Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Xoossay Ay Mala Xoossee?

Xoossay Ay Mala Xoossee?

Nuuni issi ura eeshshaabaa kaseegaappe aaruwan eriyo wode, A loytti eroos; qassi nu dabbotay minnana danddayees. Hegaadankka, nuuni Yihoowa eeshshaabaa kaseegaappe aaruwan eriyo wode, I ay mala Xoossakko akeekoos; qassi nu dabbotay minnana danddayees. Maalaalissiya Xoossaa eeshshatuppe waannatiya oyddati wolqqaa, aadhdhida eratettaa, suure pirddaanne siiquwaa.

XOOSSAY WOLQQAAMAA

‘Abeet Ubbaa Haariya GODAWU [“Yihoowa,” NW], neeni salotanne saˈaa ne gita wolqqan medhdhadasa!’ERMMAASA 32:17.

Xoossaa wolqqay A meretatun qoncciis. Leemisuwawu, booqalliya gallassi kare kiyada awaa hoˈˈiyo wode, neeyyo aybi siyettii? Away ne bollaa hoˈettiyoogaa akeekaasa. He wode meretaa medhdhida, Yihoowa wolqqaa akeekaasa. Awaa wolqqay ay keenee? Awawu giddoy 15,000,000 digiri senttigireede gidiyaagaa michchees. Sokonddiyan sokonddiyan awa ayfiyaappe kiyiya wolqqay daro xeetu miilooniyan qoodettiya niyukileere bombbiyaappe xuuqqidi kiyiya wolqqaara issi mala.

SHin saluwan deˈiya, miilooniyan qoodettiya hara xoolinttetuura gatti xeelliyo wode, awa ayfee guutta. Sayintisteti manggettidi yootiyoobay bessiyoogaadan, gita xoolinttetuppe issuwaa gidida UY Iskuti giyo xoolinttee awa ayfiyaappe 1,700 kushe gidiyaagaa darees. Awa ayfiyaa sohuwan UY Iskuti giyo xoolinttee deˈiyaakko, hegee saˈaa muleera kammidi Jupiter giyo pilaaneetiyaakka mittana. Hegee Xoossaa Yihooway salotanne saˈaa ba gita wolqqan medhdhidoogaa Ermmaasi yootido qofaa loytti akeekanawu maaddees.

 Xoossaa wolqqay nuna waati goˈˈii? Nuuni paxa deˈanawu awa ayfiyaa gujjin, Xoossay medhdhido saˈan deˈiyaabati koshshoosona. Hegaa bollikka, Xoossaa wolqqay A ashkkarata huuphiyan huuphiyan maaddees. Waatidi? Koyro xeetu layttan, Yesuusi maalaalissiyaabaa oottanaadan Xoossay awu wolqqaa immiis. Geeshsha Maxaafay hagaadan gees: “Qooqeti xeelloosona; wobbeti hemettoosona; inchchirichchai oiqqidoogeeti paxoosona; tulleti siyoosona; haiqqidaageeti denddoosona.” (Maatiyoosa 11:5) Ha wodiyan shin? Geeshsha Maxaafay, “[Xoossay] daafuranchchau wolqqaa immees” yaagees; qassi, “GODAA ammanettidi naagiyaageeti, bantta wolqqaa ooraxissana” yaagees. (Isiyaasa 40:29, 31) Nu deˈuwan gakkiya metuwaanne paaciyaa genccanaadan maaddiya ‘ubbaappe aadhdhiya wolqqaa’ Xoossay nuussi immana danddayees. (2 Qoronttoosa 4:7) Metuwan nuna maaddanawu ba gita wolqqaa goˈettiya, nuna keehi siiqiya Xoossaara nuuni dabbotana koyiyoogee erettidaagaa.

XOOSSAY AADHDHIDA ERANCHCHA

“Abeet GODAU, ne oosoi ai keena daroo! Ne aadhdhida eratettan neeni eta ubbaa medhdhadasa.”MAZAMURE 104:24.

Xoossay oottidobaa kaseegaappe aaruwan eriyo wode, A aadhdhida eratettan keehi maalaalettoos. Ubba issi issi saynisiyaa eranchchati bantta oottiyoobaa kaseegaappe loyttanawu Yihoowa meretatubaa xannaˈidi hegaa leemisuwaa kaalloosona. Eti guutta gididabaappe horophphile mala gitabaa gakkanawu hegaadan oottidosona.

Asaa ayfee maalaalissiya mereta

Asi merettido ogee Xoossaa aadhdhida eratettaa keehi qonccissiyaabatuppe issuwaa. Leemisuwawu, naˈi aayee uluwan waani dicciyaakko qoppa. SHahaaray yeletaa laataabaa ubbaa yootiya kaaletoti deˈiyo issi seeliyaappe doommidi diccees. He seelee A mala hara daro seeliyawu shaahettees. SHin wodee gakkin, hegee suuttaa seeliyawu, narbbiyaa seeliyawu, meqettaa seeliyawunne xeetan qoodettiya hara dumma dumma qommo seeliyawu shaahettees. Hegaappe simmin sohuwaara bolla qommoti merettoosonanne oosuwaa doommoosona. Uddufun aginan, he koyro issi seelee diccidi kumetta asa gididi yelettees. Daroti meretan qonccida he aadhdhida eratettaa akeekidoogee, Geeshsha Maxaafaa xaafee giidoogaadan, “Neeni tana maalaalissiya oorattabaa oottada medhdhido gishshau, taani nena galatais” gaanaadan eta denttettees.—Mazamure 139:14.

Xoossaa aadhdhida eratettay nuna waati goˈˈii? Nuuni ufayttiyaageeta gidanawu ay oottana koshshiyaakko Medhdhidaagee erees. Xoossawu zawi baynna eraynne akeekay deˈiyo gishshawu, I ba Qaalan Geeshsha Maxaafan nuna maaddiyaabaa zoriis. Leemisuwawu, nuuni ubbatoo coo ‘atto gaanaadan’ zorees. (Qolasiyaasa 3:13) Hegee aadhdhida eratettay deˈiyo zore. Haratuyyo atto giyoogee loytti xiskkanawunne suuttay bolla giddon sugettiyo hanotay xoqqu geennaadan oottanawu maaddiyoogaa dottoreti odoosona. Haratuyyo atto giyoogee nuuni unˈˈettennaadan oottana danddayees; qassi hara dumma dumma harggiyaa harggennaadankka naagana danddayees. Xoossay ubbatoo maaddiya zoriyaa immiya, aadhdhida  eranchchanne qoppiya lagge mala. (2 Ximootiyoosa 3:16, 17) Hegaa mala laggee neeyyo deˈanaadan koyikkii?

XOOSSAY SUURE PIRDDIYAAGAA

“GODAI xillobaa [“suure pirddaa,” NW] dosees.”MAZAMURE 37:28.

Xoossay ubbatoo suurebaa oottees. Qassi, “Ubbaa Danddayiya Xoossai iitabaa mulekka oottenna.” (Iyyooba 34:10) Mazamuraawee Yihoowabaa “neeni asaa xillotettan pirddaasa” giidoogee Xoossaa pirdday suure gidiyoogaa bessees. (Mazamure 67:4) ‘Yihooway wozanaa xeelliyo’ gishshawu, loˈˈo milatiya iita asatun cimettenna; qassi I ubbatoo tuma gididaabaa akeekidi suure pirddees. (1 Sameela 16:7) Hegaa bollikka, ha saˈan deˈiya pirdda pacaanne iita oosuwaa akeekees; qassi I mata wode ‘iitata biittaappe xoqollanawu’ qaalaa geliis.—Leemiso 2:22.

SHin Xoossay mooranchchata qaxxayiyoogan ufayttiya, iita daanna gidenna. Koshshiyo wodiyan I maarees. Ubba iitatikka bantta nagaraappe wozanappe simmikko, ‘Yihooway etawu qarettiyoogaanne eta maariyoogaa’ Geeshsha Maxaafay yootees. Hegee suure pirdda.—Mazamure 103:8; 2 PHeexiroosa 3:9.

Xoossaa suure pirdday nuna waati goˈˈii? Kiitettida PHeexiroosi hagaadan giis: “Xoossai asa som77o xeellenna; shin dere ubban baassi yayyiyaagaanne xillo ooso oottiyaagaa [nashshees.]” (Oosuwaa 10:34, 35) Xoossay asa asappe shaakkenna gishshawu A suure pirdday nuna goˈˈees. Nu zaree, biittay, timirttiyaa hanotay woy deretettan deˈiya nu hanotay ay gidinkka, nuuni A ufayssananne ayyo goynniyaageeta gidana danddayoos.

Xoossay asa asappe shaakkenna gishshawu nu zaree woy deretettan nuuyyo deˈiya hanotay ayba gidinkka, I asa asappe shaakkennaagan goˈettana danddayoos

Xoossay nuuni A suure pirddaa akeekidi goˈettanaadan koyiyo gishshawu, nuussi kahaa immiis. Kahay nu eeshshay likkekko woy balakko ‘markkattiya’ nu ‘wozanaa giddon xaafettida’ higge mala gidiyoogaa Geeshsha Maxaafay qonccissees. (Roome 2:15) Nuuni hegaappe waani goˈettiyoo? Nu kahay suure loohikko, qohiya woy bessenna oosuwaa nuuni oottennaadan  nuna naagana danddayees. Qassi nuuni balabaa oottikko, kahay nuuni nu nagaraappe simmanaadaaninne nu ogiyaa suurissanaadan denttettana danddayees. Xoossaa suure pirddaa akeekiyoogee nuna maaddees; qassi nuuni akko shiiqanaadan oottees.

XOOSSAY SIIQO

“Xoossai siiqo.”1 YOHAANNISA 4:8.

Xoossaayyo wolqqaynne aadhdhida eratettay deˈees; qassi I suure pirddees; shin Geeshsha Maxaafay Xoossay wolqqa, aadhdhida eratetta woy suure pirdda geenna. Geeshsha Maxaafay I siiqo yaagees. Ayssi giikko, Xoossay issibaa oottiyoy ba wolqqaana; qassi I ba suure pirddaanne aadhdhida eratettaa kaallidi issibaa oottees. SHin Yihooway issibaa oottanaadan denttettiyay A siiquwaa. I ubbabaa oottiyoy siiquwaana.

Yihoowayyo pacciyaabi baynnaba gidikkokka, siiqoy denttettin I saluwaaninne saˈan deˈiya, qoppana danddayiya meretata medhdhiis; eti A siiquwaaninne I etawu qoppiyoogan goˈettananne ufayttana danddayoosona. I ha saˈaa asay deˈanawu loˈˈiya soho oottidi medhdhiis. “Iita asaukka lo77o asaukka Xoossai ba awaa awaxxissees; qassi xillotuyyookka nagaranchchatuyyookka ba iraa bukissees”; hegee I ubba asaa muletoo siiqiyoogaa bessiyaaba.—Maatiyoosa 5:45.

Qassi “Godai maarotainne qaretai kumidoogaa.” (Yaaqooba 5:11) A eranawunne aakko shiiqanawu wozanappe baaxetiyaageeta I siiqees. Xoossay hegaa mala asata huuphiyan huuphiyan xeellees. Ubba ‘I neeyyo qoppees.’—1 PHeexiroosa 5:7.

Xoossaa siiqoy nuna waati goˈˈii? Nuuni wulliya away keehi loˈˈiyoogan ufayttoos. Guutta naˈi miicciyo wode siyiyoogan ufayttoos. Nu soo asaara siiqettiyoogaa nashshoos. Hegeeti keehi koshshiyaabata gidennan aggana danddayoosona; shin nuuni keehi ufayttanaadan oottoosona.

Xoossaa siiquwaa qonccissiya harabay woosaa; hegee nuna goˈˈees. Geeshsha Maxaafay hagaadan gees: “Xoossaa intte woossiyo woosa ubban a keehi galatiiddi, inttena koshshiyaabaa ubbau woossiteppe attin, issibaukka hirggoppite.” Siiqiya aawaagaadan, Yihooway nuna keehi qofissiyaabawu A maaduwaa oychchanaadan koyees. Qassi Yihooway nuna keehi siiqiyo gishshawu, ‘asa eratettaa ubbaappe aadhdhiya Xoossaa sarotettaa’ immanawu qaalaa geliis.—Piliphphisiyuusa 4:6, 7.

Hanno gakkanawu nuuni Xoossaa waanna eeshshatubaa, hegeetikka A wolqqaabaa, aadhdhida eratettaabaa, suure pirddaabaanne siiquwaabaa qanttan beˈida; hegee neeni Xoossay ay mala Xoossakko loytta akeekanaadan maaddidee? Neeni Xoossaa hegaappekka aaruwan loytta eranaadan, I nena maaddanawu hanno gakkanawu oottidobaanne sinttappe oottanabaa eranaadan minttettoos.

XOOSSAY AY MALA XOOSSEE? Yihooway ooppenne aaruwan wolqqaama, aadhdhida eranchchannne suure pirddiyaagaa. SHin A eeshshatu ubbaappe aadhdhiyay A siiquwaa