ba oosuwaa waatidi xeellii?

ASAY darotoo ba oosuwan bana qonccissees. Daroti issi ura goobatettay likkettiyoy a oosuwaana giidi qoppoosona. Issi issi wogan, issi uraara erettiyo wode oychiyo oyshatuppe issoy, ‘Ne oosoy aybee?’ yaagiyaagaa.

2 Geeshsha Maxaafay issi issi asata eti oottiyo oosuwan qonccissees. “Giiraa ekkiya Maatiyoosa,” “galbbaa qaaciya Simoona,” qassi ‘siiqo dottoriyaa Luqaasa’ geetettida asatubay odettiis. (Maa. 10:3; Oos. 10:6; Qol. 4:14) Ayyaanaa oosuwan woy maatankka erettiya asati deˈoosona. Kawuwaa Daawita, hananabaa yootiya Eelaasanne kiitettida PHawuloosa geetettidi Geeshsha Maxaafan xaafettiis. Ha asati Xoossay banttawu immido oosuwaa xoqqu oottidi xeellidosona. Nuussikka haggaazo maati deˈikko, hegaa xoqqu oottidi xeellana koshshees.

3. Cimidaageeti yelagata loohissana koshshiyoy aybissee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

3 Nuuppe daroti nu oosuwaa dosoos; qassi daro wodiyawu hegaa oottanawu koyoos. SHin Addaame wodiyaappe doommidi yeleta ubbay cimin hara yeletay sohuwaa  ekkidoogee azzanttiyaaba. (Era. 1:4) Mata wode he laamee tumu Kiristtaanetussi dumma metuwaa kaalettiis. Yihoowa asaa oosoy kaseegaappe aaruwan daronne deexxiyaaba gidiis. Ooratta ooso doommiyo wode, oottiyo ooratta ogiyaakka doommoos; darotoo hegee eesuwan laamettiya tekinolojiyaara gayttidaba. Ha laamettiyaabaa meezetanawu cimida issi issi ishantti metootana danddayoosona. (Luq. 5:39) Eti metootana xayikkonne, yelagati cimatuppe aaruwan minonne wolqqaama gidana danddayoosona. (Lee. 20:29) Hegaa gishshawu, yelagati aawatettaa ekkanaadan cimati eta giigissiyoogee maaddiyaabanne siiquwaa bessiyaaba.—Mazamure 71:18 nabbaba.

4. Bantta oosuwaa haratussi immanawu issoti issoti metootiyoy aybissee? (“ Issoti Issoti Bantta Oosuwaa Haratussi Immennay Aybissee?” giya saaxiniyaa xeella.)

4 Aawatettay deˈiyoogeeti bantta oosuwaa yelagatussi immanawu metootana danddayoosona. Amaridaageeti eti xoqqu oottidi xeelliyo maatay banttappe attiichees giidi yayyoosona. Harati qassi yelagati loytti oottana danddayennabadan qoppidi aawatiyo maatay banttappe ekettennaadan hirggoosona. Issoti issoti hara ura loohissanawu banttawu wodee baynnabadan qoppoosona. SHin yelagatikka oottiyooban banttawu hara maati imettenna wode danddayan naagana koshshees.

5. Ha huuphe yohuwan beˈana oyshati awugeetee?

5 Oosuwaa haratussi immiyoogaa ane naaˈˈu ginan beˈoos. Koyruwan, yelagati hara aawatettaa ekkanaadan cimati waati maaddana danddayiyoonaa, qassi hegee keehi koshshiyoy aybissee? (2 Xim. 2:2) Naaˈˈanttuwan, yelagati banttappe aaruwan oosuwaa meezee deˈiyo ishantta maaddiyo wode suurebaa qoppiyoogeenne etappe tamaariyoogee keehi koshshiyoy aybissee? Kawuwaa Daawiti ba naˈay keehi koshshiya aawatettaa ekkanaadan a waatidi loohissidaakko ane koyro beˈoos.

 SOLOMONI GIIGETTANAADAN DAAWITI MAADDIIS, QASSI A KAAFIIS

6. Kawuwaa Daawiti ay oottanawu koyidee, qassi Yihooway woygidee?

6 Daawiti daro layttaa betedan deˈi simmidi, kawo gididi daro injjetiya keettan deˈiis. Yihoowa xallawu giigida ‘keetti’ woy beeta maqidasee baynnaagee bana azzanttin, i hegaa keexxanawu koyiis. Yaatin i hananabaa yootiya Naataana, “Taani zigaappe keexettida keettan de7ais; shin GODAA Maachchaa Taabootai dunkkaane garssaana” yaagiis. Yaagin Naataani, “Oottanau ne wozanai qoppidobaa ubbaa ootta; GODAI nenaara de7ees” yaagidi zaariis. SHin Yihooway hegaappe dummabaa azaziis. Naataani Daawita, “Taani de7ana keettaa keexxanai nena gidakka” yaaganaadan i yootiis. Daawita anjjanaagaa siiquwan yootidi Xoossay a minttettikkonne, beeta maqidasiyaa Daawita naˈay Solomoni keexxanaadan azaziis. Yaatin Daawiti waatidee?—1 Odi. 17:1-4, 11, 12; 29:1.

7. Daawiti Yihooway azazidoban waatidee?

7 Daawiti beeta maqidasee keexettiyoogan ba sunttay xeesettennan attees gi hirggidi, maaddennan aggibeenna. Ee, guyyeppe beeta maqidasee Daawitaagaa gidennan, Solomona beeta maqidasiyaa geetettiis. Daawiti wozanappe koyidobaa oottibeenna gishshawu azzanana danddayikkonne, oosuwaa kumetta wozanaappe maaddiis. Oosanchata citan citan maara giigissiis, qassi birataa, nahaasiyaa, biraa, worqqaanne, zigaa shiishshiis. Hegaa bollikka, Solomona, “Ha77ikka ta na7au, GODAI nenaara gido. GODAI kase nebaa haasayidoogaadan, GODAA ne Xoossaa Beeta Maqidasiyaa keexxanaagaa nena polisso” yaagidi minttettiis.—1 Odi. 22:11, 14-16.

8. Solomoni danddayenna giidi Daawiti qoppana danddayiyoy aybissee, shin i ay oottidee?

8 Koyro Hanidabaa Odiya 22:5 nabbaba. Daawiti hegaa mala gita oosuwaa kaallidi polissanawu Solomoni danddayenna giidi qoppana danddayees. Ee, beeta maqidasee keehi ‘erettidaagaa’ gidana; Solomoni qassi “lammachchanne yelaga na7a.” Gidoppe attin, Solomoni bawu imettida oosuwaa polanaadan Yihooway a maaddanaagaa Daawiti eriis. Yaatiyo gishshawu, keehi daro miishshaa giigissiyoogan, Daawiti i ba huuphen maaddana danddayiyoobaa qoppiis.

HARATA LOOHISSIYOOGAN UFAYTTA

Yelagati gita aawatettaa ekkiyoogaa beˈiyoogee ufayssiyaaba (Mentto 9 xeella)

9. Cimidaageeti aawatettaa sheedhiyo wode waanidi ufayttana danddayiyoonaa? Qonccissa.

9 Cimida ishantti bantta oosuwaa yelaga ishanttussi sheedhana bessiyo wode azzanana koshshenna. Aawatettaa ekkanaadan yelagata loohissiyoogee oosuwawu ubba keehi maaddees. Sunttettida ishantti eti oottiyo oosuwaa eti loohissido yelagati oottana danddayiyo wode keehi ufayttana koshshees. Leemisuwawu, ba naˈay kaamiyaa laagganaadan loohissiya aawaa qoppa. Naˈay guutta naatettan ba aaway oottiyoobaa beˈees. Naˈay gasttiyo wode, aaway  i oottiyoobaa naˈaassi yootees. Guyyeppe naˈay gakkiyo wode, aaway gujjidi kaaletuwaa yootishin, naˈay kaamiyaa laaggiyoogaa doommees. Issi issitoo eti kayan kayan laaggana danddayoosona, shin guyyeppe ubbatoo gidana xayikkonne, darotoo naˈay ba cima aawawu laaggees. Ha erancha aaway ba naˈay ba sohuwaa ekkido gishshawu ufaytteesippe attin, i aawatees giidi qoppenna. Hegaadankka, cimidaageeti Xoossaa oosuwan aawatettaa ekkanaadan yelagata loohissiyo wode ufayttoosona.

10. Bonchuwaanne maataa Muusee waati xeellidee?

10 Cimidaageeti qanaatennaadan naagettana bessees. Israaˈeelatu kambbiyan amarida asati hananabaa yootido wode Muusee hanidobaa akeeka. (Qoodaabaa 11:24-29 nabbaba.) Muusa maaddiya Yaasu eta teqqanawu maliis. Eti Muuse bonchuwaanne aawatettaa shaakkoosona giidi i qoppidoogee qoncce. SHin Muusee, “Ta gishshataa ne mishettai? GODAA asai ubbai hananabaa yootiyaabaanne GODAI ba Ayyaanaa eta bolli wottiyaabaa gideerenneeshsha!” yaagiis. Hegee Yihooway oottidoba gidiyoogaa Muusee akeekiis. Muusee ba bonchuwaa koyennan, Yihoowa ashkkarati ubbay aagaa mala ayyaanaa imota ekkanaadan amottiyoogaa yootiis. Harati nuussa gidana danddayiya aawatettaa ekkiyo wode nuuni Muuseegaadan ufayttokkonii?

11. Ba aawatettaa sheedhidoogaa xeelliyaagan issi ishay bawu siyettidabaa woygidee?

11 Ha wodiyan daro layttawu minni oottidanne harati aawatettaa ekkanaadan loohissida daro ishantti deˈoosona. Leemisuwawu, Pitera giyo ishay 74ppe dariya layttaa kumetta wodiyaa haggaaziis; he layttatuppe 35 Awurooppan issi macara biiruwan haggaaziis. Mata wode gakkanaassi i Haggaazuwaa Kifiliyaa xomoosees. Piteraara issippe amarida layttaa oottida Pola giyo yelagay haˈˈi he aawatettaa ekkiis. He oosuwaa laamiyaaban awu siyettidaba oychin Piteri hagaadan giis: “Gita aawatettan oottana danddayiya loohidanne oosuwaa loytti oottiya ishantti deˈiyoogee tana keehi ufayssees.”

NU GIDDON DEˈIYA CIMATA XOQQU OOTTA XEELLA

12. Robiˈaamabaa Geeshsha Maxaafay yootiyoobaappe nuuni ay tamaarana koshshii?

12 Solomoni hayqqi simmin, a naˈay Robiˈaami kawotiis. Aawatettaa waati polanaakko zore koyido wode, Robiˈaami koyro cima asata oychiis. SHin eta zoriyaa i siyennan ixxiis! I banaara diccidanne he wode baayyo oottiya yelaga asatu zoriyaa siyiis. Hegee keehi iitabaa kaalettiis. (2 Odi. 10:6-11, 19) Hegaappe ay tamaariyoo? Loˈˈo ooso meezee deˈiyo cima asata zoriyaa oychiyoogeenne he zoriyaa akeekan qoppiyoogee daro loˈˈo. Gamˈˈida meezee eta ooso diggidabadan yelagatussi siyettana koshshennaba gidikkonne, eti cima asatu zoriyaa siyennan agganawu eesotana koshshenna.

13. Yelagati cima ishanttuura waatidi hasheti oottana koshshii?

13 Yelagatuppe amaridaageeti cimatuura oottiyo oosuwan ha wodiyan kaalettana danddayoosona. He yelagatu oosoy kaseegaappe dummatikkonne, eti kuuyanaappe kase cima asatu aadhida eraaninne eta ooso meeziyan goˈettiyoogee daro loˈˈo. Qommoora abaa denttido, Pitera sohuwan Beeteele ooso kifiliyaa xomoosiya Poli, “Taani wodiyaa bazzada Pitera zoriyaa oychaas, qassi ooso kifiliyan deˈiya haratikka hegaadan oottanaadan minttettaas” yaagiis.

14. Kiitettida PHawuloosinne Ximootiyoosi hashetidi oottobaappe ay tamaariyo?

14 Yelaga Ximootiyoosi daro layttawu kiitettida PHawuloosaara oottiis. (Piliphphisiyuusa 2:20-22 nabbaba.) PHawuloosi Qoronttoosa Kiristtaanetussi hagaadan giidi  xaafiis: “Godan ammanettida ta siiqiyo ta na7aa Ximootiyoosa inttekko kiittaas. I ubba sohuwan de7iya woosa keetta ubban taani tamaarissiyo Kiristtoos Yesuusan de7iya ta ogiyaa inttena hassayissana.” (1 Qor. 4:17) Ha qantta qofay PHawuloosinne Ximootiyoosi keehi matattidi hasheti oottidoogaa bessees. PHawuloosi wodiyaa bazzidi, ‘Kiristtoosan deˈiya ba ogiyaa’ Ximootiyoosa tamaarissiis. Ximootiyoosi loytti tamaaridi, PHawuloosi siiqiyo asa gidiis; qassi Ximootiyoosi ayyaanaaban koshshiyaaban Qoronttoosan deˈiya Kiristtaaneta maaddana danddayiyoogaa PHawuloosi ammanettiis. Hegee ha wodiyan cimati gubaaˈiyan kaalettanaadan harata loohissiyo wode kaallana koshshiyo keehi loˈˈo leemiso!

NUUNI UBBAYKKA OOTTIYOOBI DEˈEES

15. Laamettiyaabay nunaara gayttidaba gidiyo wode, PHawuloosi Roome Kiristtaaneta zorido zoriyan nuuni waani goˈettana koshshii?

15 Keehi ufayssiya wodiyan deˈoos. Yihoowa dirijjitiyawu saˈaa baggay daro ogiyan dicciiddi deˈees; shin dichay laamee koshshanaadan oottees. He laamee nunaara gayttidaba gidiyo wode, nu koshshaappe Yihooway koyiyoobaa loytti qoppiyoogan, nu huuphiyaa kawushshiyaageeta gidoos. Yaatiyoogee issippetettaa minttees. PHawuloosi Roome Kiristtaanetussi hagaadan giidi xaafiis: “Intte qoppanau bessiyaagaappe aattidi, otoruwan qoppoppite; hegaa aggidi, wozannaama asadan qoppite; Xoossai intteyyo huuphiyan huuphiyan immido ammanuwaa keenan intte bolli pirddite; nu issi bollaa giddon, daro bollaa qommoti de7oosona; he qommotu ubbaukka dumma dumma oosoi de7ees. Hegaadan, nuuni daro asa gidikkokka, Kiristtoosa baggaara issi asa.”—Roo. 12:3-5.

16. Yihoowa dirijjitiyaa sarotettaanne issippetettaa minttanawu cimati, yelagatinne eta machoti ay oottana danddayiyoonaa?

16 Simi nu hanotay ayba gidikkokka, ubbaykka maalaaliya Yihoowa Kawotettawu koshshiyaabaa oottiyaageeta gidoos. Cima ishanttoo, yelagati intte oottiyoobaa oottanaadan loohissite. Yelagatoo, aawatettaa ekkite, ashkke gidite, qassi cimidaageeta bonchite. Qassi machotoo, eta hanotay laamettiyo wode Aqiila miyyiyan eqqidanne a maaddida a machee PHirisqqili leemisuwaa kaallite.—Oos. 18:2.

17. Yesuusi bana kaalliyaagetun waani ammanettidee, qassi i eta aybin loohissidee?

17 Harati aawatettaa gujjidi ekkanaadan loohissiyoogan Yesuusa mala loˈˈo leemisoy baawa. I saˈan ba haggaazuwaa wurssanaagaanne harati he oosuwaa oottanaagaa erees. A kaalliyaageeti bali baynnaageeta gidana xayikkonne, etan ammanettiis, qassi eti i oottobaappe aadhiyaabaa oottanaagaa etawu yootiis. (Yoh. 14:12) I eta loytti loohissiis, qassi eti mishiraachuwaa he wode erettiya saˈa ubbaa gattidosona.—Qol. 1:23.

18. Nuna sinttappe naagiyaabi aybee, qassi haˈˈi ay oottana danddayiyo?

18 Yesuusi yarshsho gidi hayqqi simmidi, “sunttatuppe, godatettai de7iyoogeetuppe, wolqqaamatuppenne godatu ubbaappe bolla gididi” haariiddi darobaa oottanawu hayquwaappe denddidi saluwaa biis. (Efi. 1:19-21) Nuuni ammanetti deˈidi Armmageedoonappe kase hayqqikko, hayquwaappe denddidi, ufayssiya daro oosoy nuna naagiyo, geeshshatettay kumido ooratta alamiyan deˈana. SHin haˈˈi nuuni ubbay oottana danddayiyo keehi koshshiya, mishiraachuwaa yootiyoonne asaa erissiyo ashkkara oottiyo oosoy deˈees. Nuuni ubbay, yelagatikka cimaytikka, ubbatoo “Godaa oosuwaa azallennan” oottiyaageeta gidoos.—1 Qor. 15:58.