Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Attiichchidabeeyye Kasetidi Qonccissiyaabee?

Attiichchidabeeyye Kasetidi Qonccissiyaabee?

SAYNISIYAA

GEESHSHA MAXAAFAY SAYNISIYAABAA TAMAARIYO MAXAAFA GIDENNA; SHIN DARO GAMˈˈIDI ERETTIDABAY AN DEˈEES. ANE AMARIDA LEEMISOTA BEˈOOS.

Saluwawu saˈawu doometti deˈii?

Erettida, saynisiyaa eranchchati doometti baawa giidi issi wode qoppidosona. Saluwawu saˈawu doomettay deˈiyoogaa haˈˈi daroti ammanoosona. Geeshsha Maxaafay daro wodiyaappe kase hegaa qonccissiis.—Doomettaabaa 1:1.

Biittaa qottay ay malee?

Beni wode, daro asay biittay pidda giidi qoppees. Ichchashantta xeetu layttan K.K., Giriike saynisiyaa eranchati biittay ubba ginan irzzo mala gidiyoogaa yootidosona. SHin hegaappe kase, hosppuntta xeetu layttan K.K., Geeshsha Maxaafaa xaafidaageetuppe issuwaa gidida Isiyaasi kuwaase malabawukka haniya qaalaa goˈettidi, ‘biittaa irzzuwaabaa’ yootiis.—Isiyaasa 40:22.

Saloy xayana danddayii?

Giriike biittan oyddantto xeetu layttan K.K. deˈida, saynisiyaa eranchay Arstotili saˈan deˈiyaaba xallay xayiyoogaappe attin, saluwan deˈiyaabay laamettennaagaa woy xayennaagaa tamaarissiis. A timirttee daro xeetu layttawu takkiis. SHin 19tta xeetu layttan, saynisiyaa eranchchati intropi giyoobaa akeekidosona. He qofay saluwankka saˈankka deˈiya ubba meretay loddan loddan xayiyoogaa qonccissees. He qofawu maaddiyaabaa xannaˈida eranchchatuppe issuwaa gidida Lord Kelvini Geeshsha Maxaafay, “Eti ubbaikka afaladan wurana” yaagidi saluwaabaanne saˈaabaa yootiyoogaa odiis. (Mazamure 102:25, 26) Geeshsha Maxaafay tamaarissiyoogaadan, Xoossay ba meretati xayennaadan teqqana danddayiyoogaa Kelvini ammaniis.—Eranchchaa 1:4.

Saˈaynne A mala pilaaneeteti kunddennaadan kaafidabay aybee?

Arstotili saluwan deˈiyaabay kuwaase mala gidida minobaa giddon, saˈay ubbaappe gidduwan, harati qassi issoy issuwaara ohettidabadan A yuushuwan deˈiyoogaa tamaarissiis. Saynisiyaa eranchchati, 18tta xeetu layttaa M.Ln, xoolinttetinne pilaaneeteti aybiininne waayi kaqettana giidi qoppiyoogaa doommidosona. SHin 15tta xeetu layttan K.K. xaafettida Iyyooba maxaafay Medhdhidaagee ‘saˈaa aybakko baynnasan kaqqidoogaa’ yootees.—Iyyooba 26:7.

 AKKAMUWAA

GEESHSHA MAXAAFAY AKKAMUWAABAA TAMAARIYO MAXAAFA GIDANA XAYIKKONNE, PAYYATETTAARA GAYTTIDAAGAN LOˈˈO ERAY QONCCIDO AMARIDA MAARAA YOOTEES.

Sahettida asaa dummayidi wottiyoogaa.

Muuse Higgee hanttaara gogaa harggee oyqqido uraa dummayidi wottanaadan yootees. Aakimeti Giddo Wodiyaa (5tta-15tta xeetu layttaa) boshay denddana gakkanaashin, hanno gakkanawu maaddiya he maaraa oosuwan peeshshibookkona.—Wogaabaa, shemppo 13⁠nne 14.

Anhaa oyqqi simmidi meecettiyoogaa.

Aakimeti darotoo, 19tta xeetu layttaa wurssettaa gakkanaashin anhaa oyqqi simmidi meecettennan hara hargganchchata akkamoosona. Yaatidoogee daro asay hayqqanaadan oottiis. SHin Muuse Higgee anhaa oyqqida uri tuniyoogaa yootees. Yaaniyo wode, wogaadan geeyanawu haattaa goˈettanaadankka azazees. He haymaanoote meezee payyatettawukka maaddidoogee tuma.—Qoodaabaa 19:11, 19.

SHeeshsha utettaa.

Katta sheeshshaa deriyan uttiyoogee kaalettiyo karaa gaasuwan layttan layttan bagga miilooneppe dariya naati hayqqoosona. Muuse Higgee, katta sheeshshaa asay deˈiyoosaappe haahosan uttidi biittaa zaarana koshshiyoogaa yootees.—Zaarettido Wogaa 23:13.

Qaxxaraa wodiyaa.

Xoossaa Higgee attuma naˈi yelettoosappe hosppun gallassa gidin qaxxarettanaadan azazees. (Wogaabaa 12:3) Mati yelettida naatu suuttay bessiyaagaadan irkkiyoy saaminttappe guyyiyaana gidiyoogee erettees. Beni zammaana akkamoy baynna wode, saaminttappe daruwaa takkidi naata qaxxarissiyoogee daro maaddiis.

Qofaa payyatettaanne asatettaa payyatettaa.

Akkamuwaabaa pilggiyaageetinne saynisiyaa eranchchati ufayttiyoogaa, hidootiyoogaa, galatiyoogaanne atto giyoogaa mala loˈˈo eeshshati payyatettawu maaddiyoogaa yootoosona. Geeshsha Maxaafay, “Wozani ufaittiyoogee asassi lo77o xale; shin kayyottiyoogee asau wolqqaa xaissees” yaagees.—Leemiso 17:22.