Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Nuuni Yihoowa Siiqiyoogaa Waati Bessana Danddayiyoo?

Nuuni Yihoowa Siiqiyoogaa Waati Bessana Danddayiyoo?

“Xoossai koiro nuna siiqido gishshau, nuuni a siiqoos.”—1 YOH. 4:19.

MAZAMURE: 6, 138

1, 2. Kiitettida Yohaannisi yootidoogaadan, Xoossay a siiqiyo ogiyaa nuna waati bessidee?

ISSI aaway ba naatussi leemiso gidiyoogan tamaarissiyoogee keehi loˈˈo oge gidiyoogee erettidaba. Kiitettida Yohaannisi, “Xoossai koiro nuna siiqido gishshau, nuuni a siiqoos” yaagiis. (1 Yoh. 4:19) Hegaa gishshawu, nu Aaway Yihooway nuna oogaappenne aaruwan siiqiyo gishshawu, hegee a siiqanaadan nuna maaddees.

2 Xoossay “koiro nuna siiqido” ogee aybee? Kiitettida PHawuloosi, “Nuuni biron nagaranchcha gididi de7ishin, Kiristtoosi nu gishshau haiqqiis; hegee Xoossai nuna ai keenaa siiqiyaakkonne a siiquwaa erissees” yaagiis. (Roo. 5:8) Yihooway ammaniya asawu ba Naˈaa alˈˈo wozo ootti immiyoogan tumu siiquwaa bessiis. Hegee ba goˈˈaa aggibayidi immiyoogan qonccees. Xoossaa zawi baynna kehatettay nuuni akko shiiqanaadaaninne a siiquwan goˈettidi a siiqanaadan oottees.—1 Yoh. 4:10.

3, 4. Nuuni Xoossaa siiqiyoogaa waati bessiyoo?

3 Siiqoy Yihoowa waanna eeshsha gidiyo gishshawu, Xoossaa azazuwaappe koyroogee awugaakko bana oychida bitaniyawu Yesuusi, “Intte Godaa intte Xoossaa intte kumetta wozanaappe, intte kumetta shemppuwaappe, intte kumetta qofaappe,  intte kumetta wolqqaappe siiqite” yaagidoy aybissakko akeekana danddayoos. (Mar. 12:30) Ubbaappe koyruwan, Xoossaa siiqiyoogee wozanaara gayttidaba gidiyoogaa Yesuusi haasayidobaappe akeekoos. Nuuni nu kumetta wozanaappe Yihoowa siiqennan aggiyoogee a ufayssenna. Gidikkokka, Xoossaa siiqiyoogee nu kumetta shemppuwan, qofaaninne wolqqan a siiqiyoogaa gidiyoogaakka akeekoos. Hegaa giyoogee, Xoossaa tumuppe siiqiyoogee nuussi siyettiyaabaappekka keehi aadhiyaaba giyoogaa. Nuuni Xoossaa wozanappe siiqiyoogaa xalla gidennan, nu kumetta qofaaninne wolqqan siiqana bessees. Hananabaa yootiya Mikiyaasi giidoogaadan, Yihooway nuuppe koyiyoobay hegaa.—Mikiyaasa 6:8 nabbaba.

4 Saluwan deˈiya nu Aawaa tumuppe siiqiyoogaa waati bessana danddayiyoo? Nuuni aynne ashshennan a siiqana bessees. Yesuusi yootidoogaadan, nuuni nu kumetta wolqqan, wozanaaninne qofan Yihoowa siiqana koshshees. Aadhida huuphe yohuwan, Yihooway ba naatuyyo gita siiquwaa bessido oyddu ogeta beˈida. Nuuni Yihooway koyiyoonne ufayttiyo ogiyan a siiqiyoogaa waati bessanaakko, qassi waatidi a kaseegaappe loytti siiqana danddayiyaakko haˈˈi beˈana.

YIHOOWAY IMMIYOOBAWU A GALATIYOOGAA

5. Yihooway nuuyyo oottido ubbabaa qoppiyo wode, nuuni waatana koyiyoo?

5 Neeni issi imota ekkiyo wode waatay? Neeni hegaa nashshiyoogaa bessennan waaya aggana. Hegaa bollikka, he imotaa xoqqu oottada xeelliyo gishshawu, loyttada goˈettennan aggakka. Kiitettida Yaaqoobi, “Lo77o imo ubbainne kumetta woito ubbai saluwaappe yees. Saluwaa poo7uwaa medhdhida Xoossaappe yees; Xoossai ba huuphen dummatennanne woi mirqqidi xumissenna” yaagiis. (Yaaq. 1:17) Yihooway nuuni deˈanawunne ufayttanawu koshshiyaabaa nuussi ubbatoo immees. Hegee nuuni a siiqanaadan nuna denttettennee?

6. Israaˈeelati Yihoowa anjjuwaa ubbatoo demmanawu ay oottana bessii?

6 Yihooway Israaˈeelatuyyo loˈˈobaa darissidi immiis. I daro layttawu ba higgiyan eta kaalettiis; qassi deˈuwawu koshshiya ubbabaa etawu immiis. (Zaa. 4:7, 8) SHin, eti hegaa mala anjjuwaa ubba wode demmanawu Xoossaa higgiyawu azazettana bessees. Azazettiyo issi ogee eti bantta gaden “baira kaxxida kattaappe ubbaappe lo77iyaagaa” ubba wode Yihoowayyo immiyoogaa. (Kes. 23:19) Israaˈeelati hegaadan oottiyoogan, Yihooway eta siiqiyoogaanne anjjiyoogaa xoqqu oottidi xeelliyoogaa bessoosona.—Zaarettido Wogaa 8:7-11 nabbaba.

7. Yihoowa siiqiyoogaa nuuyyo deˈiya alˈˈoban waati bessana danddayiyoo?

7 Nuuni shin? Ha wodiyan nuuni mehiyaa yarshshuwaa yarshshiyoogee koshshiyaaba gidana xayikkokka, nu “duretettan” woykko nuuyyo deˈiya alˈˈoban Xoossaa bonchiyoogan, a siiqiyoogee bessiyaaba. (Lee. 3:9) Nuuni hegaadan oottana danddayiyo issi issi ogeti awugeetee? Nu heeraaninne kumetta saˈan oosettiya Kawotettaa oosuwaa nu miishshan maaddana danddayiyoogee qoncce. Nuuyyo deˈiya miishshay darin guuxxin, hegee nuuni Yihoowa siiqiyoogaa bessiyo loˈˈo oge. (2 Qor. 8:12) SHin nuuni Yihoowa siiqiyoogaa bessiyo hara ogetikka deˈoosona.

8, 9. Nuuni Yihoowa siiqiyoogaa bessiyo hara ogee aybee? Maykinne a so asay ay oottidonaa?

8 Yesuusi bana kaalliyaageeti miyoobawunne maayiyoobawu hirggennan ubbatoo kasetidi Kawotettaa koyanaadan etawu yootidoogaa hassaya. Aaway nuuyyo koshshiyaabaa eriyoogaa i yootiis. (Maa. 6:31-33) Nuuni Yihoowan ammanettoos; qassi i gelido  he qaalaa naaganaagaa eroos. Neeni issi ura tumuppe siiqikko, an ammanettiyoogee qoncce. Yihoowan nuuni keehi ammanettikko, a wozanappe siiqiyoogaa bessoos. (Maz. 143:8) Hegaa gishshawu, nuna hagaadan giidi oychana danddayoos: ‘Taani oottanawu qoppiyoobaynne ta wodiyaanne ta wolqqaa goˈettiyo ogee taani Yihoowa tumuppe siiqiyoogaa bessii? Galla galla ta oottiyoobay Xoossay taayyo koshshiyaabaa kunttana danddayiyoogaa ammanettiyoogaa bessii?’

9 Mayk giyo issi Kiristtaanee hegaadan siiqiyoogaanne ammanettiyoogaa bessiis. I yelagatettan, hara biitti biidi Xoossawu haggaazanawu keehi koyiis. I machidi naaˈˈu naata yelikkokka, hegaadan koyiyoogaa mule aggibeenna. Maykinne a so asay aassiyaageeti keehi koshshiyo sohuwan haggaaziyoogaa xeelliyaagan xaafettida daroban minettidi, bantta deˈuwan issi issibaa aggibayanawu kuuyidosona. Bantta keettaa bayzzidi, hara guutta keettan deˈiyoogaa doommidosona. Mayki ba dirijjitiyan keettaa geeshshiyoogaara gayttidabaa oottiyo oosuwaappe amaridaagaa aggidi hara biittan Intternneetiyan goˈettidi waati kaallana danddayiyaakko akeekiis. A so asay hara biitti biidi naaˈˈu ufayssiya layttaa haggaazi simmin, Mayki, “Yesuusi yootido Maatiyoosa 6:33n deˈiya qofay tuma gidiyoogaa akeekida” yaagiis.

YIHOOWAY NENA TAMAARISSIYOOBAA WOTTA DENTTA QOPPA

10. Kawuwaa Daawita hanotay bessiyoogaadan, Yihoowa tumaabaa wotti denttidi qoppiyoogee nuna waati maaddii?

10 Kawuwaa Daawiti 3,000 gidiya layttappe kase, saluwan beˈiyooban garamettiis. I, “Saloti Xoossaa bonchchuwaa haasayoosonanne salotu gufanttoi i ba kushiyan oottidobaa awaajjees” yaagiis. Qassi Xoossaa Higgiyan deˈiya aadhida eratettan maalaalettidi, “GODAA higgee suure; shemppuwaa zaarees. GODAI yootiyoogee ammanettiyaagaa; akeekai paccidoogeetussi eratettaa immees” yaagiis. Daawiti nashshidi hegaadan qoppido gishshawu waanidee? I, “Abeet GODAU, ta wogga zaallau, tana wozidaagoo, ta doonaappe kiyiya qaalainne ta wozanaa qofai nena ufaissiyaabaa gido” yaagiis. Daawiti ba Xoossaara dabbotaa minttidi deˈidoogee qoncce.—Maz. 19:1, 7, 14.

11. Xoossaa siiqiyoogee nuna ha wodiyan i Geeshsha Maxaafaappe darobaa tamaarissiyo tuman ay oottanaadan denttettii? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

11 Ha wodiyan, nuuni Yihooway medhidobaanne i ba halchuwaa polanawu oottiiddi deˈiyoobaa darobaa eriyoogan anjjettida. Asay xoqqa timirttiyaa tamaaranaadan alamee minttettees. SHin darotu hanotaappe beˈiyoogaadan, hegaa malabaa kaalliyoogee asay Xoossaa ammaniyoogaanne siiqiyoogaa agganaadan oottees. Gidikkokka, Geeshsha Maxaafay eratettaa siiqiyoogaa xalla gidennan, aadhida eratettaanne akeekaa demmanaadan nuna zorees. Hegaa giyoogee, nunakka haratakka maaddana mala Xoossay nuuyyo immido eratettaa waati goˈettanaakko tamaaroos giyoogaa. (Lee. 4:5-7) Xoossay “asai ubbai attanaadaaninne tumatettaa eranaadan [koyees].” (1 Xim. 2:4) Xoossaa Kawotettaabaanne he Kawotettay asaayyo oottanabaa nuuyyo danddayettida ubban daro asaa tamaarissiyoogan, Yihoowanne asaa siiqiyoogaa bessoos.—Mazamure 66:16, 17 nabbaba.

12. Issi naˈiyaa Yihooway immiyo ayyaanaabaa imotaa nashshiyoogaa waata bessadee?

12 Naatikka Yihooway immiyo ayyaanaabaa imotaa nashshiyoogan, a siiqiyoogaa bessana danddayoosona. SHaneno giyo michiyaa baayyo layttay 11 gidiyo wode, anne layttay 10 gidido i michiyaa bantta aawaaranne aayeera “Xoossawu Aqiyoogaa” giyo Awuraajjaa SHiiquwaa biidoogaa yootaasu.  Naati he shiiquwan issi prograamiyan dumma sohuwan uttanaadan odettiis. A guuttaa yayyikkokka, baada he sohuwan uttaasu. Hegaappe simmin, Yelagati Oychiyo Oyshaa—Oosuwan Peˈiya Zaaruwaa giyo loˈˈiya maxaafay ubba naatuyyo imettido wode keehi ufayttaasu. Hegee Xoossaa Yihoowa xeelliyaagan SHanenissi aybi siyettanaadan oottidee? A, “Taani Yihooway taayyo beettiyaagaa keena qoncce gidiyoogaanne i tana keehi siiqiyoogaa akeekidoy he wode” yaagaasu. SHanena gujjada, “Nu Xoossay gitay, Yihooway nuuyyo hegaa mala loˈˈo imotaa, kumetta woytuwaa coo immiyoogee nuna keehi ufayssees!” yaagaasu.

XOOSSAA ZORIYAANNE SEERAA EKKA

13, 14. Yihooway nuna seeriyo wode waatana koshshii, qassi aybissi?

13 Geeshsha Maxaafay, “Aawai ba siiqiyo na7aa seeriyoogaadan, GODAI ba ufaittiyo uraa seerees” yaagees. (Lee. 3:12) SHin i nuna seeriyo wode waatana koshshii? Kiitettida PHawuloosi, “Nuuni qaxxayettiyo wode, ha77issau yiilloyees; ufaissenna” giidi haniyaabaa yootiis. PHawuloosi yaagidoogee seeraa goˈˈaa xaasayi xeelliis giyoogaa gidenna; ayssi giikko, gujjidi i, “SHin qaxxayidoogeetuyyo guyyeppe he qaxxayoi xillotettaa de7uwaa sarotettaa woituwaa immana” yaagiis. (Ibr. 12:11) Nuuni Yihoowa siiqikko, i zoriyo wode lanccennaadan naagettana koshshees. Hegee issotu issotuyyo metiyaabaa gidana danddayees. SHin Xoossaa siiqiyoogee nuna keehi maaddana danddayees.

14 Milkkiyaasa wode, daro Ayhudati Xoossaa zoriyaa nashshibookkona. Eti yarshshuwaa yarshshiyo Higgiyaa eriiddi kaallennan aggido gishshawu, Yihooway eta minttidi zoriis. (Milkkiyaasa 1:12, 13 nabbaba.) He hanotay ay keena iitee? Yihooway hagaadan giis: “Taani intte bolli qanggettaa kiittana; intte anjjuwaakka taani qanggana. Intte intte wozanan tana bonchchanau qoppibeenna gishshau, taani ha77ikka inttena qanggarggaas.” (Mil. 2:1, 2) Yihooway siiquwan zoriyoobaa eriiddi ekkennan ixxiyoogee iitabaa kaalettana danddayiyoogee qoncce.

Alamiyan deˈiya asay dosiyoobaa qoppiyoogaappe Yihooway koyiyoobaa qoppa (Mentto 15 xeella)

15. Nuuni naagettana bessiya, ha wodiyan alamiyan meeze gidida xeelay aybee?

 15 Ba xallaa siiqiya asay kumido ha wodiyan zoriyaanne seeraa ekkiyoogee attoshin, hegaabaa haasayiyoogeekka wayssiyaaba. Zoriyaanne seeraa ekkiyaabaa milatiya asatikka darotoo ufayttennan ekkoosona. SHin Kiristtaanetussi, “Ha sa7aa asaa milatoppite” giya zoree imettiis. Nuuni ‘Xoossay koyiyo kumettabaa’ erananne kaallana koshshees. (Roo. 12:2) Yihooway ba dirijjitiyaa baggaara nu deˈuwan dumma dummaban, hegeekka mattuman nuuppe dummatiyaageetuura nuuni hanana bessiyaabaa, laggetettaanne nu allaxxiyoobaa xeelliyaagan koshshiya wodiyan zorees. Hegaa mala zoriyaa eeno giidi ekkiyoogeenne oosuwan peeshshiyoogee nuuni Yihoowa galatiyoogaanne a wozanappe siiqiyoogaa bessees.—Yoh. 14:31; Roo. 6:17.

NENA NAAGANAADAANINNE ASHSHANAADAN YIHOOWAKKO XEELLA

16, 17. (a) Nuuni kuuyiyo wode Yihoowa shenee aybakko yuushshi qoppana koshshiyoy aybissee? (b) Israaˈeelati Yihoowa siiqennaagaanne an ammanettennaagaa waati bessidonaa?

16 Guutta naati aawaynne aayyiyaa banttana naaganaadaaninne ashshanaadan etakko xeelloosona. Naati gitatiyo wode, kaseegaappe aaruwan bantta qofan zemppiyoogaanne banttarkka kuuyiyoogaa tamaaroosona. Hegee eti gitatidoogaa bessees. SHin bantta aawaanne aayyiyo siiqiyaageeti issibaa kuuyanaappe kasetidi eta qofaanne zoriyaa oychana danddayoosona. Ayyaanaabankka hanotay hegaa mala. Yihooway ba ayyaanaa immidi, ‘nuuni eeno gaanaadaaninne oottanaadan’ nuna denttettees. SHin Yihoowa shenee aybakko yuushshi qoppennan kuuyiyoogee nuuni a siiqennaagaanne an ammanettennaagaa bessees.—Pili. 2:13.

17 Sameela wode issitoo, Pilisxxeemati Israaˈeelata olan xoonidosona. Xoossaa asatussi maadoynne naagoy keehi koshshiis. Eti waatidonaa? Eti, “Nunaara baanaadaaninne nuna nu morkketu kushiyaappe ashshanaadan GODAA Maachchaa Taabootaa Seeloppe ane ehoos” yaagidi kuuyidosona. Hanidabay aybee? “He olan daro asai goora7ettiis; Israa7eela olanchchatuppe hasttamu sha7ai haiqqiis. Xoossaa Taabootai omoodettiis.” (1 Sam. 4:2-4, 10, 11) Israaˈeelati taabootaa ekki biidoogee Yihooway banttana maaddanaadan koyidoba milatana danddayees. SHin eti bantta qofan zemppidi, Yihoowa kaaletuwaa tumuppe koyibookkona; qassi hegee bashshaa kaalettiis.—Leemiso 14:12 nabbaba.

18. Yihoowan ammanettiyoogaa xeelliyaagan Geeshsha Maxaafaappe neeni ay tamaaray?

18 Mazamuraawee, “Taani Xoossan ufaissaa wottana. Aissi giikko, taani ha77ikka tana ashshiyaagaanne ta Xoossaa galatana. Ta wozanai azzaniis; hegaa gishshau, taani . . . nena hassayais” yaagidi, Yihoowa wozanappe siiqiyoogaanne an ammanettiyoogaa bessiis. (Maz. 42:5, 6) Saluwan deˈiya nu Aawaa hegaadan siiqaynne an ammanettay? Neeni ee gaada he oyshaa zaaranawu qoppikkokka, Geeshsha Maxaafay, “Ne polo wozanan GODAA ammanetta; ne akeekan zemppoppa. Neeni oottiyo ooso ubban a sinttaya; i nena likke ogiyaa kaalettana” yaagidi yootiyoogaadan, an kaseegaappe aaruwan ammanettana danddayaasa.—Lee. 3:5, 6.

19. Neeni Yihoowa siiqiyoogaa bessanawu ayba ogetun baaxetana koyay?

19 Yihooway nuna koyro siiqidi nuuni a waati siiqanaakko bessiis. Ubbaappe aadhiya a leemisuwaa ubba wode qoppoos. Qassi ‘nu kumetta wozanaappe, nu kumetta shemppuwaappe, nu kumetta qofaappe, nu kumetta wolqqaappe’ Yihoowa siiqiyoogaa kaseegaappe aaruwan bessoos.—Mar. 12:30.