Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

 XANNAˈIYO HUUPHE YOHUWAA 15

Yesuusa Leemisuwaa Kaalliyoogan Sarotettan Deˈa

Yesuusa Leemisuwaa Kaalliyoogan Sarotettan Deˈa

‘Asa eratettaa ubbaappe aadhdhiya Xoossaa sarotettay intte wozanaa naagana.’—PILI. 4:7.

MAZAMURE 113 Nu Sarotettaa

HA XINAATIYAN *

1-2. Yesuusi waayettidoy aybissee?

YESUUSI asa gididi saˈan deˈido wurssetta gallassi keehi waayettiis. I takkennan, nagaranchchatu kushiyan meqetti baynna hayquwaa hayqqana. SHin, Yesuusi hirggidoy I guutta wodiyaappe guyyiyan hayqqiyo gishsha xallaassa gidenna. I ba Aawaa keehi siiqeesinne A ufayssanawu koyees. Yesuusi bana he waayee gakkishin ammanettidi kanttikko, Yihoowa sunttay geeyanaadan oottanaagaa erees. Yesuusi asaakka siiqees; qassi I hayqqana gakkanawu ammanetti deˈiyoogaa xallan, nuuni merinaa deˈuwaa hidootan naagana danddayiyoogaa erees.

2 Yesuusi keehi unˈˈettikkokka, I sarotettan deˈiis. I ba kiittidoogeetussi, “Ta sarotettaa intteyyo immais” yaagiis. (Yoh. 14:27) Issi urawu Yihoowaara dabbotido alˈˈo dabbotay woppu gaanaadan oottiya ‘Xoossaa sarotettaa’ demissees. He sarotettay Yesuusi unˈˈettennaadan maaddiis.—Pili. 4:6, 7.

3. Nuuni ha huuphe yohuwan ay pilgganee?

3 Nuna ubbaa Yesuusi genccido metuwaa malay gakkibeenna; shin Yesuusa kaalliyaageeta ubbaa paacee gakkana. (Maa. 16:24, 25; Yoh. 15:20) Yesuusaagaadan, issi issitoo nuuni waayettana danddayoos. Nuuni keehi hirggennaadan, qassi nu sarotettay xayennaadan ay oottana danddayiyoo? Yesuusi saˈan haggaazido wode oottido heezzubata pilggidi, nuna metoy gakkiyo wode A leemisuwaa waati kaallana danddayiyaakko ane beˈoos.

YESUUSI DAROTOO WOOSSIIS

Nuuni woossiyoogan sarotettan deˈana danddayoos (Mentto 4-7 xeella)

4. Koyro Tasalonqqe 5:17 hassayada, Yesuusi saˈan deˈido wurssetta gallassi darotoo woossidoogaa bessiya amarida leemisota yoota.

4 Koyro Tasalonqqe 5:17 nabbaba. Yesuusi saˈan deˈido  wurssetta gallassan darotoo woossiis. Yesuusi I erissiyo ashkkarati A hayquwaa waati bonchchanakko bessido wode, I oyttaanne woyniyaa xeelliyaagan woossiis. (1 Qor. 11:23-25) Eti Paasikaa Baalaa bonchchido sohuwaappe beennan deˈishin, I ba erissiyo ashkkaratuura woossiis. (Yoh. 17:1-26) Yesuusinne I erissiyo ashkkarati he galla qammi Dabira Zayte giyo deriyaa gakkido wode, I zaari zaaridi woossiis. (Maa. 26:36-39, 42, 44) I hayqqana haniiddi wurssettan haasayido qaalaykka woosa. (Luq. 23:46) Yesuusi ba deˈuwan he wurssetta gallassi hanida ubbabaa xeelliyaagan Yihoowakko woossiis.

5. Yesuusi kiittidoogeetu xalatettay shuggidoy aybissee?

5 Yesuusi bana gakkida metuwaa gencci aattanaadan maaddida issibay, I ba Aawan ammanettidoogaanne darotoo A woossidoogaa. Hara baggaara qassi, he galla qammi Yesuusi kiittidoogeeti woosan genccibookkona. Hegaappe denddidaagan, eta waayee gakkido wode eta xalatettay shuggiis. (Maa. 26:40, 41, 43, 45, 56) Nuna paacee gakkiyo wode, nuuni ammanettidi deˈana danddayiyoy Yesuusa leemisuwaa kaalliyoogaanne ‘aggennan woossiyoogaa’ xallaana. Nuuni woossana danddayiyoobay aybee?

6. Sarotettan deˈanaadan ammanoy nuna waati maaddanee?

6 Yihooway ‘nuussi ammanuwaa gujjanaadan’ woossana danddayoos. (Luq. 17:5; Yoh. 14:1) Nuussi ammanoy koshshees; ayssi giikko, Yesuusa kaalliyaageeta ubbaa Seexaanay paaccana. (Luq. 22:31) Metoy bolli bollan gakkiyo wodekka, sarotettan deˈanaadan ammanoy nuna waati maaddii? Nuuni metuwaa xoonanawu nuuyyo danddayettida ubbabaa oottikko, Yihooway nuna  maaddanaagaa ammaniyoogee hirggennaadan oottees; ayssi giikko, I koshshiya wodiyan ubbabaa giigissanaagaa eroos. I nuuni oottana danddayiyo aybippenne aadhdhiya loˈˈobaa ay oottanaakko eriyoogaa nuuni ammanettiyo gishshawu, sarotettan deˈoos.—1 PHe. 5:6, 7.

7. Roberti yootidobaappe ay tamaaradii?

7 Nuna ayba metoy gakkikkonne, woosay nuuni sarotettan deˈanaadan maaddees. Haˈˈi layttay 80⁠ppe aadhdhido ammanettida gubaaˈe cima gidida ishaa Roberta hanotaa qoppa. I hagaadan giis: “Piliphphisiyuusa 4:6, 7n deˈiya zoree ta deˈuwan gakkida daro metuwaa taani genccanaadan maaddiis. Tana miishshay metiis. Qassi gubaaˈe cima gidada oottiyo maataappe guutta wodiyawu wodhdhaas.” Roberti sarotettan deˈanaadan A aybi maaddidee? I hagaadan giis: “Taani unˈˈettiyo wode sohuwaara woossays. Taani kaseegaappe aaruwan darotoonne wozanappe woossiyo wode aaro sarotettaa demmiyoogaa ammanays.”

YESUUSI MINNIDI SABBAKIIS

Nuuni sabbakiyoogan sarotettan deˈana danddayoos (Mentto 8-10 xeella)

8. Yohaannisa 8:29y qonccissiyoogaadan, Yesuusi sarotettaa demmanaadan oottida harabay aybee?

8 Yohaannisa 8:29 nabbaba. Yesuusi yedetay gakkido wodekka sarotettan deˈiis; ayssi giikko, hegee ba Aawaa ufayssiyoogaa I erees. Azazettiyoogee awu deexxiyaaba gidiyo wodekka I azazettiis. I ba Aawaa siiqees, qassi I Yihoowawu haggaaziyoogee A deˈuwan aybippenne aadhdhees. I saˈaa yaanaappe kase, Xoossawu “waanna oosanchcha.” (Lee. 8: 30) Qassi I saˈan deˈiyo wode, haratussi ba Aawaabaa keehi minttidi tamaarissiis. (Maa. 6:9;  Yoh. 5: 17) He oosoy Yesuusawu gita ufayssaa demissiis.—Yoh. 4:34-36.

9. Sabbakiyo oosuwaa minnidi oottiyoogee sarotettan deˈanaadan nuna waati maaddii?

9 Nuuni Yihoowawu azazettiyoogaaninne ‘ubba wode Godaa oosoy’ daridoogeeta gidiyoogan Yesuusa leemisuwaa kaallana danddayoos. (1 Qor. 15:58) Nuuni sabbakiyo oosuwaa mintti oottiyo wode, nu metuwaa xeelliyaagan loˈˈobaa qoppana danddayoos. (Oos. 18:5) Leemisuwawu, nuuni haggaazuwan demmiyoogeeta darotoo nuugaappe aaro metoy gakkees. Gidikkokka, eti Yihoowa siiqiyoogaa tamaaridi A zoriyaa oosuwan peeshshiyo wode, eta deˈoy kaseegaappe giiga gidees; qassi eti ufayttoosona. Hegaa malabaa beˈiyoogee, Yihooway nuussi qoppiyoogaa kaseegaappe aaruwan ammanettanaadan oottees. Hegaa mala ammanoy nu sarotettay xayennaadan maaddees. Ba deˈido laytta ubban unˈˈettiyaanne bana pattenna asa gaada qoppiya issi michchiyaa hegee tuma gidiyoogaa beˈaasu. A hagaadan gaasu: “Taani minnada haggaaziyo wode, woppu gaysinne ufayttays. Ayssi giikko, taani haggaaziyo wode Yihoowakko keehi shiiqidabadan qoppays.”

10. Brenda yootidobaappe ay tamaariyoo?

10 Brendo giyo issi michchee hanotaakka beˈa. Anne I naˈiyaa wolqqaama sahuwaa sahettoosona. Brenda hemettanawu danddayenna gishshawu yaa haa qaaxxanawu asi sugiyo gaariyan goˈettawusu, qassi iyyo abbee guutta. A danddayiyo wode sooppe soo biyoogan sabbakiyaaba gidikkonne, A sabbakiyo waanna ogee dabddaabbiyaa xaafiyoogaa. A hagaadan gaasu: “Ha wodiyan ta sahuwaappe paxana danddayennaagaa akeekido wode ta xeelaa muleera haggaazuwan wottaas. Taani sabbakiyo wode, tana hirggissiyaabaa qoppikke. SHin taani nu gubaaˈiyaa haggaazo moottan demmiyoogeeta waata maaddanaakko qoppays. Hegee qassi tawu deˈiya sinttanaa hidootaa ubbatoo hassayanaadan oottees.”

YESUUSI BA LAGGETU MAADUWAA EENO GIIDI EKKIIS

Nuuni loˈˈo laggetuura wodiyaa aattiyoogan sarotettan deˈana danddayoos (Mentto 11-15 xeella)

11-13. (a) Yesuusi kiittidoogeetinne harati awu tumu lagge gidiyoogaa waati bessidonaa? (b) Laggetu maadoy Yesuusa waatidee?

11 Yesuusi sabbakido wode ubban, I kiittido ammanettidaageeti awu tumu lagge gidiyoogaa bessidosona. Eti, “Ishappe aadhdhidi ammanttiya laggee de7ees” giidi Geeshsha Maxaafay qonccissiyo lagge mala. (Lee. 18:24) Yesuusi hegaa mala laggeta xoqqu ootti xeelliis. I saˈan haggaaziyo wode, A ishatuppe issoynne aani ammanibeenna. (Yoh. 7:3-5) Issi wode, A dabboti haray atto I gooyidabadan qoppidosona. (Mar. 3:21) Gidoppe attin, I hayqqanaappe kase qammi, ba kiittido ammanettidaageeta, ‘Taani paacettiyo wode tana yeggibeekketa’ yaagiis.—Luq. 22:28.

12 Yesuusi kiittidoogeeti issi issitoo A azzanttidosona; shin I eta balaa gidennan, eti aani ammaniyoogaa qoppiis. (Maa. 26:40; Mar. 10:13, 14; Yoh. 6:66-69) Hayqqanaappe kase etaara aattido qammi, Yesuusi ha ammanettida asatussi, “Taani inttena ta laggeta gaas. Aissi giikko, ta Aawaappe siyido ubbabaa taani intteyyo yootaas” yaagiis. (Yoh. 15:15) Yesuusa laggeti A keehi minttettidoogawu siree baa. Haggaazuwan eti A maaddidoogee I keehi ufayttanaadan oottiis.—Luq. 10:17, 21.

13 Yesuusi kiittidoogeetuppe hara laggeti, attumaageetikka maccaageetikka, haggaazuwaaninne hara ogetun A maaddidaageeti deˈoosona. I qumaa maana mala issoti issoti A bantta soo shoobbidosona. (Luq. 10:38-42; Yoh. 12:1, 2) Harati I oottiyoosaa ubbaa aara biidosona; qassi banttawu deˈiyaabaappe ayyo immidosona. (Luq. 8:3) Yesuusi etawu loˈˈo lagge gidiyo gishshawu, ayyo loˈˈo  laggeti deˈoosona. I etawu loˈˈobaa oottiisinne eti oottana danddayiyoogaappe aarobaa etappe naagibeenna. Yesuusi nagari baynna asa gidikkonne, nagaranchcha gidida laggetu maaduwaa nashshiis. I sarotettan deˈanaadan eti A maaddidoogaa ammanettana danddayoos.

14-15. Nuuni loˈˈo laggeta waati demmana danddayiyoo, qassi eti nuna waati maaddana danddayiyoonaa?

14 Loˈˈo laggeti nuuni Yihoowawu ammanettidi deˈanaadan nuna maaddana. Qassi loˈˈo laggeta demmanawu maaddiya ubbaappe aadhdhiya ogee haratussi loˈˈo lagge gidiyoogaa. (Maa. 7:12) Leemisuwawu, Geeshsha Maxaafay nu wodiyaanne nu wolqqaa harata, ubba qassi “hiyyeesata” maaddanawu goˈettanaadan minttettees. (Efi. 4:28) Ne gubaaˈiyan neeni maaddanawu danddayiyo issi ura qoppana danddayay? Sooppe kiyana danddayenna issi aassiyaagawu giyaappe issi issibaa shammana danddayay? Miishshaa pacay deˈiyo issi keettaa asawu miyoobaa immanawu danddayay? Neeni jw.org® websaytiyaanne JW Library® appiyaa goˈettiyoogaa erikko, hegan deˈiya alˈˈo buquraa ne gubaaˈiyan deˈiyaageeti waati goˈettana danddayiyaakko maaddana danddayay? Nuuni harata maaddanawu minnidi oottiyo wode, kaseegaappe aaruwan ufayttana danddayoos.—Oos. 20:35.

15 Nuna metoy gakkiyo wode, sarotettan deˈanaadan laggeti nuna maaddana. Iyyoobi ba metuwaabaa yootiyo wode Eelihu ezggidoogaadan, nu laggeti nuna qofissidabaa nuuni yootiyo wode danddayan ezggiyoogan nuna maaddoosona. (Iyy. 32:4) Nu laggeti nu gishshaa kuuyanaadan naagana bessenna;  shin eti Geeshsha Maxaafaappe immiyo zoriyaa loytti ezggikko, aadhdhida eranchcha gidoos. (Lee. 15:22) Qassi Kawuwaa Daawiti ba laggetu maaduwaa bana ziqqi oottidi ekkidoogaadan, nuuyyo maadoy koshshiyo wode nuna maaddanawu laggeti immiyo zoriyaa ekkanawu otorettana koshshenna. (2 Sam. 17:27-29) Hegaa mala loˈˈo laggeti Yihoowa imota.—Yaaq. 1:17.

SAROTETTAN WAANI DEˈANEE?

16. Piliphphisiyuusa 4:6, 7y yootiyoogaadan, nuuni sarotettaa demmana danddayiyo mexi issi ogee awugee? Qonccissa.

16 Piliphphisiyuusa 4:6, 7 nabbaba. Yihooway I immiyo sarotettaa nuuni ‘Yesuus Kiristtoosa baggaara’ demmana danddayiyoogaa yootiyoy aybissee? Nuuni sarotettan deˈananne hegaa naagana danddayiyoy Yesuusi Yihoowa halchchuwan oottiyoobaa akeekiyoogaananne ammaniyoogaa xallaana gidiyo gishshataassa. Leemisuwawu, Yesuusa wozuwaa yarshshuwaa baggaara nu nagara ubbay atto geetettana danddayees. (1 Yoh. 2:12) Hegee nuna keehi woppissiyaaba! Xoossaa Kawotettaa Kawoy Yesuusi, Seexaanaynne A alamee nu bolli gattiyo qoho ubbaa xayssana. (Isi. 65:17; 1 Yoh. 3:8; Ajj. 21:3, 4) Hegee keehi ufayssiya hidoota! Qassi Yesuusi nuuyyo deexo oosuwaa immidaba gidikkonne, ha wurssetta gallassatun nuna maaddanawu I nunaara deˈees. (Maa. 28:19, 20) Hegee nuna keehi xalissees! Woppay, hidootaynne xalatettay nuuni sarotettan deˈanaadan keehi koshshiyaabata.

17. (a) Issi Kiristtaanee sarotettan waani deˈana danddayii? (b) Yohaannisa 16:33y yootiyoogaadan, nuuni ay oottana danddayiyoo?

17 Yaatin, nena wolqqaama metoy gakkin neeni unˈˈettiyo wode, waanada sarotettan deˈana danddayay? Yesuusa leemisuwaa kaallada I oottidobata oottiyoogan sarotettan deˈana danddayaasa. Koyruwan, woossanne woosan gencca. Naaˈˈanttuwan, Yihoowayyo azazettiyoogeenne minnada sabbakiyoogee deexxiyaaba gidiyo wodekka, hegaadan ootta. Heezzanttuwan, meto wodiyan ne laggeti nena maaddanaagaa ammanetta. Yaatiyo wode, Xoossaa sarotettay ne wozanaanne ne qofaa naagana. Qassi, Yesuusaagaadan ay metuwaakka neeni xoonana.—Yohaannisa 16:33 nabbaba.

MAZAMURE 41 Hayyanaa Ta Woosaa Siya

^ MENT. 5 Sarotettay deˈennaadan oottana danddayiya metoy nuna ubbaa gakkees. Wolqqaama metoy gakkiyo gishshawu nuuni waayettiyo wodekka, sarotettan deˈanawu Yesuusi oottido heezzubata nuunikka oottana danddayiyoogaa ha huuphe yohoy qonccissees.