Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Ne Qofaa Laamissiyay Oonee?

Ne Qofaa Laamissiyay Oonee?

“Ha sa7aa asaa milatoppite.”—ROO. 12:2.

MAZAMURE: 88, 45

1, 2. (a) PHeexiroosi Yesuusa, “Xoossai nena hegaappe ashsho” yaagin Yesuusi woygidee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.) (b) Yesuusi hegaadan zaaridoy aybissee?

YESUUSI erissiyo ashkkarati siyidobay etawu ammananawu metiyaaba. Eti Israaˈeela kawotettaa zaarettidi essana giidi qoppido Yesuusi, I mata wode waayettanaagaanne hayqqanaagaa yootiis. Koyro haasayiday kiitettida PHeexiroosa. I, “Ta Godau, Xoossai nena hegaappe ashsho; hagee ne bolli mulekka yeenna” yaagiis. Yesuusi zaaridi hagaadan giis: “Ha Seexaanau, neeni ta matappe kichcha; neeni asi dosiyoobaa qoppiyoogaappe attin, Xoossai dosiyoobaa qoppenna gishshau, tau xube gidadasa.”—Maa. 16:21-23; Oos. 1:6.

2 Xoossaa qofay Seexaanay haariyo ha alamiyaa qofaappe dummatiyo issibaa Yesuusi hegaadan giidi qonccissiis. (1 Yoh. 5:19) PHeexiroosi ba xallaa siiqiya alamiyaa asaadan qoppiis. SHin Yesuusi ba Aawaa qofay hegaappe dummatiyoogaa erees. I bana naagiya waayiyawunne hayquwawu giigi uttanaadan Xoossay koyiyoogaa erees. Yesuusi PHeexiroosawu zaaridobay, I alamiyaa qofaa ixxidi Yihoowa qofaa dosiyoogaa bessees.

3. Alamiyaa qofaa ixxidi Yihoowa qofaa dosiyoogee metiyaaba gidiyoy aybissee?

 3 Nuuni shin? Nuuni Yihoowaagaadan qoppiyooyye, woy ha alamiyaa asaagaadan qoppiyoo? Nuuni Xoossay koyiyoobaa oottennan waayi aggana. Gidoppe attin, nu qofay shin? Nu qofaynne nu xeelay Yihoowaagaa mala gidanaadan baaxetiyoo? Yaatanawu wozanappe baaxetana koshshees. SHin alamiyaa asaagaadan qoppiyoogee metiyaaba gidenna. Ayssi giikko, alamiyaa ayyaanay ubbasan deˈees. (Efi. 2:2) Hegaa bollikka, alamiyaagaadan qoppiyoogee darotoo ba xallaa siiqiyoogaa gidiyo gishshawu, cimmana danddayees. Ee, Yihoowaagaadan qoppiyoogee metiyaaba, shin alamiyaagaadan qoppiyoogee aynne metenna.

4. (a) Alamee nu qofaa laamissanaadan nuuni eeno giikko, aybi hananee? (b) Ha huuphe yohoy nuna waati maaddanee?

4 SHin alamee nu qofaa laamissanaadan nuuni eeno giikko, nuuni nu xallaa siiqana, qassi likkebaanne likke gidennabaa nuussi kuuyanawu koyana. (Mar. 7:21, 22) Hegaa gishshawu, nuuni ‘asaagaadan’ gidennan, ‘Xoossaagaadan qoppiyoogee’ keehi koshshiyaaba. Ha huuphe yohoy nuna hegawu maaddana. Yihoowaagaadan qoppiyoogee laˈatettaa diggiyaaba gidennan goˈˈiyaaba gidiyoy aybissakko, nuuni ha huuphe yohuwan beˈana. Alamiyaa asaagaadan qoppennaadan nuuni waani naagettana danddayiyaakkokka beˈana. Nuuni dumma dumma allaalletun waatidi Yihoowa qofaa akeekananne aagaadan qoppana danddayiyaakko kaalliya huuphe yohuwan pilggana.

YIHOOWA QOFAY GOˈˈIYAAGAA

5. Issoti issoti bantta qofaa ooninne laamissennaadan eqettiyoy aybissee?

5 Issi issi asay ba qofaa ooninne laamissanaadan koyenna. Eti, “Ta qoppiyooban oonanne gattenna” yaagoosona. Eti banttawu kuuyiyoogaanne yaatiyoogee bessiyaaba gidiyoogaa qonccissanawu hegaadan geennan aggokkona. Eti banttana harati azazanaadan woy asa ubbaadan hanana mala giddanaadan koyokkona. *

6. (a) Yihooway nuussi immido laˈatettay aybee? (b) He laˈatettay zaway baynnabee?

6 SHin, nuuni Yihoowaagaadan qoppiyoogee nu huuphen qoppiyo ubbaabaa aggiyoogaa gidennaagaa ammanettana danddayoos. Naaˈˈantto Qoronttoosa 3:17 y, Yihoowa “ayyaanai de7iyoosan ailletetti baawa” yaagees. Nuuni koyiyoogaadan hananaadan Yihooway nuussi laˈatettaa immees. Nuuni koyidobaanne nuna ufayssiyaabaa doorana danddayoos. Yihooway nuna medhdhidoy nuuni hegaadan oottanaadaana. Gidoppe attin, nu laˈatettaa zawi baynnan goˈettana danddayokko. (1 PHeexiroosa 2:16 nabbaba.) Likkebaanne likke gidennabaa xeelliyaagan A Qaalan qonccida A qofaa nuuni kaallanaadan Yihooway koyees. Hagee laˈatettaa diggiyaabeeyye, woy qassi goˈˈiyaabee?

7, 8. Hanotata Yihoowaagaadan xeelliyoogee laˈatettaa diggiyaaba gidennay aybissee? Leemisuwaa yoota.

7 Issi leemisuwaa ane qoppa. Yelidaageeti bantta naata loˈˈo maaraa tamaarissoosona. Naati ammanettiyaageeta, minni oottiyaageetanne haratussi qoppiyaageeta gidanaadan eti tamaarissana danddayoosona. Hegee laˈatettaa diggiyaaba gidenna. Yelidaageeti yaatiyoogan, naati banttassi ushachchido gastta asa gidanaadan giigissoosona. Naati diccidi sooppe kiyiyo wode, banttawu koyidobaa dooranawu  laˈa gidoosona. Eti banttana yelidaageetuppe tamaaridoogaadan deˈanawu doorikko, wodeppe zilˈˈettennabaa kuuyana danddayoosona. Hegaappe denddidaagan, eti bantta bolli ehaana danddayiyo daro metuwaappenne hirggaappe attana.

8 Yihooway loˈˈo aawaadan, ba naati keehi ufayssiya deˈo deˈanaadan koyees. (Isi. 48:17, 18) Hegaa gishshawu, I kandduwaabaaninne haratuura gattiyaaban kaallana bessiya maaraa immees. Hegaa malaban nuuni aagaadan qoppanaadaaninne I nashshiyoobaa nashshanaadan nuna shoobbees. Hegee nuna laˈatetta diggiyaaba gidennan, nu qofaa ooraxissees, xoqqisseesinne aassees. (Maz. 92:5; Lee. 2:1-5; Isi. 55:9) Nuuni hegaadan oottiyo wode, nu dosiyoobaanne loˈˈobaa doorana danddayoos; qassi hegee nuuni ufayttanaadan oottana. (Maz. 1:2, 3) Tumukka, Yihoowaagaadan qoppiyoogee goˈˈees!

YIHOOWA QOFAY OOGAAPPENNE AADHDHEES

9, 10. Yihoowa qofay alamiyaa qofaappe keehi aadhdhiyoogee waani qonccidee?

9 Yihoowa qofay ha alamiyaagaappe keehi aadhdhiyoogee ayyo goynniyaageeti Xoossaagaadan qoppanawu koyiyo hara gaaso. Alamee loˈˈo eeshshaa, so asaa dabbotaa, oosuwan ufayttiyoogaanne deˈuwawu hara macarata xeelliyaagan zorees. Hegaappe daroy Yihoowa qofaara maayenna. Leemisuwawu, alamee asay ba koshshaa xallaa yedettanaadan darotoo minttettees. SHaaramuxiyoogaa coˈˈu giidi xeellanaadankka minttettees. Azinaynne machchiyaa pattennaban coo shaahettiyoogeenne paraman shaahettiyoogee gita ufayssaa demissees giidikka issi issitoo zoroosona. Hegaa mala zoree Geeshsha Maxaafaa qofaara maayenna. SHin ha wodiyan alamiyaa zoree Geeshsha Maxaafaa zoriyaappe aaruwan maaddii?

10 Yesuusi, “Aadhdhida eratettai ba oosuwan tuma gididi beettees” yaagiis. (Maa. 11:19) Alamee tekinolojiyan keehi dicciis; shin olaa, zariyan shaakkiyoogaa, danobaanne ufayssawu xube gidida hegaa mala gita metota xayssana danddayibeenna. Qassi alamee pokkobaa coˈˈu giidi xeelliyoogaa shin? Hegee so asay shaahettiyoogaa, sahuwaanne hegaa mala metuwaa qaariyoogaappe, ubba yaa gujjiyoogaa daroti akeekidosona. SHin, Xoossaagaadan qoppiya Kiristtaaneti so asaara kaseegaappe dabbotay minnin, kandduwaa geeshshatettan goˈettidi, qassi kumettaa saˈan deˈiya bantta mala Kiristtaanetuura sarotettan deˈoosona. (Isi. 2:4; Oos. 10:34, 35; 1 Qor. 6:9-11) Hagee Yihoowa qofay alamiyaa qofaappe keehi aadhdhiyoogaa bessiyaaba gidennee?

11. Muusee O qofaa kaallidee, qassi hegee ay demissidee?

11 Yihoowawu tumuppe goynniya, Geeshsha Maxaafan odettida asati Yihoowa qofay oogaappenne aadhdhiyoogaa akeekidosona. Leemisuwawu, Muusee “Gibxxetu aadhdhida eratettaa ubbaa” tamaaridaba gidikkonne, I ba wozanan “aadhdhida eranchcha” gidanawu Xoossaa woossiis. (Oos. 7:22; Maz. 90:12) I, “Ne ogiyaa tana tamaarissa” yaagidikka Yihoowa woossiis. (Kes. 33:13) Muusee Yihoowa qofaa kaallido gishshawu, Yihooway A baggaara Ba halchchuwaa maalaaliya ogiyan poliis, qassi Muusee gita ammanoy deˈiyo ura gidiyoogaa yootiyoogan A bonchchiis.—Ibr. 11:24-27.

12. Kiitettida PHawuloosi kuuyanawu ay goˈettidee?

12 Kiitettida PHawuloosi Ibraawettonne Giriiketto qaalaa eriya tamaarida asa. (Oos. 5:34; 21:37, 39; 22:2, 3) SHin maaraara gayttidaban  I alamiyaa eratettaa kaallibeenna. I kuuyiyooban Xoossaa Qaalaa kaalliis. (Oosuwaa 17:2; 1 Qoronttoosa 2:6, 7, 13 nabbaba.) Hegaappe denddidaagan, PHawuloosi haggaazuwan murutabaa oottiisinne merinaa woytuwaa demmanaagaa naagiis.—2 Xim. 4:8.

13. Nuuni issibaa Yihoowaagaadan xeellana mala nu qofaa laammana bessiyay oonee?

13 Xoossaa qofay ha alamiyaa qofaappe keehi aadhdhiyoogee qoncce. A qofaadan deˈiyoogee nuuni keehi ufayttanaadaaninne nuussi keehi injjetanaadan oottees. SHin Yihooway nuuni aagaadan qoppanaadan giddenna. ‘Ammanettida wozannaama ashkkaray’ woy cimatikka nuna giddana danddayokkona. (Maa. 24:45; 2 Qor. 1:24) Kiristtaaneti ubbay bantta qofay Xoossaagaara maayanaadan oottana bessees. Nuuni hegaadan waati oottana danddayiyoo?

HA ALAMEE NENA LAAMMENNAADAN NAAGETTA

14, 15. (a) Nuuni Yihoowaagaadan qoppana mala, ay wotti dentti qoppana bessii? (b) Roome 12:2 maaran, nuuni alamiyaa qofaa qoppennaadan naagettana bessiyoy aybissee? Leemisuwaa yoota.

14 Roome 12:2y nuna hagaadan zorees: “Xoossai intte qofaa muumeera dummayidi, inttena laammoppe attin, ha sa7aa asaa milatoppite; he wode intte Xoossai koyiyoobi, lo77obi, a ufaissiyaabinne qassi kumettabi aibakko erana.” Nuuni tumaa eranaappe kase nu qofaa ay qofaaranne milatissikko, nu qofay Xoossaagaara maayanaadan oottana danddayiyoogaa ha xiqisee bessees. Yeletan laattidobaynne kase nuna gakkidabay nu qofaa amarida hanotan laammidoogee tuma. SHin nu qofay ubbatoo laamettana danddayees. Daro baggi, hegaa laammiyay nuuni qoppanawu dooriyooba. Nuuni Yihooway qoppiyo ogiyaabaa wotti dentti qoppiyoogan A qofay likke gidiyoogaa shaakki erana danddayoos. Yaatiyo wode, nuuni issibaa I xeelliyo ogiyan xeellanawu koyoos.

15 SHin nuuni Yihoowaagaadan qoppana mala nu qofaa laammanawu ‘ha saˈaa asaa milatana’ koshshennaagaa akeeka. Nuuni Xoossaa qofaara maayennabaa qoppiyoogaa aggana bessees. Yaatiyoogee keehi koshshiyoogaa quman leemisana danddayettees. Issi uri bollawu maaddiya qumaa miyoogan kaseegaappe aaruwan payya gidanawu koyana danddayees. SHin I ubbatoo moorettida qumaa guuttaa miikko, hegee ay maaddii? Hegaadan, alamiyaa qofay nu qofaa moorikko, nuuni Yihoowa qofaabaa tamaaranawu baaxetiyoogee aynne maaddenna.

16. Nuuni aybippe naagettana koshshii?

16 Nuuni alamiyaa qofaappe muleera naagettana danddayiyoo? CHii, nuuni alamiyaappe kiyana danddayokko. Ha alamiyaa qofaa nuuni guuttaa siyiyoogee attenna. (1 Qor. 5:9, 10) Sabbakiyo oosoy nuuni worddo ammanuwaabaa siyanaadan oottees. SHin, Xoossay dosenna qofaa siyiyoogee attana xayikkonne, nuuni hegaa qoppana woy ammanana bessenna. Yesuusaagaadan, nuuni Seexaanaa halchchuwaa poliya qofaa sohuwaara eqettana bessees. Hegaa bollikka, nuuni alamiyaa qofaa koshshennan siyenna mala naagettana danddayoos.—Leemiso 4:23 nabbaba.

17. Nuuni alamiyaa qofaa koshshennan siyenna mala naagettana danddayiyo amarida ogeti awugeetee?

17 Leemisuwawu, nuuni mata lagge dooriyo wode naagettana koshshees. Nuuni Yihoowawu goynnennaageetuura laggetikko, etaagaadan qoppanaagaa Geeshsha Maxaafay yootees. (Lee. 13:20; 1 Qor. 15:12, 32, 33) Nuuni allaxxiyoobaakka akeekan doorana danddayoos. Lodda laamiyaara, danobaara, woy pokkobaara  gayttida allaaxiyoobaappe haakkiyoogan, ‘Xoossaa eratettaa bolli denddiya’ qofay nu qofaa moorennaadan naagettoos.—2 Qor. 10:5.

Nu naati qohiyaaban allaxxennaadan maaddiyoo? (Mentto 18, 19 xeella)

18, 19. (a) Alamee qoncce gidenna ogiyan odiyo qofaappe nuuni naagettana koshshiyoy aybissee? (b) Nuuni nuna oychchana koshshiyo oyshati awugeetee, qassi aybissi?

18 Alamiyaa qofay keehi qonccennan odettiyo wodekka nuuni akeekananne eqettana bessees. Leemisuwawu, issi issi odoti amarida polotikaa qofata nashshiyoogan odettoosona. Qassi odettiya issi issibay halchchettidabaaninne oosettidaban alamiyaa asay nashshiyoobaa aassees. “Bana kaseyiyoogaa” qassi “so asaa kaseyiyoogaa” bessiyaaba, ufayssiyaabanne ubba qassi likkeba milatissidi issi issi pilimetinne maxaafati qonccissoosona. Nuuni Yihoowa aybippenne aaruwan siiqiyo wode, nuunikka nu so asaykka ufayttanaagaa Geeshsha Maxaafay yootiyoogaa hegaa mala qofay xaasayees. (Maa. 22:36-39) Qassi daro asay dosiyooba gidikkokka, naatussi odettiya issi issi hayseti shori baynnabaa naati likkebadan xeellanaadan geeman oottana danddayoosona.

19 Hegee loˈˈoban allaxxiyoogee bala giyoogaa gidenna. Gidikkokka, ha oyshata nuna oychchiyoogee loˈˈo: ‘Alamee tamaarissiyoobati geeman odettiyo wodekka nuuni akeekiyoo? Issi issi televizhiine prograametuppe woy xuufetuppe nu naatikka nuunikka naagettiyoo? Nuuni nu naati siyiyoonne beˈiyo alamiyaa qofay eta qohenna mala hanotata eti Yihoowaagaadan xeellana mala maaddiyoo?’ Xoossaa qofay alamiyaa qofaappe aybin dummatiyaakko akeekiyoogan, nuuni ‘ha saˈaa asaa milatennaadan’ naagettoos.

HAˈˈI NENA LAAMMIYAY OONEE?

20. Nuna laammanay oonakko bessiyaabay aybee?

20 Yihoowappenne Seexaanay haariyo ha alamiyaa xallaappe odoy pulttiyoogaa nuuni hassayana bessees. Nuna laammiiddi deˈiya pulttoy awugee? Hegaa zaaroy nuuni siyiyo pulttuwaa. Nuuni ha alamiyaa qofaa ekkikko, alamee nu qofaa laammin nuuni alamiyan deˈiya daro asaagaadan qoppananne oottana. Nuuni beˈiyooban, nabbabiyooban, siyiyoobaaninne wotti dentti qoppiyooban naagettana koshshiyoy hegaassa.

21. Kaalliya huuphe yohuwan keehi koshshiyaabaa ay xannaˈanee?

21 Qommoora odettidaagaadan, Yihoowaagaadan qoppanawu, nuuni iitabaa qoppiyoogaappe naagettiyoogaa xallay gidenna. Nuuni Xoossaagaadan qoppana mala A qofaa wotti dentti qoppana koshshees. Nuuni hegaadan waati oottana danddayiyaakko kaalliya huuphe yohuwan gujjidi beˈana.

^ MENT. 5 Ooppekka aaruwan banttarkka kuuyiyaageetu qofaakka harati laamissiyoogee attennaagee tuma. Deˈuwaa doomettaabaa mala gitabaa qoppiyo wode woy ay maayanaakko kuuyiyoogaa mala guuttaban, asaa qofay amarida ogiyan haratuugaa mala. SHin, nuuni oona milatanaakko doorana danddayoos.