Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Harati Bantta Imotaa Loytti Goˈettanaadan Maadda

Harati Bantta Imotaa Loytti Goˈettanaadan Maadda

“Taani nena zorananne naagana.”—MAZ. 32:8.

1, 2. Yihooway baayyo oottiya asaa waati xeellii?

YELIDAAGEETI bantta naati kaaˈiyo wode, etayyo dumma dumma imotay deˈiyoogaa beˈidi garamettoosona. Neenikka hegaa akeekennan aggakka. Issi naˈay ispporttiyan gooba gidana danddayees; haray qassi misiliyaanne hegaa mala harabaa medhiyoogan gooba gidana danddayees. SHin naatuyyo deˈiya eray ayba gidikkokka, yelidaageeti naati bantta imotaa loytti goˈettanaadan woykko eti danddayiyo ubbabaa oottanaadan koyoosona.

2 Yelidaageeti bantta naata siiqiyoogaadan, Yihoowaykka asaa naata dosees. I ha wodiyan baassi oottiyaageeta ‘kawotettatu ubban deˈiya aqodan’ xeellees. (Hag. 2:7) Eti ayyo ammanettidi deˈiyo gishshawu a aqo. Ishatuyyoonne michotuyyo dumma dumma imotay deˈiyoogaa akeekana danddayaasa. Issi issi ishatuyyo gubaaˈiyan haasayaa shiishshiyo imotay deˈees; haratuyyo qassi issi issibaa giigissiyo imotay deˈees. Daro michoti kare biittaa qaalaa tamaaridi haggaazuwan goˈettanawu gooba; harati qassi harggidaageetanne maadoy koshshiyoogeeta minttettiyoogan gooba. (Roo. 16:1, 12) Hegaa mala dumma dumma imotay deˈiyo Kiristtaaneti gubaaˈiyan deˈiyo gishshawu ufayttoos.

3. Ha huuphe yohuwan nuuni pilggana oyshati awugeetee?

 3 SHin, yelagatanne mati xammaqettidaageeta gujjin, issoti issoti gubaaˈiyan ay oottanaakko erennan aggana danddayoosona. Eti bantta imotaa loytti goˈettanaadan nuuni waati maaddana danddayiyoo? Nuuni Yihoowa leemisuwaa kaallidi nu ishatuyyo deˈiya loˈˈobaa xeellanawu baaxetana koshshiyoy aybissee?

YIHOOWAY BA ASHKKARATUYYO DEˈIYA LOˈˈOBAA XEELLEES

4, 5. Daannata 6:11-16n deˈiya taarikee Yihooway ba ashkkaratu imotaa akeekiyoogaa waati qonccissii?

4 Yihooway ba ashkkaratu loˈˈo eeshshaa xalla gidennan, etawu deˈiya imotaakka xeelliyoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. Leemisuwawu, Geedooni Xoossaa asaa Midiyaamatu huqqunnaappe naxa kessanaadan doorettido wode issi kiitanchay a, “Laa nenoo, mino olanchchau GODAI nenaara de7ees” yaagin i garamettiis. He wode Geedooni bana ‘mino olancha’ giidi qoppibeenna. Qassi Xoossaa asaa ashshana danddayiyaabadan qoppibeenna. SHin Yihoowa qofay aagaappe dummatees. Yihooway Geedooni mino asa gidiyoogaanne Israaˈeelata ashshanawu a goˈettanaagaa eriis.—Daannata 6:11-16 nabbaba.

5 Yihooway Geedooni hiillancha asa gidiyoogaa akeekidi, Israaˈeelata ashshanawu a dooriis. Leemisuwawu, Yihoowa kiitanchay Geedooni ba kumetta wolqqan gisttiyaa qoxxiyoogaa beˈiis. Kiitanchay harabaakka akeekiis. Goshshanchati darotoo carkkoy suullaa efaanaadan gisttiyaa awudiyan qoxxoosona. SHin Geedooni Midiyaamati ba kattaa wuuqqennaadan qosettidi woyne eessaa gumˈˈiyoosan qoxxees. Hegee hiilla ooso! Geedooni gooba oosancha xalla gidennan, hiillancha gidiyoogaa Yihooway akeekiis. Yihooway Geedoonassi deˈiya imotaa akeekidi a loohissiis.

6, 7. (a) Yihooway Amoxa xeellido ogee issi issi Israaˈeelati xeellido ogiyaappe dummatiyoy aybiinee? (b) Amoxi issi issibaa eriya asa gidiyoogaa bessiyaabay aybee?

6 Hegaadankka, Yihooway daro asay kariyo Amoxayyo deˈiya loˈˈo imotaa akeekiis. Amoxi babaa, mehiyaa heemmiyaagaanne ettaa ayfiyaa maxiyaagaa gidiyoogaa yootiis; ettaa ayfee darotoo hiyyeesa uri miyooba. Eeqaayyo goynniya tammu Israaˈeela kawotettawu pirddaa yootanaadan Yihooway Amoxa sunttido wode issi issi Israaˈeelati a karennan aggokkona.—Amoxa 7:14, 15 nabbaba.

7 Amoxi gaxare asa; shin i he wode asaa meeziyaanne haariyaageetubaa erees. I Israaˈeela biittan deˈiya hanotaa erennan aggenna; qassi shooro biittan deˈiya asaa hanotaa issi issi zalˈˈanchatuppe siyennan aggenna. (Amo. 1:6, 9, 11, 13; 2:8; 6:4-6) Ha wodiyan deˈiya Geeshsha Maxaafaa eranchatuppe issoti issoti Amoxi gooba xaafe gidiyoogaa yootoosona. I akeekanawu metenna, loytti qonccissiya qaalaa goˈettiis. Amoxi eeqaa goynuwaa qeese gidida Amaaxiyaa xalidi eqettidoogee, Yihooway harati akeekibeenna imotay deˈiyo, giiga uraa dooridoogaa bessees.—Amo. 7:12, 13, 16, 17.

8. (a) Yihooway Daawita waatanawu qaalaa gelidee? (b) Mazamure 32:8n deˈiya qofay issibaa oottanawu danddayennabadan qoppiyaageeta minttettiyoy aybissee?

8 Ee, Yihooway ba ashkkaratu ubbaayyo deˈiya imotaa akeekees. I Kawuwaa Daawita ubba wode kaalettanawunne ‘naaganawu’ qaalaa geliis. (Mazamure 32:8 nabbaba.) Hegee nuna minttettiyoy aybissakko eray? Nuuni issibaa oottanawu danddayennabadan qoppiyaaba gidikkokka, Yihooway nuuni qoppidoogaappe aaruwan oottanaadan maaddana danddayees.  Gooba asttamaaree darobaa erenna tamaariyaa ubbabaa tamaarissiyoogaadan, Yihooway nuuni ayyaanaaban diccanaadan kaalettees. Yihooway nuuni nu imotaa loytti goˈettanaadan nu ishatunne michotu baggaarakka goˈettana danddayees. Waatidi?

HARATUYYO DEˈIYA LOˈˈOBAA XEELLA

9. Haratuyyo deˈiya loˈˈobaa qoppanaadan PHawuloosi zoridobaa waatidi oosuwan peeshshana danddayiyoo?

9 PHawuloosi ubba Kiristtaaneti bantta ishatuyyoonne michotuyyo deˈiya loˈˈobaa qoppanaadan minttettiis. (Piliphphisiyuusa 2:3, 4 nabbaba.) PHawuloosi hegaadan zoridoy nuuni nu ishatu imotaa akeekidi nashshanaadaana. Issi uri nu eeshshay kaseegaappe loˈˈidoogaa akeekidi nashshiyo wode nuuyyo aybi siyettii? Nuuyyo danddayettida keenan nu eeshshaa keehi loyttanawu koyoos. Hegaadankka, nu ishati baaxetiyoogaa akeekidi nashshiyo wode eti ayyaanaaban diccanaadan maaddoos.

10. Nuuni loytti qoppana koshshiyoy oossee?

10 Nuuni loytti qoppana koshshiyoy oossee? Nuuni ubbay asay nuuyyo loytti qoppanaadan issi issitoo koyiyoogee qoncce. SHin yelaga woy mati xammaqettida ishati issi issibaa oottidi gubaaˈiyaa maaddanaadan nuuni minttettana danddayoos. Hegaadan oottiyoogee eti gubaaˈiyawu koshshiyaageeta gidiyoogaa akeekanaadan maaddees. Hara baggaara qassi, hegaa mala ishata nashshennan aggiyoogee Xoossaa Qaalay eti oottanaadan minttettiyoobawu eti baaxetennaadan oottana danddayees.—1 Xim. 3:1.

11. (a) Issi yelagay dungguuxiyoogaa agganaadan issi cimay waati maaddidee? (b) ZHuliyana hanotaappe ay tamaaray?

11 Ludovika giyo issi cimay yelagatettan deˈiyo wode harati hegaadan oottido gishshawu goˈettiis. I, “Taani issi ishaayyo deˈiya loˈˈobaa nashshiyo wode, i ayyaanaaban elle diccees” yaagiis. Ludoviki ZHuliyana giyo dungguuxa gidida issi yelagaabaa hagaadan giis: “ZHuliyani dungguuxidi haniyoobaa xayiyo gishshawu, a hanotay hara asaa ufayssenna. SHin i daro kehanne gubaaˈiyan deˈiyaageeta maaddanawu wozanappe koyiya asa gidiyoogaa akeekaas. Hegaa gishshawu, a hanotaa siriyoogaappe i loˈˈo qofaa qoppiya asa gidiyoogaa akeekada a minttettaas.” Guyyeppe, ZHuliyani gubaaˈiyawu oottiyaagaa gidiis; haˈˈi qassi aqinye gididi haggaazees.

BANTTA IMOTAA LOYTTI GOˈETTANAADAN MAADDA

12. Issi uri ba imotaa loytti goˈettanaadan maaddanawu nuuni ay oottana bessii? Leemisuwaa yoota.

12 Harati bantta imotaa loytti goˈettanaadan maaddana koyikko, nuuni eta hanotaa akeekana koshshees. ZHuliyana hanotaappe akeekidoogaadan, nuuni ufayssenna eta eeshshaa aggidi eta loˈˈo eeshshaanne imotaa qoppana koshshees. Yesuusikka kiitettida PHeexiroosa hegaadan xeelliis. PHeexiroosi issi issitoo gelˈˈigelˈˈidaba milatikkokka, i shuchaadan minnanaagaa Yesuusi kasetidi yootiis.—Yoh. 1:42.

13, 14. (a) Yelaga gidida Marqqoosaara gayttidaagan Barnnaabaasi akeekancha gidiyoogaa waati bessidee? (b) Issi yelaga ishay Marqqoosaagaadan waani maadettidee? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

13 Barnnaabaasikka Marqqoosa giyo Yohaannisassi deˈiya loˈˈo imotaa akeekiis. (Oos. 12:25) PHawuloosi Barnnaabaasaara misoonaawe oosuwawu koyro biido wode, Marqqoosi issi issibaa oottidi eta ‘maaddennan’ aggenna. SHin eti PHinifiliyaa gakkido wode, Marqqoosi eta yan aggidi biis. Eti panggati dariyo huuphessa baggi banttarkka biidosona. (Oos. 13:5, 13) Marqqoosi sohuwaara ba qofaa laammiya asa  gidiyoogaa Barnnaabaasi eriyaaba gidikkokka, guyyeppe a loytti loohissennan aggenna. (Oos. 15:37-39) Hegaa gishshawu, he yelagay Yihoowayyo oottiya kayma asa gidiis. PHawuloosi Roomen qashettidi Qolasiyaasa gubaaˈiyan deˈiya Kiristtaanetuyyo sarotaa kiittido wode Marqqoosi aara deˈees; qassi PHawuloosi abaa nashshidi yootiis. (Qol. 4:10) PHawuloosi bana Marqqoosi maaddanaadan koyidoogaa Barnnaabaasi siyidi ay keena ufayttidaakko qoppa.—2 Xim. 4:11.

14 Mata wode gubaaˈe cima gidida Alekisandderi issi ishay bana waati maaddidaakko hassayidi hagaadan giis: “Taani yelagatettan deˈiyo wode asay dariyoosan woossanawu keehi metootays. Issi cimay kaseta giigettada unˈˈettennan woossanaadan tana minttettiis. I tana shoobbiyoogaa aggiyoogaappe, haggaazuwawu kiyanaappe kase shiiqiyo shiiquwan woossanaadan darotoo tana shoobbees. Guyyeppe taani yayyiyoogaa aggaas.”

15. PHawuloosi ishantta nashshiyoogaa waati qonccissidee?

15 Issi Kiristtaaniyaassi deˈiya loˈˈo eeshshaa akeekiyo wode, hegaa xoqqu oottidi xeelliyoogaa ayyo yootiyoo? Roome shemppo 16n PHawuloosi bana ufayssida, loˈˈo eeshshay deˈiyo 20ppe dariya Kiristtaaneta nashshiis. (Roo. 16:3-7, 13) Leemisuwawu, Anddironiqoosinne Yuniyaasi appe kase Kiristtoosayyo oottiyoogaa doommido gishshawunne genccido gishshawu, PHawuloosi eta nashshiis. PHawuloosi bana ba naˈadan maaddida, Rufoosa aayeebaakka yootiis.

Frederiki (haddirssa baggaara) Rekoy Yihoowayyo haggaaziyoogan minnanaadan minttettiis (Mentto 16 xeella)

16. Nuuni yelagata nashshiyo wode eti waanana danddayiyoonaa?

16 Harata wozanappe galatiyoogee loˈˈo ayfiyaa demissana danddayees. Leemisuwawu, Paransaaye biittan deˈiya, yelaga naˈaa Rekobaa qoppa; a aaway Yihoowa Markka gidenna gishshawu i xammaqettennaadan eqettin Rekoy azzaniis. Rekoy Yihoowayyo loytti haggaazanawu asa gamma gakkanaashin naagana bessiyaabadan qoppiis. Timirtte keettan naati a bolli qilliicciyo gishshawu i azzaniis. A Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiya, gubaaˈe cima gidida Frederiki, “Asay a hegaadan eqettiyoogee, i xalidi ba ammanuwaabaa yootana danddayiyoogaa bessiyaaba gidiyoogaa Rekoyyo yootada a nashshaas” yaagiis. Hegaa gishshawu, Rekoy ayyaanaaban diccanawu qofaa qachiis; qassi ba aawaara sigan deˈanawu murttiis. Yaatidi, ayyo 12 laytta gidin Rekoy xammaqettiis.

ZHeromi (ushacha baggaara) Rayani misoonaawe gidanaadan maaddiis (Mentto 17 xeella)

17. (a) Nu ishati diccanaadan waati maaddana danddayiyoo? (b) Misoonaawe gididi oottiya issi ishay yelaga ishata waati maaddidee, qassi hegee ayba ayfee demissidee?

17 Ishantti issibaa loytti oottido wode ubban eta nashshiyoogee eti kaseegaappe aaruwan Yihoowayyo oottanaadan denttettees. Paransaaye Beeteelen oottiya Silviyo *  giyo michiyaa, michotikka ishata nashshana danddayiyoogaa yootaasu. A macca asay harati akeekibeennabaa beˈidi nashshana danddayiyoogaa yootaasu. Hegaa gishshawu, eti “minttettanawu yootiyoobay kayma ishati he asata minttettiyo wode gujoba gidana danddayees.” A gujjadakka, “Harata galatiyoogee taani ubba wode oottana bessiyaaba” yaagaasu. (Lee. 3:27) French Giyanan misoonaawe gididi oottiya ZHeromi daro yelagati misoonaawe gidanaadan maaddiis. I hagaadan giis: “Yelaga ishati haggaaziyo wode woy loytti giigettido qofaa yootiyo wode, taani eti loyttana bessiya guuttabaa yootikko eti kaseegaappe minettiyoogaa akeekaas. Hegaappe denddidaagan eta eray gujjees.”

18. Yelaga ishatuura oottiyoogee maaddiyaaba gididoy aybissee?

18 Nuuni nu ishatuura issippe oottiyoogan eti ayyaanaaban diccanaadan minttettana danddayoos. Gubaaˈe cimay, komppiyuteriyaa loytti goˈettiya issi yelagay layttan sugida, komppiyuteree baynnaageetuyyo jw.org sayttiyaappe eta maaddiya issi issibaa attamanaadan yootana danddayees. Woy neeni Kawotettaa Addaraashan issi issibaa oottiyaaba gidikko, nenaara oottanaadan issi yelaga ishaa ayssi shoobbikkii? Yaatiyoogee, yelagatu hanotaa akeekanawunne eta minttettanawu, qassi eta dichaa beˈanawu maaddees.—Lee. 15:23.

SINTTANAWU HALCHA

19, 20. Harati ayyaanaaban diccanaadan nuuni maaddana koshshiyoy aybissee?

19 Yihooway Israaˈeelata kaalettanaadan Yaasa doorido wode, Muusee a ‘xalissanaadaaninne minttettanaadan’ azaziis. (Zaarettido Wogaa 3:28 nabbaba.) Kumetta saˈan daro asay Yihoowa keettaakko zuliiddi deˈees. Gubaaˈe cimatu xalla gidennan, kayma Kiristtaaneti ubbay yelaga ishatinne mata wode xammaqettidaageeti bantta imotaa loytti goˈettanaadan maaddana danddayoosona. Yaatiyoogan, daroti kumetta wodiyaa haggaaziyaageetanne “harata tamaarissanau danddayiya” asata gidana danddayoosona.—2 Xim. 2:2.

20 Nuuni gita gubaaˈiyan deˈiyaageeta gidin, gubaaˈe gidiichibeenna guutta citan deˈiyaageeta gidin sinttanawu halchiyaageeta gidoos. Yaatanawu maaddiya waannabay, ba ashkkaratuyyo deˈiya loˈˈobaa xeelliya Yihoowa leemisuwaa kaalliyoogaa.

^ MENT. 17 Sunttay laamettiis.