Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

‘Eta Xoossay Yihoowa Gidiyo Asaa’

‘Eta Xoossay Yihoowa Gidiyo Asaa’

“Eta Xoossay Yihoowa gidiyo asati ufayttiyaageeta!” —MAZ. 144:15 NW.

1. Xoossaayyo goynniya asatubaa xeelliyaagan issi issi asay woygi qoppii?

HA WODIYAN daro asay alamiyan deˈiya gita haymaanooteti asaa naata maaddiyaabaa oottibeennaagaa akeekoosona. He haymaanooteti Xoossaabaa suure tamaarissennaagaa, iitabaa oottiyoogaanne Xoossay etan ufayttennaagaa issi issi asay maayees. SHin eti ubba haymaanootiyaa kaalliya asatu giddon deˈiya suure asatun Xoossay ufayttees giidi qoppoosona. Eti hegaa mala asati worddo haymaanootiyaappe kiyidi, dummatidi goynnana bessennabadan qoppoosona. SHin Xoossaa qofaykka hegaa malee? Ane ha oyshaa zaaruwaa demmanawu, Yihoowayyo tumu goynuwaa goynniya asatubaa Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa pilggoos.

XOOSSAY ETAARA MAACETTIDO ASAA

2. Guyyeppe Yihoowayyo dumma dere gidida asati oonee, qassi eti hara asaappe dummatanaadan oottidabay aybee? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

2 Yihooway 4,000 gidiya layttappe kase, ha saˈan baassi  dumma dere gidiya asaa dooriis. Geeshsha Maxaafay Abrahaami, ‘Xoossaa ammaniya ubbatu aawaa’ gidiyoogaa yootees; i xeetan qoodettiya ashkkarati deˈiyo ba keettaa asaa ayssiis. (Roo. 4:11; Doo. 14:14) Kanaane biittaa halaqati i “wolqqaama halaqa” gidiyoogaa akeekidi, a bonchidosona. (Doo. 21:22; 23:6) Yihooway Abrahaamaaranne a zaretuura maacettiis. (Doo. 17:1, 2, 19) Xoossay Abrahaama hagaadan giis: “Taappenne neeppenne, neeppe guyyiyan ne zerettaappe gidduwan intte naagana ta maachchai hagaa; intte gidduwan de7iya attuma ubbai qaxxaretto. . . . Hegee taappenne intteppe gidduwan de7iya maachchaayyo malaata gidana.” (Doo. 17:10, 11) Hegaa gishshawu, Abrahaaminne a son deˈiya attuma asi ubbi qaxxarettiis. (Doo. 17:24-27) Qaxxarettiyoogee Yihoowaara dumma dabbotay deˈiyo asati Abrahaama zare xalla gidiyoogaa bessiya malaata.

3. Abrahaama zareti waani daridonaa?

3 Abrahaama naˈaa naˈaa Yaaqooba woykko Israaˈeela attuma naati 12. (Doo. 35:10, 22b-26) Guyyeppe, eti 12 Israaˈeela zaretuyyo aawata gididosona. (Oos. 7:8) Koshay denddin, Yaaqoobinne a soo asay Gibxxe biidosona; he wode Gibxxe kawoy Paarooni Yaaqooba naatuppe issuwaa gidida Yooseefi he biitta ubban deˈiya kattaa halaafe gidanaadan suntti wottiis. (Doo. 41:39-41; 42:6) Yaaqooba zareti keehi corattidi, “daro dere” gididosona.—Doo. 48:4; Oosuwaa 7:17 nabbaba.

WOZETTIDA ASAA

4. Gibxxetu giddooninne Yaaqooba zaretu giddon deˈiya hanotay koyro ay malee?

4 Yaaqooba zareti Gibxxe biittan Geseema giyo heeran 200ppe dariya layttaa deˈidosona. (Doo. 45:9, 10) Eti 100 gidiya layttaa Gibxxe asaara saro takkidosona; qassi qeeri katamatun deˈidosona; eti dorssaanne mehiyaa wudiyaa haaridosona. Paarooni Yooseefa eriyo gishshawunne nashshiyo gishshawu, eta yuussan ufayttiis. (Doo. 47:1-6) Gibxxe asay dorssaa henttanchata keehippe karees. (Doo. 46:31-34) Gidikkokka, Israaˈeelati eta biittan deˈanaadan Gibxxe asay eeno giis.

5, 6. (a) Gibxxen Xoossaa asaa hanotay guyyeppe waani laamettidee? (b) Muusee hayquwaappe waani attidee, Yihooway ba asawu ubbawu ay oottidee?

5 SHin Xoossaa asaa hanotay guyyeppe laamettiis. “Hegaappe guyyiyan, Yooseefa erenna ooratta kawoi Gibxxe biittan denddiis. I ba asaa, ‘Be7ite; ha Israa7eelati nuuppe keehi corattidosona’ . . . yaagiis.” Yaatiyo gishshawu, Gibxxeti keehi “wolqqaama oosuwan, siminttuwaaninne xuubiyaa meruwan, qassi shooqan oottiyo ubba qommo oosuwan, eta de7uwaa camettidosona; bantta daafurssiya ooso ubbaa qareti bainnan eta ootissidosona.”—Kes. 1:8, 9, 13, 14.

6 Ubba Gibxxen kawotida ooratta kawoy Ibraaweti yeliyo attuma naata ubbaa asay woranaadan azaziis. (Kes. 1:15, 16) Muusee yelettidoy he wode. Ayyo heezzu agina gidiyo wode, a aayyiyaa Nayle SHaafaa doonan ceeccaa giddon a qottaasu; yaatin Paaroona naˈiyaa a he sohuwaappe demmaasu. Guyyeppe a ba naˈa oottada dichanawu koyaasu. SHin Muusa tumuppe dichidaara ammanettida asa gidida, a aayyiyo Yokebeedo; Muusee guyyeppe Yihoowayyo ammanettida ashkkara gidiis. (Kes. 2:1-10; Ibr. 11:23-25) Yihooway ba asaa tuggaa akeekidi “etau qoppiis”; yaatidi Muuse baggaara Gibxxetu naaquwaappe eta kessanawu qofaa qachiis. (Kes. 2:24, 25; 3:9, 10) Yaatiyo gishshawu, eti Yihooway “wozido” asa gididosona.—Kes. 15:13; Zaarettido Wogaa 15:15 nabbaba.

 ISSI DERE GIDIDA ASAA

7, 8. Yihoowa asay waanidi geeshsha dere gididee?

7 Yihooway Israaˈeelata he wode issi dere oottidi daraajjayibeennaba gidikkokka, eta ba asa oottidi dooriis. Yihooway Muusanne Aaroona, “GODAI, Israa7eela Xoossai hagaadan yaagees; ‘Ta asai taayyo bazzon baalaa bonchchana mala, eta yedda’ yaagees” giidi Paaroonayyo yootanaadan azazidoy hegaassa.—Kes. 5:1.

8 SHin Paarooni Israaˈeelata yeddana koyibeenna. Yihooway ba asaa aylletettaappe kessanawu Gibxxe biittan tammu boshaa yeddiis; qassi guyyeppe Paaroonanne a olanchata Zoˈo Abban olidi xayssiis. (Kes. 15:1-4) Hegaappe heezzu agina kumennan, Yihooway Siinaa Deriyaa matan Israaˈeelatuura maacettiis; i eta, “Intte taayyo kumetta azazettikkonne ta maachchaa naagikko, kawotetta ubbaa giddon intte taayyo buzo gidana. . . . Intte taayyo . . . geeshsha kawotetta gidana” yaagiis.—Kes. 19:5, 6.

9, 10. (a) Zaarettido Wogaa 4:5-8 maaran, Higgee waatidi Israaˈeelati hara deriyaappe dummatanaadan oottidee? (b) Israaˈeelati Yihoowayyo “geeshsha dere” gidiyoogaa waati bessidonaa?

9 Israaˈeelati Gibxxen deˈiyo wode, aylle gidanaappe kase aawatu halaqati eta kaalettoosona. He aawatu halaqati, etappe kase deˈida Yihoowa ashkkaratuugaadan, ayssiyaageeta, daannata, qassi qeeseta gididi bantta soo asawu oottidosona. (Doo. 8:20; 18:19; Iyy. 1:4, 5) SHin Yihooway hara dere ubbaappe Israaˈeelata dummayiya higgiyaa Muuse baggaara etawu immiis. (Zaarettido Wogaa 4:5-8 nabbaba; Maz. 147:19, 20) Higgee qeese gidana bessiya dumma citata qonccissees; qassi aadhida erancha gidiyo gishshawu asay eta bonchiyo, suure pirddaa pirddiya “cimati” deˈiyoogaakka yootees. (Zaa. 25:7, 8) Higgee asay ayba ogiyan goynnanaakko, qassi waanidi deˈanaakkokka yootees.

10 Israaˈeelati Hidootaa Biittaa gelana haniyo wode Yihooway ba higgiyaa zaarettidi etawu yootiis; Muusee eta hagaadan giis: “Qassi GODAIKKA ba gelido qaalaadan neeni a asa gidiyoogaa, ayyo buzo aqo gidiyoogaanne neeni a azazo ubbaa naaganaagaa erissiis. Hegaa neeni oottikko, i medhdhido asa ubbaappe nena galatan, sunttaaninne bonchchuwan gita dere oottana. . . . Neenikka ayyo geeshsha dere gidanaagaa hachchi erissiis.”—Zaa. 26:18, 19.

BETETI XOOSSAA ASAARA GOYNNIYOOGAA DOOMMIDOSONA

11-13. (a) Xoossaa asaara goynniyoogaa doommiday oonee? (b) Israaˈeela gidenna uri Yihoowayyo goynnanawu koyikko ay oottana danddayii?

11 Yihooway saˈan doorido deree awu deˈiyaaba gidikkokka, Israaˈeela gidenna asay ba asaa giddon deˈenna mala diggibeenna. I ba asay Gibxxeppe kiyidi biyo wode, Gibxxeta gujjin, Israaˈeela gidenna “hara daro asai” etaara kiyanaadan oottiis. (Kes. 12:38) Laappuntta boshay gakkido wode, “kawuwaa sunttatuppe” amaridaageeti Yihoowa qaalaayyo yayyidosona; Israaˈeelatuura Gibxxeppe kiyida daro asaa giddon he sunttatikka deˈiyoogee erettidaagaa.—Kes. 9:20.

12 Israaˈeelati Kanaane biittaa laattanawu Yorddaanoosa SHaafaa pinnana haniyo wode, Muusee eti ‘beteta siiqana’ mala yootiis. (Zaa. 10:17-19) Xoossay doorido deree, Muuse baggaara imettida higgiyaa azazettanawu koyiya beteta allagadan xeellana koshshenna. (Wog. 24:22) Issi issi beteti Yihoowayyo goynniyoogaa doommidosona. Leemisuwawu, Mooˈaabiyaa Uruta Yihoowayyo oottana koyaasu. A Naaˈoomo, “Ne asai  ta asaa gidana; ne Xoossai ta Xoossaa gidana” yaagaasu. (Uru. 1:16) Israaˈeela gidenna he asati Ayhuda haymaanootiyaa kaalliyoogaa doommidosona; qassi attuma asati qaxxarettidosona. (Kes. 12:48, 49) Yihooway he asati doorettida ba asaa yame gidanaadan hammu gi ekkiis.—Qoo. 15:14, 15.

Israaˈeelati beteta siiqidosona (Mentto 11-13 xeella)

13 Yihooway baassi goynniya Israaˈeela gidenna asan ufayttiyoogaa Solomona woosay bessees; beeta maqidasee Yihoowayyo anjjettiyo wode, i hagaadan woossiis: “Ne asaa Israa7eela gidenna kare biitta asi ne gita sunttaa gishshaunne neeni ne asaayyo oottido maalaalissiya oosotu gishshau, haaho biittaappe yiidi, ha Beeta Maqidasiyaakko simmidi woossikko, neeni de7iyoosan saluwan siya. Siyada he kare biittaa asi i oichchiyoobaa ubbaa ootta. Ha sa7aa asai ubbai ne sunttaa eranaadan, ne asaa Israa7eeladan neeyyo yayyanaadaaninne taani keexxido ha Beeta Maqidasee neeyyo goinniyo soho gididoogaa eti eranaadan kare biittaa asi nena woossiyoobaa ubbaa pola.” (2 Odi. 6:32, 33) Yesuusi saˈan deˈiyo wodekka, Yihoowayyo goynnanawu koyiya Israaˈeela gidenna asay I doorido asaara goynniis.—Yoh. 12:20; Oos. 8:27.

MARKKA GIDIDA DERIYAA

14-16. (a) Israaˈeelati Yihoowa markka gidiya dere gidana danddayiyoy aybiinee? (b) Yihooway ha wodiyan deˈiya ba asay ay oottanaadan koyii?

14 Israaˈeelati bantta Xoossaa Yihoowayyo goynniyo wode, hara deree qassi bantta eeqatuyyo goynnoosona. Isiyaasi hananabaa yootiyo wode, Yihooway alamiyaa hanotaa pirddaa shilootan haniyaaban leemisiis. I hara deretu xoossati bantta xoossatettay likke gidiyoogaa bessanawu markkata ehaanaadan hagaadan giidi oychiis: “Kawotettati ubbai issippe shiiqona; asaikka yaa7aa utto. Eta [xoossatu] giddoppe hagaa yootanaunne kase aadhdhida yohota nuna bessanau danddayiyai oonee? Hara asaikka siyidi, ‘Hagee tuma’ yaagana mala, eti likke gidiyoogaa bessanau bantta markkata ehoona.”—Isi. 43:9.

15 Hara deree goynniyo xoossati bantta xoossatettaa xeelliyaagan markka ehaana danddayibookkona. Eti  haasayanawu danddayenna, qassi asa maado koyiya eeqata. (Isi. 46:5-7) SHin Xoossay ba asaa Israaˈeelassi hagaadan giis: “Intte ta markkata; intte tana erana malanne ammanana mala, qassi taani Xoossaa gidiyoogaa akeekana mala, taani doorido ta ashkkarati inttena. Taappe kase hara xoossi merettibeenna; woikko taappe guyyiyankka hara xoossi de7enna. Tanattennee; taani GODAA [“Yihoowa,” NW] Taappe attin, hara ashshiyaabi baawa. . . . Taani Xoossaa gidiyoogau taayyo intte markkata.”—Isi. 43:10-12.

16 Pirddaa shilootan markkattiya asatudan Yihoowa asay tumu Xoossay Yihoowa xalla gidiyoogaa markkattiyo maataa demmiis. I eta, “ta giigissidonne doorido ta [asa]” yaagidi xeegiis. (Isi. 43:21) Eti Yihoowa asa geetettoosona. Yihooway eta Gibxxe aylletettaappe kessido gishshawu, eti ayyo bantta dosan azazettanaadaaninne banttana haariyaagaa oottidi a bonchanaadan koyiis. Eta hanotay ha wodiyan deˈana Xoossaa asatuugaa mala gidiyoogaa hananabaa yootiya Mikiyaasi guyyeppe, “Asai ubbai ba xoossaa xoossaa sunttan hemettana; shin nuuni GODAA nu Xoossaa sunttan meri merinau hemettana” yaagidi yootiis.—Mik. 4:5.

KADDIDA DERIYAA

17. Israaˈeela deree Yihoowa xeelan waanidi ‘woran mokkida, moorettida woyne tura’ mala gididee?

17 Israaˈeelati bantta Xoossaa Yihoowayyo ammanettibeennaagee azzanttiyaaba. Eti hara deretuugaadan mittaappenne shuchaappe medhido eeqatuyyo goynnana koyidosona. Kiristtoosi yelettanaappe 800 laytta gidiya wodeppe kase hananabaa yootiya Hooseˈi hagaadan giis: “Israa7eela asai daayida [“moorettida,” NW] woine turaa mala . . . Eti aifiyo aifee [daro] . . . Eta wozanan genee kumiis; ha77i eti bantta mooruwaa qixaatiyaa ekkanau koshshees.” (Hoo. 10:1, 2) Hegaappe 150 laytta gidiyaagee aadhi simmin, ammanettibeenna Yihoowa asaa xeelliyaagan Ermmaasi hagaadan giis: “Taani nena muruta zerettaappe ekkada, lo77o woine turadan tokkaas. Yaatin, waana guyye simmada, woran mokkida, moorettida woine tura gidadii? . . . Ane, intte intteyyo medhdhido xoossati awan de7iyoonaa? Intte metootiyo wode inttena ashshanau danddayikko, ane denddona! . . . Ta asay tana . . . dogiis.”—Erm. 2:21, 28, 32.

18, 19. (a) Yihooway baassi saˈan doorettida ooratta deree deˈanaagaa waatidi kaseti yootidee? (b) Kaalliya huuphe yohuwan pilgganabay aybee?

18 Israaˈeela asay tumu goynuwaa goynniyoogaaninne Yihoowayyo ammanettida markka gidiyoogan loˈˈo ayfiyaa gidennan, eeqawu goynniyoogan moorettida ayfiyaa ayfidosona. Yesuusi Ayhuda haymaanootiyaa kaalettiya loˈˈo milatiya iita asata, “Xoossaa kawotettai intteppe ekettidi, lo77o aifiyaa immiya asau imettana” yaagidoy hegaassa. (Maa. 21:43) Yihooway hananabaa yootiya Ermmaasa baggaara kaseti yootido “ooratta maachchaa” maacettidaageetu xallay ooratta deriyaa woykko ayyaana Israaˈeela yara gidoosona. He ooratta maachaa maacettida ayyaana Israaˈeelata xeelliyaagan Yihooway, “Taani eta Xoossaa gidana; qassi etikka ta asa gidana” yaagiis.—Erm. 31:31-33.

19 Israaˈeelati ammanettennan aggin, Yihooway ba asa gidanaadan ayyaana Israaˈeelata koyro xeetu layttan dooriis. Yaatin, ha wodiyan a asati oonee? Xoossaayyo oottana koyiyaageeti ayyo tumuppe goynniyaageeti oonakko waati shaakki erana danddayiyoonaa? Hegaa kaalliya huuphe yohuwan beˈana.