Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

‘Daro Waayee’ Gakkikkokka, Xoossaayyo Ammanettada Ootta

‘Daro Waayee’ Gakkikkokka, Xoossaayyo Ammanettada Ootta

“Nuuni Xoossaa kawotettaa gelanau daro waayettana bessees.”—OOS. 14:22.

1. Waayee gakkiyo wode Xoossawu oottiyaageeti garamettennay aybissee?

MERINA deˈuwaa demmanaappe kase neeni “daro waayettana” ga qoppada yayyana koshshii? Koshshenna. Neeni tumaa siyidoy mata wode gidin woy daro wodiyaappe doommada Yihoowayyo oottaydda takkidaba gidin, Seexaanaa alamiyan asaa bolli metoy gakkiyoogaa eraasa.—Ajj. 12:12.

2. (a) Nagarancha gidida asa ubbaa gakkiyaagaappe hara ayba waayee Kiristtaanetu bolli gakkii? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.) (b) Nuuni waayettanaadan oottiyay oonee, qassi hegaa waati eriyoo?

2 Nagarancha gidida “asa ubbaa gakkiya” meto xalla gidennan, hara qommo waayeekka Kiristtaanetu bolli gakkees. (1 Qor. 10:13) He waayee aybee? Hegee eti Xoossaa higgiyaa mintti kaalliyoogaappe denddidaagan eta bolli gakkiya wolqqaama yedetaa. Yesuusi bana kaalliyaageeta, “Ashkkarai ba godaappe darenna. . . . Eti tana yedettidabaa gidikko, inttenakka yedettana” yaagiis. (Yoh. 15:20) He yedetay gakkanaadan oottiyay oonee? Hegee Seexaanaa gidiyoogee qoncce; Geeshsha Maxaafay i Xoossaa asaa ‘mittanawu koyidi, gudiya gaammuwaadan gudiiddi yuuyiyoogaa’ yootees. (1 PHe. 5:8) Seexaanay Yesuusi erissiyo ashkkarati Yihoowayyo ammanettidi deˈennaadan oottanawu keehi baaxetees. Kiitettida PHawuloosa gakkidabaa beˈa.

 LISXXIRAN GAKKIDA WAAYIYAA

3-5. (a) Lisxxiran PHawuloosa ayba waayee gakkidee? (b) PHawuloosi sinttappe gakkana waayiyaabaa yootidobay waati minttettii?

3 PHawuloosi ba ammanuwaa gishshawu darotoo yedetettiis. (2 Qor. 11:23-27) Lisxxiran a gakkida waayee hegaappe issuwaa. Yelettoosappe doommidi tohoy sila gidido issi bitaniyaa PHawuloosi patti simmin, asay awunne Barnnaabaasawu goynnanawu koyiis. SHin eti asay hegaadan oottennaadan woossidosona! Hegaappe simmin sohuwaara, Ayhuda haymaanootiyaa kaalettiyaageeti yiidi PHawuloosabaanne Barnnaabaasabaa iitabaa yootiyoogaa doommidosona. Yaatin asaa hanotay laametti aggiis! Ubba PHawuloosa shuchan caddidi, etawu hayqqidaba milatin aggidi biidosona.—Oos. 14:8-19.

4 PHawuloosinne Barnnaabaasi Daribe bi simmidi, “Lisxxira, Iqooniyoonenne Anxxookiyaa simmidosona; simmidi hegan kaalliyaageeta minttettiiddinne eti ammanuwan minnidi de7ana mala zoriiddi, ‘Nuuni Xoossaa kawotettaa gelanau daro waayettana bessees’ yaagidosona.” (Oos. 14:21, 22) “Daro waayettana bessees” giyo qofay hegaa siyiya uraa minttettiyaaba milatenna. Yaatin, kaalliyaageeti daro waayettanaagaa yootidi PHawuloosinne Barnnaabaasi eta ‘minttettidosona’ gaana danddayiyoy aybissee?

5 PHawuloosi giidobaa nuuni loytti akeekikko, hegaa zaaruwaa demmana danddayoos. I, “Nuuni daro metuwaa genccana bessees” gibeenna. SHin i, “Nuuni Xoossaa kawotettaa gelanau daro waayettana bessees” yaagiis. Ammanettidi deˈiyoogee woytuwaa demissiyoogaa mintti yootiyoogan PHawuloosi erissiyo ashkkarata minttettiis. Xoossay he woytuwaa immanaagee erettidaagaa. Yesuusi, “Wurssettai gakkanaashin gencciyaagee attana” yaagiis.—Maa. 10:22.

6. Gencciyaageeti demmana woytoy aybee?

6 Nuuni genccikko, woytuwaa demmana. Tiyettida Kiristtaaneti hayqqenna deˈuwaa demmidi saluwan Yesuusaara issippe haarana. ‘Hara dorssati’ qassi ‘xilloy deˈana’ saˈan merinawu deˈana. (Yoh. 10:16; 2 PHe. 3:13) SHin hegee gakkanaassi, PHawuloosi giidoogaadan nuna daro waayee gakkana. Nuna gakkana danddayiya naaˈˈu qommo waayiyaa ane beˈa.

QONCCIYAN GAKKYA QOHUWAA

7. Qoncciyan gakkiya qohuwaappe issoy aybee?

7 Yesuusi, “Asi inttena oiqqidi, pirdda keettau aattidi immana; qassi ba Aihuda woosa keettatunkka inttena lissuwan garafana; deriyaa haariyaageetu sinttaaninne kawotu sinttan ta gishshau intte . . . eqqana” yaagidi kasetidi yootiis. (Mar. 13:9) Ha xiqisiyan deˈiya qofay issi issi Kiristtaaneta yedettin eti waayettanaagaa yootees; geella hegee haymaanootiyaa kaalettiyaageeti woy deriyaa haariyaageeti denttettiyoobaa gidana danddayees. (Oos. 5:27, 28) PHawuloosabaa zaarettadakka qoppa. I bana waayee gakkanaagaa erido wode yayyidee? Mule yayyibeenna.—Oosuwaa 20:22, 23 nabbaba.

8, 9. PHawuloosi genccanawu murttidoogaa waati bessidee, qassi ha wodiyan issoti issoti hegaadan oottanawu koyiyoogaa waati bessidonaa?

8 PHawuloosi Seexaanay a bolli yedetaa gattido wode yayyibeenna. Ubba i, “Ta wottaa polanaunne Godaa Yesuus Kiristtoosappe taani ekkido oosuwaa Xoossaa aaro kehatettaa wonggeliyaa mishiraachchuwaa markkattiyoogaa polanau, ta shemppuwaa pattennabaadan qoodais” yaagiis. (Oos. 20:24) PHawuloosi bana yedetay gakkanaagaa eridi yayyibeenna. Hegaappe dumma ogiyan, i aybi gakkikkokka genccanawu murttiis. Ay qommo waayee gakkikkokka, ‘mishiraachuwaa markkattiyoogee’ a keehi qofissiis.

9 Ha wodiyankka, daro ishatinne michoti  hegaadan oottanawu murttidosona. Leemisuwawu issi biittan, Yihoowa Markkati polotikan ooyyoonne exatenna gishshawu amarida ishatinne michoti pirddi baynnan 20 gidiya layttawu qashettidosona. Qasho keettan, so asaykka eta oychennaadan diggidosona; ubba issota issota wadhoosonanne dumma dumma ogiyan barcheyoosona.

10. Nuuni qoppennan waayee gakkiyo wode yayyana bessennay aybissee?

10 Hara ishatinne michoti qassi qoppennan gakkiya metuwaa genccoosona. Hegaa mala metoy nena gakkikko, yayyoppa. Ane Yooseefabaa qoppa. I aylletettawu bayzzettikkokka, Yihooway “waaye ubbaappekka a kessiis.” (Oos. 7:9, 10) Yihooway nenakka hegaadan maaddana danddayees. Yihooway “Xoossau goinniya asata paaciyaappe waati ashshanaakko” eriyoogaa mule dogoppa. (2 PHe. 2:9) Yihooway nena ha iita alamiyaappe ashshanaagaanne ba Kawotettaa haaruwan neeyyo merinaa deˈuwaa immanaagaa erada an ubbatoo ammanettuutee? Neeni hegaadan ammanettanaadaaninne yedetay gakkiyo wode xalanaadan maaddiyaabay deˈees.—1 PHe. 5:8, 9.

GEEMAN GAKKIYA QOHUWAA

11. Seexaanay geeman gattiyo qohoy i qoncciyan gattiyo qohuwaappe aybin dummatii?

11 Nuuni geeman gakkiya qohuwaakka genccana bessees. Hegee qoncciyan gakkiya qoho gidida yedetaappe aybin dummatii? Qoncciyan gakkiya qohoy ne keettaa sohuwaara qoli aggiya wolqqaama gote mala. Geeman gakkiya qohoy qassi, ne keettay kunddana gakkanaashin leddan leddan godaa miya ollattaa mala. Issi uri keehi qohettana gakkanaashin bana geeman qohoy gakkiiddi deˈiyoogaa akeekennan aggana danddayees.

12. (a) Seexaanay geeman qohanawu goˈettiyo ogetuppe issoy aybee, qassi i hegaa waannayidi goˈettiyoy aybissee? (b) Hidootaa qanxxiyoogee PHawuloosa waati qohidee?

12 Seexaanay neeyyo Yihoowaara deˈiya dabbotaa mooranawu koyees; yaatanawu yedettiyoogan ne bolli qoncce qohuwaa gattana danddayees woykko leddan leddan ne ammanuwaa shugissidi nena geeman qohana danddayees. Seexaanay geeman qohanawu goˈettiyo waanna ogetuppe issoy hidootaa qanxxissiyoogaa. Kiitettida PHawuloosi ba huuphe issi issitoo hidootaa qanxxidoogaa yootiis. (Roome 7:21-24 nabbaba.) Ayyaanaaban keehi gooba gidida, qassi geella koyro xeetu layttan bolla gididi heemmiyaagaa yara gidida PHawuloosi bana “ufaissi bainna” asa giidoy aybissee? PHawuloosi hegaadan qoppidoy nagarancha gidiyo gishshaassa gidiyoogaa yootiis. I suurebaa oottanawu koyiis; shin i hegaadan oottennaadan diggiyaabay deˈiyoogaa akeekiis. Neeyyookka issi issitoo hegaadan siyettiyaaba gidikko, kiitettida PHawuloosakka hegaa malabay gakkidoogaa eriyoogee nena minttettennee?

13, 14. (a) Xoossawu oottiya issi issi asay hidootaa qanxxanaadan oottiyaabay aybee? (b) Nu ammanuwaa moorana koyiyay oonee, qassi aybissi?

13 Daro ishatinne michoti issi issitoo hidootaa qanxxoosona, unˈˈettoosona, ubba banttana pattennabadan qoppana danddayoosona. Leemisuwawu, aqinye gidada mishetta haggaaziya issi michiyaa hagaadan gaasu: “Taani kase oottido balaa zaara zaarada qoppido payduwan keehi unˈˈettays. Taani oottido mooro ubbaa qoppiyo wode, tana ooninne, ubba Yihoowaykka siiqana danddayennabadan qoppays.”

14 Yihoowawu mishettidi haggaaziya issi issi ishatinne michoti, qommoora ibay qonccido micheegaadan unˈˈettiyoy aybissee? Hegawu dumma dumma gaasoy deˈana danddayees. Issoti issoti darotoo banttabaanne bantta deˈuwaabaa iitabaa qoppoosona. (Lee. 15:15) Harati qassi sahettiyoogaappe denddidaagan unˈˈettana danddayoosona. Hegawu gaasoy ayba gidinkka, nu hanotaa goˈettidi nuna qohana koyiyay oonakko hassayana bessees. Nuuni  keehi unˈˈettidi hidootaa qanxxanaadan koyiyay oonee? Bawu hidooti baynna gishshawu, neenikka hidootaa xayanaadan koyiyay oonee? (Ajj. 20:10) Hegee Seexaanaa gidiyoogee qoncce. Qoncciyan gakkiya qohuwan gidin keehi geeman gakkiya qohuwan gidin, Seexaanaa halchoy erettidaagaa; hegeekka nuuni unˈˈettidi, ammanuwan shugganaadaananne Xoossaayyo haggaaziyoogaa agganaadaana. Xoossaa asay ayyaanaabaa olaa olettiiddi deˈiyoogaa baloppa!

15. Nuuni unˈˈettidi hidootaa qanxxennan agganawu murttidoogaa waati bessana danddayiyoo?

15 Hidootaa qanxxada olettiyoogaa aggenna mala murtta. Sinttappe demmana woytuwaa tishshi oottada xeella. PHawuloosi Qoronttoosan deˈiya Kiristtaanetuyyo hagaadan giis: “Nuuni salettokko; nuuyyo harai atto, bolla bagga asatettai wooqqiyaabaa gidikkokka, garssa bagga asatettai gallassi gallassi ooraxxees. Aissi giikko, ha77issau nuuni waayettiyo ha guutta waayee, ubbaappe keehi gitatiya merinaa bonchchuwaa nuuyyo beetissana.”—2 Qor. 4:16, 17.

GAKKANA WAAYIYAWU HAˈˈI GIIGETTA

Yelaganne gastta Kiristtaaneti ubbay bantta ammanuwawu exatanawu loohana koshshees (Mentto 16 xeella)

16. Sinttappe gakkana waayiyawu haˈˈi giigettana bessiyoy aybissee?

16 Hanno gakkanawu beˈidoogaadan, Seexaanay asaa ‘cimmanawu’ dumma dummabaa goˈettees. (Efi. 6:11) Nuuni ubbay 1 PHeexiroosa 5:9n deˈiya, “Ammanuwan minnidi, aara eqettite” yaagiya zoriyaa kaallana bessees. Nuuni hegaadan minnidi suurebaa oottanawu haˈˈi nu qofaanne wozanaa giigissana bessees. Leemisuwawu, wotaaddarati olawu baanaappe daro wodiyaa kasetidi loytti loohoosona. Ayyaanaabaa olankka hanotay hegaa mala. Nuuni sinttappe ay mala olaa olettanaakko erokko. Hegaa gishshawu, hegee gakkanaappe kasetidi loytti giigettiyoogee eratetta. PHawuloosi  Qoronttoosan deˈiya Kiristtaanetussi, “Ammanuwan intte de7iyaakkonne ane inttena qoridi pirddite” yaagiis.—2 Qor. 13:5.

17-19. (a) Nuuni nu huuphiyaa waatidi qorana danddayiyoo? (b) Yelagati timirtte keettan bantta ammanuwaabaa qonccissanawu waanidi kaseti giigettana danddayiyoonaa?

17 PHawuloosi geeshsha ayyaanay denttettin zorido zoriyaa nuuni kaallanaadan maaddiya issibay nu huuphiyaa loytti qoriyoogaa. Nena hagaadan gaada oycha: ‘Taani aggennan woossiyaanaa? Ta laggeti taani iitabaa oottanaadan denttettiyo wode, asawu azazettiyoogaappe Xoossawu azazettiyaanaa? Ubbatoo gubaaˈe shiiquwaa shiiqiyaanaa? Taani ammaniyoobaa xalatettan yootiyaanaa? Ishatinne michoti ta balaa atto giyoogaadan taanikka eta balaa atto gaanawu koyiyaanaa? Nu gubaaˈiyan deˈiyaageeta gujjin, kumetta saˈan nu dirijjitiyan sintta xeera gididi oottiya ishatuyyo azazettiyaanaa?’

18 Qommoora deˈiya oyshatuppe naaˈˈati nu ammanuwaabaa xalatettan yootiyoogaaranne laggeti iitabawu denttettiyo wode eta eqettiyoogaara gayttidaba gidiyoogaa akeeka. Yihoowa Markka gidida daro yelagata timirtte keettan hegaa malabay gakkees. Eti bantta ammanuwaa xeelliyaagan yayyana woy yeellatana bessennaagaa eroosona. Eti xalatettan bantta ammanuwaabaa yootoosona. Eti nu xuufiyan deˈiya qofaa goˈettoosona. Leemisuwawu, Uddufune 15, 2013 Wochiyo Keelaa sinttaa 6y, nenaara tamaariya naatuyyo neeni ne ammanuwaabaa yootiyo wode, eti yuushshi qoppanaadan oottiya oyshaa oychiyoogan kaseegaappe aaruwan waanada xalana danddayiyaakko qonccissees. Yelidaageetoo, tamaare gidida intte naati kasetidi giigettidi bantta ammanuwaabaa loytti qonccissanaadan etaara issippe tobbite.

19 Nuuni ubba wode nu ammanuwawu exatidi haasayanawu woy Yihooway nuuppe koyiyoobaa oottanawu metootana danddayoos. Gallassa kumettaa daro saatiyawu oottiiddi takkidi, shiiquwaappe attennan agganawu koyana danddayoos. Woy wonttaara denddidi haggaazuwaa biyoogee metiyaaba gidana danddayees. Gidikkokka, neeni hegaa malabaa haˈˈi oottiyoogaa meezetikko, sinttaappe wolqqaama metoy gakkiyo wode genccana danddayiyoogaa hassaya.

20, 21. (a) Wozuwaabaa wotti denttidi qoppiyoogee nuuni iita qofaa agganaadan waati maaddii? (b) Nuuni ay oottanawu murttana koshshii?

20 Geeman gakkiya qohuwaa shin waatidi eqettana danddayiyoo? Leemisuwawu, nuuni hidootaa qanxxiyo wode, he qofaa waatidi aggana danddayiyoo? Hegaadan oottana danddayiyo loˈˈo ogetuppe issoy wozuwaabaa wotti denttidi qoppiyoogaa. Kiitettida PHawuloosikka hegaadan oottiis. Issi issitoo i ufayssi baynna asa gidiyoogaa erees. SHin i Kiristtoosi hayqqidoy polo gidida asaassa gidennan, nagaranchatussa gidiyoogaakka erees. Qassi PHawuloosikka he nagaranchatuppe issuwaa. I, “Taani ha77i de7iyo de7oi, tana siiqidi, ta gishshau, ba huuphiyaa immida Xoossaa Na7an de7iya ammanuwaana” yaagiis. (Gal. 2:20) Ee, PHawuloosi wozuwaa goˈˈaa akeekiis. I wozoy baassi buzo qanxxettidabadan qoppiis.

21 Yihooway wozuwaa neeyyo buzo immidobadan qoppiyoogee nenakka keehi maaddana danddayees. Hegee neeni hidootaa qanxxiyoogaa sohuwaara aggaasa giyoogaa gidenna. Nuuppe amaridaageeti geema gidida ha qohuwaa ooratta alamee yaana gakkanaashin issi issitoo eqettana koshshees. Gidikkokka, woytuwaa ekkanaageeti gencciyaageeta gidiyoogaa hassaya. Xoossaa Kawotettay sarotettaa ehiyo, qassi ammanettida asay nagaraappe naxa gidiyo daro ufayssiya wodee keehi matattiis. Daro waayee gakkikkokka, he Kawotettaa gelanawu murttidaagaa gida.