Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Barneta, Simono, Istananne Kaaleba

Bantta Dosan Eeno Giidosona​​—⁠Oshiniyan

Bantta Dosan Eeno Giidosona​​—⁠Oshiniyan

RENO giyo, layttay 35 heera gidido michiyaa so asay mishettidi haggaaziya Yihoowa Markka gidido keettan Awusttiraaliyan diccaasu. A hagaadan gaasu: “Kawotettaabaa aassiyaageeti keehi koshshiyoosan maaddanawu darotoo biida. Ta aawaynne ta aayyiyaa tana ufayssiyaabaa, garamissiyaabaanne miichiyaabaa oottoosona! Taani naaˈˈu naata yelido wode, etikka hegaadan ufayttidi deˈanaadan koyaas.”

 Reni azinay, layttay 37 heera gidido SHenikka ayyaanaaban hegaa malabaa halchiis. I hagaadan giis: “Nuuni naaˈˈantto naˈiyo yeli simmidi, Pasifikke ano abbawu arggo baggan tohossan deˈiya Tongga giyo haruurotun sabbakanawu bantta wolwoluwan biida so asaabaa Wochiyo Keelan nabbabida. * Kawotettaabaa aassiyaageeti keehi koshshiyoy awaanakko Awusttiraaliyaaninne Niwu Ziilandden deˈiya Yihoowa Markkatu macara biirota nuuni oychanaadan he huuphe yohoy denttettiis. * Nuuyyo zaari xaafidi, nuuni abaa nabbabido Tongga biitti biidi haggaazanaadan shoobbidosona!”

Jekaba, Reno, Iskayonne SHena

SHeni, Rena, qassi eta naati Jekabinne Iskaya Tonggan issi laytta gidiyaagaa deˈi simmin, darotoo deree denddin Awusttiraaliyaa simmidosona; shin eti haggaazuwaa aassanawu halchiyoogaa aggibookkona. Eti 2011n, Awusttiraaliyaappe arshsho baggan 1,500 gidiya kilo meetiriyaa haakkidi, Pasifikke abban deˈiya Norfok Ayland giyo guutta haruuruwan deˈanawu biidosona. Yaa biidoogee aybin maaddidee? Haˈˈi ayyo layttay 14 gidido Jekabi, “Yihooway koshshiyaaban nuna maaddiyoogaa xalla gidennan, nuuni haggaazuwankka keehi ufayttanaadan oottiis!” yaagiis.

SO ASAY ISSIPPE HAGGAAZANAWU BAAXETIYOOGAA

SHenaagaadan, Reniigaadaaninne eta naatuugaadan Yihoowa Markka gidida daro so asati aassiyaageeti keehi koshshiyoosaa biidi haggaazanawu bantta dosan eeno giidosona. Eti baanaadan denttettidabay aybee?

“Daro asay mishiraachuwaa siyanawu koyees. Nuuni eta Geeshsha Maxaafaa aggennan xannaˈissanawu koyida.”—Barneta

Eta layttay 35 heera gidido Barnetanne Simono giyo azinaynne machiyaa, qassi haˈˈi layttay 12⁠nne 9 gidido eta naati Istaninne Kaalebi, Awusttiraaliyan Kiwinslanden, haahuwan deˈiya Bartawun giyo kataman deˈanawu biidosona. Barneti hagaadan giis: “Yihoowa Markkati heezzu woy oyddu layttan ubbatoo yan sabbakoosona. Daro asay mishiraachuwaa siyanawu koyees. Nuuni eta Geeshsha Maxaafaa aggennan xannaˈissanawu koyida.”

Jima, Jaka, Markanne Keereno

Haˈˈi layttay etawu 53 heera gidido Markinne Keerena etinne eta heezzu naati Jesika, Jiminne Jaki Norzern Teritori giyoosan alˈˈo shucha malabaa bookkiyaageeti deˈiyo, haahuwan deˈiya Nilanbay giyoosaa baanaappe kase, Awusttiraaliyan, Sidini giyo katamaa matan daro gubaaˈiyan haggaazidosona. Marki, “Taani asa siiqiyo gishshawu, gubaaˈiyaaninne haggaazuwan oottiyo darobay deˈiyoosaa baanawu koyaas” yaagiis. SHin, Keerena baanawu mammottaasu. A, “SHin, Markinne harati tana minttettin, mala beˈanawu eeno gaas. Taani biido gishshawu haˈˈi keehi ufayttays!” yaagaasu.

Benjaamina, Jedo, Briˈonne Kareleno

Benjaamini, Karelenanne eta naaˈˈu naati qiibati, Jedanne Briˈa Awusttiraaliyan, Kiwinslande giyoosaappe Indooneezhiyaa guutta haruurotuppe issuwaa gidida Taymer haruuruwan deˈiya Taymer-Lest giyo guutta biittaa 2011n simmidosona. Benjaamini hagaadan giis: “Karelenanne taani kase Taymer-Lesten dumma aqinye gididi haggaazida. Yan markkattiyoogee keehi ufayssees; qassi ishantti nuna keehi maaddidosona. Yaappe biidoogan keehi azzanida. Nuuni simmidi yaa baanawu murttida. Nu naati yelettido wode, nu halchuwaa haroodessi laammikkokka aggibookko.” Karelena qassi hagaadan gaasu: “Nu naati misoonaawetuura, Beeteele keettaa asaa yaratuuranne dumma aqinyetuura laggetidi ayyaanaaban keehi maaddiyaabaa demmanaadan koyida.”

BAANAWU GIIGETTIYOOGAA

Yesuusi bana kaalliyaageetussi, “Intteppe issi urai shuchcha keettaa keexxanau koyikko, keettaa polanau woqqu miishshaa koshshiyaakko, koiroora uttidi qoodennai oonee?” yaagiis. (Luqaasa 14:28) Hegaadankka, so asay harasaa baanawu qoppikko, loytti halchana koshshees. Qoppana danddayiyoobay aybee?

AYYAANAABAA: Benjaamini hagaadan giis: “Nuuni haratussi oottanawu koyidappe attin, tooho gidanawu koyibookko. Hegaa gishshawu, nuuni baanaappe kase ayyaanaaban minnida. Qassi haggaazuwaaninne gubaaˈiyan oottiyo haraban kaseegaappe aaruwaa oottida.”

Qommoora abaa denttido Jekabi hagaadan giis: “Nuuni Norfok Ayland giyo haruuruwaa baanaappe kase, aassiyaageeti keehi koshshiyo biitti biidi haggaazida so asaa deˈuwan hanida darobaa Wochiyo Keelaaninne Beegottite! maxeetiyan nabbabida. Eta baaxeyidabaa, qassi Yihooway eta waati maaddidaakko haasayida.” Layttay 11 gidido a michiyaa Iskaya qassi, “Taani tarkka, qassi ta aawaaranne ta aayyeera darotoo woossaas!” yaagaasu.

 SIIQIYOOBAA: Rena hagaadan gaasu: “Taani dosiyo heeran nu so asaa mataaninne nu mata laggetu matan deˈiyo gishshawu, yan deˈiyoogee metenna. SHin taani aggabayidobaa qoppiyoogan sheekkiyoogaappe, nuuni biyoogee nu so asaa waati maaddanaakko qoppaas.”

WOGAA: Daro keettaa asay ba biyo ooratta heeraabaa eranawu pilggees. Marki hagaadan giis: “Nilanbay biittaabaa nuuyyo danddayettida keenan darobaa nabbabida. Yan deˈiya ishantti he biittaa asaabaanne eta wogaabaa nuuni loytti eranaadan he katamaa gaazeexaa kehatettan nuussi kiittidosona.”

Norfok Ayland giyoosaa biida SHeni hagaadan giis: “Ubbabaappe aaruwan, Kiristtaanetuppe koyettiya eeshshay tawu deˈanaadan baaxetaas. Taani tumancha, ashkke, ammanettiyaagaanne mino oosancha gidikko, awu biittankka asaara maayettana danddayiyoogaa erays.”

METIYAABAN GENCCIYOOGAA

Metiyaabay qoppennan gakkiyo wode qoppana bessiya loˈˈobaa hassayiyoogee keehi maaddiyoogaa aassiyaageeti keehi koshshiyoosan loytti haggaazidaageeti yootoosona. Hegeetuppe amaridaagaa ane beˈoos:

Rena hagaadan gaasu: “Oosuwaa dumma dumma ogiyan oottiyoogaa tamaaraas. Leemisuwawu, abban beetay denddiyo wode, Norfok Aylande haruuruwaa koshshiyaabaa caanida markkabeti gakkana danddayenna gishshawu, shammiyoobi qaxuwatananne alˈˈana danddayees. Yaatiyo gishshawu, qumaa kattiyo wode, hanotaadan oottiyoogaa tamaaraas.” I azinay SHeni, “Nu kessiyo miishshay issi saaminttan kessanawu qoppidoogaappe darennaadankka baaxetoos” yaagiis.

Eta naˈay Jekabi metida harabaa hagaadan giis: “Nu ooratta gubaaˈiyan nuuppe hara laappun asa xallay deˈees; eti ubbaykka gastta. Hegaa gishshawu, ta lagge naˈi baawa! SHin taani gasttatuura haggaazada etaara eesuwan laggetaas.”

Haˈˈi 21 laytta naˈa gidida Jima gakkidabaykka hegaa mala. I hagaadan giis: “Nilanbay biittawu keehi matan deˈiya gubaaˈee 725ppe dariya kilo meetiriyaa haakkidi deˈees; hegaa gishshawu, gita shiiquwaappe goˈettana danddayiyo ubbabaa goˈettoos. He sohuwaa kaseti gakkidi nu ishanttuuranne michonttuura wodiyaa aattiyoogan ufayttoos. Nuuni he wodiyaa layttan layttan gitabadan xeelloos!”

 “HAGAA YIIDO GISHSHAWU KEEHI UFAYTTAYS!”

Geeshsha Maxaafay, “GODAA anjjoi dure kessees” yaagees. (Lee.10:22) Kumetta saˈan, aassiyaageeti keehi koshshiyo sohuwaa biida keehi daroti ayyaanaa kaaletuwan xaafettida ha qofay tuma gidiyoogaa beˈidosona.

Marki hagaadan giis: “Nuuni biidoogan nu naati maadettidoogee nuuni demmido anjjo ubbaappe aadhees. Kawotettaabaa kaseyiyaageetussi Yihooway koshshiyaabaa kunttiyoogaa nu naatu giddon bayratiyaageeti loytti ammanettoosona. Hegee shammidi demmiyooba gidenna.”

SHeni hagaadan giis: “Ta macheeranne ta naatuura kaseegaappe aaruwan siiqettoos. Yihooway etawu oottidobaa eti yootiyoogaa siyiyo wode, taani keehi ufayttays.” A naˈay Jekabi, “Taani keehi loˈˈo wodiyaa aattaas. Nuuni hagaa yiido gishshawu keehi ufayttays!” yaagiis.

^ MENT. 3 Tisaase 15, 2004 Wochiyo Keelan, sinttaa 8-11n, “‘Asa Siiqiya Haruurotun’ Deˈiya Xoossaa Dabbotaa” giya huuphe yohuwaa xeella.

^ MENT. 3 Awusttiraaliyaanne Niwu Ziilandde macara biiroti 2012n Awusttiraalezhiyaa macara biiruwaa geetettidi walahettidosona.