Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Nabbabiyaageetu Oyshaa

Nabbabiyaageetu Oyshaa

Ubba gubaaˈiyan deˈiya cimatinne gubaaˈiyawu oottiyaageeti waani sunttettiyoonaa?

Koyro xeetu layttaa M.Ln, Efisoonan haggaaziya cimata kiitettida PHawuloosi hagaadan giis: “Yesuusi ba suuttan wozido Xoossaa woosa keettaa naagite; qassi Geeshsha Ayyaanai inttena halaqa oottidi sunttido wude ubbaakka intte huuphiyaakka naagite.” (Oos. 20:28) Ha wodiyan cimatanne gubaaˈiyawu oottiyaageeta sunttiyoogaara gayttidaagan geeshsha ayyaanay waati maaddii?

Koyruwan, Geeshsha Maxaafaa xaafidaageeti cimatuppenne gubaaˈiyawu oottiyaageetuppe koyettiyaabaa xaafanaadan geeshsha ayyaanay denttettiis. Koyro Ximootiyoosa 3:1-7n cimatuppe koyettiya 16 allaallee odettiis. Etappe koyettiya harabaykka Tiitu 1:5-9⁠ninne Yaaqooba 3:17, 18n qoncciis. Gubaaˈiyawu oottiyaageetuppe koyettiyaabay qassi 1 Ximootiyoosa 3:8-10, 12, 13n qoncciis. Naaˈˈanttuwan, he ishati sunttettanaadan koyiyaageetinne hegaa kuuyiyaageeti sunttettiyaageetuppe koyettiya, Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa he ishati loytti poliyaakkonne akeekanawu banttana Yihoowa ayyaanay maaddanaadan mintti woossoosona. Heezzanttuwan, sunttettanaadan koyiyo uri geeshsha ayyaanaa ayfiyaa ayfana koshshees. (Gal. 5:22, 23) Yaatiyo gishshawu, issi uri sunttettiyo wode geeshsha ayyaanay ubba ginan maaddees.

SHin he ishantta tumuppe sunttiyay oonee? Hagaappe kase, issi uri cima woy gubaaˈiyawu oottiyaagaa gididi sunttettanaadan macara biiruwawu dabddaabbiyan qonccees. Yan, hegaa mala dabddaabbiyaa nabbabidi ishantta sunttanaadan Bolla Gididi Heemmiyaagee sunttido ishati he yohuwaa xeelloosona. Hegaappe simmin, macara biiroy he yohuwaa gubaaˈiyaa cimatuyyo erissees. Cimati qassi ooratti sunttettida ishati he maatan oottanawu koyiyaakkonne qassi he maatan oottana danddayiyaakkonne oychoosona. Wurssettan, hegaa xeelliyaagan gubaaˈiyawu erissoy odettees.

SHin koyro xeetu layttan deˈiya Kiristtaaneti waani sunttettidonaa? Amˈˈetuyyo qumaa galla galla yeziyo oosuwawu laappun asata sunttidoogaadan kiitettidaageeti issi issitoo harata issi issibawu sunttidosona. (Oos. 6:1-6) SHin he asati he oosuwaa oottanaadan sunttettanaappe kasekka gubaaˈe cima gididi oottiyaageeta gidana danddayoosona.

Geeshsha Maxaafay he wode ubbabawu asay waani sunttettiyaakko qoncce gidida ogiyan odana xayikkonne, eti waani sunttettidaakko eranaadan maaddiyaabaa yootees. Leemisuwawu, PHawuloosinne Barnnaabaasi koyro misoonaawe  oosuwaappe simmiyo wode, “woosa keettatussi huuphiyan huuphiyan cimata dooridi, xoomidoogaappenne woossidoogaappe guyyiyan, eti ammanido Godaassi eta hadaraa” immidoogee odettiis. (Oos. 14:23) Amarida layttaappe guyyiyan, ba laggiyaa Tiituyyo, “Taani nena Qarxxeesen aggada yiidoogee, neeni attidabaa giigissanaassanne, taani azazidoogaa katama ubban woosa keetta cimata dooranaassa” yaagiis. (Tii. 1:5) PHawuloosaara issippe darosan oottida Ximootiyoosayyokka hegaa mala aawatettay deˈennan aggenna. (1 Xim. 5:22) He wode, ishantta sunttiyay yuuyidi xomoosiyaageetappe attin kiitettidaageetanne Yerusalaamen deˈiya cimata gidokkona.

Yihoowa Markkata Bolla Gididi Heemmiyaagee beni wode asay sunttettiyo ogiyaa xeelliyaagan Geeshsha Maxaafan deˈiya qofaa wozanan wottidi, cimatanne gubaaˈiyawu oottiyaageeta sunttiyo ogiyan issi issibaa laammiis. Masqqala 1, 2014ppe doommidi, ishantti hagaappe kaallidi deˈiya ogiyan sunttettoosona: Woradaa xomoosiya ishantti bantta woradaa giddon sunttettanaadan gubaaˈiyaa cimati koyiyo ishanttubaa loytti qoppoosona. I issi gubaaˈiyaa xomoosiyo wode, gubaaˈiyaa cimati sunttettanaadan koyiyo ishaara issippe haggaazanawu baaxetiyoogan a loytti eranawu malees. Woradaa xomoosiya ishay gubaaˈe cimati yootidobaa etaara tobbi simmidi, ba xomoosiyo woradan deˈiya gubaaˈetuyyo cimatanne gubaaˈiyawu oottiyaageeta sunttees. Hegee koyro xeetu layttan sunttiyo ogiyaara issi mala.

Cimati woradaa xomoosiya ishaara issi ishaa ayyaanaabaa hanotaa tobboosona (Maalaawe)

Cimatanne gubaaˈiyawu oottiyaageeta sunttiyo wode maaddiyaageeti oonee? Kaseegaadankka, ‘ammanettida wozannaama ashkkara’ waanna aawatettay so asaa ayyaanaaban miziyoogaa. (Maa. 24:45-47) Geeshsha ayyaanay maaddin, kumetta saˈan deˈiya gubaaˈeti daraajjayettido ogiyaara gayttidaagan maaddiya kaaletuwaa immanawu Geeshsha Maxaafaa pilggiyoogeekka he ashkkaray oottiyoobaappe issuwaa. Ammanettida ashkkaray woradaa xomoosiya ubbatanne Macara Biiruwaa Konttiyaa yarata sunttees. Macara biiroy qassi imettida kaaletuwaa oosuwan peeshshanawu maaddiya qofaa immees. Gubaaˈe cimati ubbay Xoossaa gubaaˈiyan aawatettaa ekkanaadan sunttettana mala koyiyo ishatu ayyaanaabaa hanotaa loytti qoppoosona. Woradaa xomoosiya ubbay, gubaaˈe cimati sunttettanaadan koyiyoogeetu hanotaa akeekan qoppoosona, qassi eta sunttiyoogaara gayttidaagan mintti woossoosona.

Cimatinne gubaaˈiyawu oottiyaageeti sunttettiyo ogiyaabaa loytti eriyo wode, hegaara gayttidaagan geeshsha ayyaanay keehi maaddiyoogaa akeekoos. Yaatikko, gubaaˈiyan sunttettidaageeta ammanettoos; qassi eta bonchoos.—Ibr. 13:7, 17.

 Ajjuutaa shemppo 11n qonccida naaˈˈu markkati oonee?

Ajjuutaa 11:3y 1,260 gallassawu markkattiya naaˈˈu markkatubaa yootees. He taarikee kaallidi issi ‘doˈay eta xoonidi woranaagaa’ yootees. SHin “heezzu gallassaappenne baggaappe guyyiyan,” eti denddin eta beˈida ubbay keehi garamettiis.—Ajj. 11:7, 11.

He naaˈˈu markkati oonee? He taarikiyan qonccida issi issibay eti oonakko eranawu maaddees. Koyruwan, eti “naa77u wogaratanne xomppiyaa wottiyo naa77u ballata” gidiyoogee odettiis. (Ajj. 11:4) Hegee Zakkaariyaasa hiraagan odettida xomppiyaa wottiyo ballaanne naaˈˈu wogarata hassayissiyaaba. Ha wogaraa mittati ‘naaˈˈu tiyettida asatuyyo’ woykko biittaa haariya Zarubaabeelayyoonne Qeese Ubbatu Halaqaa Yaasuyyo leemiso. (Zak. 4:1-3, 14) Naaˈˈanttuwan, ha naaˈˈu markkati Muuseenne Eelaasi oottidoogaa mala maalaalissiyaabaa oottidoogee odettiis.—Ajjuutaa 11:5, 6ra, Qoodaabaa 16:1-7, 28-35ranne 1 Kawotu Maxaafaa 17:1; 18:41-45⁠ra gatta xeella.

Ha naaˈˈu taariketi issi mala gidiyoy aybiinee? Ha naaˈˈu taariketikka paaciyaa wodiyan Xoossaa asaa sintta xeera gididi kaalettida tiyettidaageetubaa yootoosona. Xoossaa Kawotettay saluwan 1914n eqqiyo wode Ajjuutaa shemppo 11n qonccidaagaadan sintta xeera gididi kaalettiya, tiyettida ishati heezzu laytta baggawu ‘waaruwaa maayidi’ sabbakidosona.

He tiyettida ishati waaruwaa maayidi sabbakiyo oosuwaa wurssido wode, guutta wodiyawu woykko leemiso hanotan heezzu gallassawunne baggawu qasho keetti gelidosona woykko leemiso hanotan hayqqidosona. Xoossaa asaa morkketu xeelan eta oosoy hayqqiis; hegee morkketa keehi ufayssiis.—Ajj. 11:8-10.

SHin kasetidi odettidaagaadan, heezzu gallassappe guyyiyan ha naaˈˈu markkati hayquwaappe denddidosona. Ubba he tiyettidaageeti qasho keettaappe kiyiyoogaa xalla gidennan, ammanettidi deˈidaageeta Xoossay bantta Godaa Yesuus Kiristtoosa baggaara issi dummabawu sunttettiis. Eti wurssetta gallassan Xoossaa asawu ayyaanaaban koshshiyaabaa kunttanaadan 1919n ‘ammanettida wozannaama ashkkara’ gididi sunttettidaageetu yara.—Maa. 24:45-47; Ajj. 11:11, 12.

Ajjuutaa 11:1, 2y ha hanotaa ayyaanaa beeta maqidasee geeyiyo wodiyaara gattidi yootees. Milkkiyaasa shemppo 3y ayyaanaa beeta maqidasiyaa qoriyoonne qassi guyyeppe geeshshiyo wodiyaabaa yootees. (Mil. 3:1-4) Qoriyoonne geeshshiyo oosoy ay keena wodiyawu takkanee? Hegee 1914ppe 1919 doomettaa heeri gakkanaashin takkiis. He wodee 1,260 gallassa (42 agina); woykko Ajjuutaa shemppo 11n leemiso hanotan odettida heezzu gallassanne bagga.

Yihooway ayyaanaaban geeshshiyo ha oosuwaa giigissidoy nuna “lo77obaa oottanau amottiya ba geeshsha asa” kessanaassa gidiyoogaa eriyoogee nuna ufayssees! (Tii. 2:14) Hegaa bollikka, metiya wodiyan Xoossaa asaa sintta xeera gididi kaalettida, leemiso hanotan naaˈˈu markkata gididi oottida ayyaanan tiyettida ishata keehi nashshoos. *

^ MENT. 18 Gujo qofaa demmanawu, Wochiyo Keelaa, Laappune 15, 2013, sinttaa 22 xeella.