Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Yihooway Darajjayiya Xoossaa

Yihooway Darajjayiya Xoossaa

“Xoossai sarotettaa Xoossaappe attin, wocamaa Xoossaa gidenna.” —1 QOR. 14:33.

1, 2. (a) Xoossay koyro medhidoy oonee, qassi Yihooway a waatidi goˈettidee? (b) Kiitanchati darajjayettidoogaa bessiyaabay aybee?

UBBABAA medhida Yihooway, oottiyoobaa maaran mankkan oottees. I koyro medhido mexi issi Naˈay Xoossaa gishshaa haasayiyaagaa gidiyo gishshawu, ‘Qaalaa’ geetettiis. Geeshsha Maxaafay, “Qaalai koiro de7ees; qaalaikka Xoossaara issippe de7ees” yaagiyo gishshawu, Qaalay Yihoowawu daro layttawu haggaaziis. Qassikka Godaa Qaalay, “Xoossai ubbabaa qaalaa baggaara medhdhiis. Merettidabai ubbai i bainnan aibinne merettibeenna” yaagees. Xoossay 2,000ppe guuttaa dariya layttaappe kase, Qaalaa saˈawu kiittiis; polo asa gidida Yesuus Kiristtoosi saˈan ba Aawaa sheniyaa ammanettidi poliis.—Yoh. 1:1-3, 14.

2 Xoossaa Naˈay asa gidanaappe kase Ayyo “waanna oosanchcha” gidi ammanettidi oottiis. (Lee. 8:30) Yihooway saluwan deˈiya daro miilooniyan qoodettiya ayyaana meretata ba Naˈaa baggaara medhiis. (Qol. 1:16) Geeshsha Maxaafay Yihoowa kiitanchati darajjayettidoogaa hagaadan gees: “SHa7utoo sha7ati ayyo oottoosona; qassi daro miilooneti a sinttan eqqidosona.”—Maz. 103:21; Dane. 7:10.

3. Xoolinttetunne pilaaneetetu qooday ay keena daroo, qassi eti waanidi giigidonaa?

 3 Yihooway saluwaanne saˈaa medhido wode, zaway baynna daro xoolinttetanne pilaaneeteta medhiis. Eti woqqee? Xoolinttetubaa mata wode xannaˈidobaa xeelliyaagan Tekisaasen, Hiyusteene giyo kataman attamettiya Kironkil giyo gaazeexay, “Daro biilooniyan qoodettiya xoolinttetinne pilaaneeteti deˈoosona; hegee saynttistteti kase qoppidoogaappe heezzu kushe darees” yaagiis. Daro biilooniyan qoodettiya xoolinttetinne daro pilaaneeteti gaalakise giyo cora citan giigidosona. Daro gaalakiseti issippe kilastterenne hegaappe dariya supperkilasttere giyo citan giigidosona.

4. Saˈan Xoossawu haggaaziyaageeti darajjayettidaageeta giidi qoppiyoogee bessiyaaba gididoy aybissee?

4 Saluwan deˈiya geeshsha ayyaana meretati darajjayettidoogaadan, saluwan deˈiyaabay keehi giigi merettiis. (Isi. 40:26) Yaatiyo gishshawu, Yihooway saˈan deˈiya ba ashkkarata darajjayees giidi qoppiyoogee bessiyaaba. I eti maaran mankkan deˈanaadan koyees; qassi eti oottana bessiya darobay deˈiyo gishshawu hegee keehi koshshiyaaba. Beni wodekka ha wodiyankka Yihoowayyo goynniyaageeti ammanettidi haggaazidoogee i etaara deˈiyoogaanne ‘sarotettaa Xoossaappe attin, wocamaa Xoossaa gidennaagaa’ bessees.—1 Qoronttoosa 14:33, 40 nabbaba.

BENI WODE XOOSSAY DARAJJAYIDO ASAA

5. Xoossay asaa naati saˈaa kumanaadan halchido halchoy waanidi maara polettibeennee?

5 Yihooway Addaamanne Hewaano medhido wode, “Yelettite; corattite; ha sa7aa kumitenne haarite; abbaa moliyaa, saluwaa kafuwaanne biittaa bolli woxxi qaaxxiya, paxa de7iya mereta ubbaa haarite” yaagiis. (Doo. 1:28) Asaa naati yelettidi saˈaa kumanawunne kumetta saˈaa Gannate oottanawu darajjayettana koshshees. Addaameenne Hewaana azazettennan ixxin, guutta wodiyawu hegee maara polettibeenna. (Doo. 3:1-6) “GODAI he wode sa7aa bollan de7iya asaa iitatettai daridoogaanne eti wozanan qoppiyoobai ubbai ubba wodekka iita xalaala gididoogaa be7iis.” Hegaappe denddidaagan, “biittai sa7ai Xoossaa sinttan tuniis; sa7ai ubbai makkalan kumiis.” Hegaa gishshawu, Xoossay bawu azazettenna asaa xayssanawu bashsha haattaa ehaanawu halchiis.—Doo. 6:5, 11-13, 17.

6, 7. (a) Nohee Yihoowa sinttan nashettidoy aybissee? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.) (b) Nohe wode deˈiya ammanettibeenna asay ubbay waanidee?

6 SHin, “Nohee xillo asa” gidiyo gishshawunne “i ba wodiyan de7ida asaa giddon suure asa” gidiyo gishshawu, “GODAA sinttan nashettiis.” ‘Nohee Xoossaara hemettido’ gishshawu, Yihooway i gita markkabiyaa keexxanaadan azaziis. (Doo. 6:8, 9, 14-16) Markkabee asaanne mehiyaa doˈaa ashshanawu giigissi keexxidoba. “Nohee GODAI a azazido ubbabaa oottiis;” qassi ba soo asay maaddin, markkabiyaa maara keexxidi wurssiis. Paxa deˈiyaabaa gelissi simmin, “GODAI markkabiyaa penggiyaa gorddiis.”—Doo. 7:5, 16.

7 Bashshaa Haattay 2370n K.K. yiido wode, Yihooway “sa7an paxa de7iya ubbai . . . sa7aappe” qucettanaadan oottiis; shin ammanettida Noheenne a soo asay markkabiyan gelidi attanaadan oottiis. (Doo. 7:23) Ha wodiyan saˈan deˈiya asa ubbay Nohe, a naatunne eta maccaasatu zeretta. SHin markkabiyaa gelibeenna ammanenna asa ubbay ‘xillotettaabaa yootiya’ Nohee odiyoobaa siyibeenna gishshawu xayiis.—2 PHe. 2:5.

Loˈˈo hanotan darajjayettidoogee hosppun asay Bashshaa Haattaappe attanaadan maaddiis (Mentto 6, 7 xeella)

8. Hidootaa Biittaa gelanaadan Xoossay beni Israaˈeelata azazido wode asay loytti daraajjayettidoogaa bessiyaabay aybee?

8 Bashshaa Haattaappe guyyiyan, hosppun xeetaappe dariya layttay aadhi simmin,  Xoossay Israaˈeela asay issi dere gidanaadan darajjayiis. I eta deˈuwawunne ubba qassi eta goynuwawu maaraa wottiis. Israaˈeela biittan deˈiya daro qeesetuppenne Leewatuppe haratikka, leemisuwawu, “Xoossaa Dunkkaaniyaa penggen oottiya maccaasati” darajjayettidosona. (Kes. 38:8) Gidoppe attin, Israaˈeelati Kanaane gelanaadan Xoossaa Yihooway azazido wode eti ammanettibeenna gishshawu, i etawu hagaadan giis: Eti Hidootaa Biittaa wochi simmidi loˈˈo oduwaa odido gishshawu, “Yifune na7aa Kaaleebappenne Nawe na7aa Yaasuppe attin, intteppe ooninne taani inttena wottanau caaqqido he biittaa gelenna.” (Qoo. 14:30, 37, 38) Muusee Xoossay azazidoogaadan, ba sohuwan guyyeppe Yaasa sunttiis. (Qoo. 27:18-23) Yaasu Israaˈeelata kaalettidi Kanaane biittaa gelissiyo wodee gakkin, Yihooway ayyo, “Minna; xala! Ne biyo soho ubban taani GODAI ne Xoossai nenaara de7iyo gishshau, yayyoppa! Hirggoppa!” yaagiis.—Yaas. 1:9.

9. Raˈaaba Yihoowabaanne a asaabaa ay qoppadee?

9 Xoossaa Yihooway Yaasu biyo soho ubban tumuppe aara deˈiyoogaa bessiis. Leemisuwawu, Israaˈeelati Kanaanetu katamaa Yarkko matan dunkkaanido wode aybi hanidaakko qoppa. Yaasu 1473n K.K. Yarkko wochanaadan naaˈˈu asata kiittiis; eti yan Raˈaabo giyo shaaramuxee soo biidosona. A eta Yarkko kawoy kiittido asati oyqqennaadan, keettaa bolli dembbayidi giigissidosan qottaasu. Raˈaaba biittaa wochiya Israaˈeelatuyyo hagaadan gaasu: “GODAI ha biittaa intteyyo immidoogaa . . .  taani erais. Ayssi giikko, . . . , intte sinttan Zo7o Abbaa GODAI waati melissidaakkonne nuuni siyida. Qassi . . . Amoore biittaa kawota naa77ata, Sihoonanne Ooganne intte waati muleera xaissidaakkonne siyida.” A gujjada, “GODAI intte Xoossai bolla saluwaanikka garssa sa7aanikka Xoossa” yaagaasu. (Yaas. 2:9-11) Raˈaaba he wode deˈiya Yihoowa dirijjitiyaara hashetido gishshawu, Israaˈeelati Yarkko xoonido wode, Xoossay anne i soo asay attanaadan oottiis. (Yaas. 6:25) Raˈaaba  ammanaasu, Yihoowayyo goynnaasunne a asaa bonchaasu.

KOYRO KIRISTTAANETI DARAJJAYETTIDOSONA

10. Yesuusi ba wode Ayhuda haymaanootiyaa kaalettiyaageetussi ay yootidee, qassi i hegaadan giidoy aybissee?

10 Israaˈeela asay Yaasu kaalettin daro katamaa xoonidi Kanaane biittaa oyqqiis. SHin guyyeppe waanidonaa? Daro xeetu layttay aadhana gakkanaassi, Israaˈeelati Xoossaa higgiyaa darotoo kanttidosona. Yihooway ba Naˈaa saˈaa kiittido wode, eti Xoossawu azazettibeenna gishshawunne a gishshaa haasayiyaagee yootiyoobaa siyibeenna gishshawu, Yesuusi Yerusalaame katamaa asaa, “Hananabaa yootiyaageeta intte woreeta” yaagiis. (Maatiyoosa 23:37, 38 nabbaba.) Ayhuda haymaanootiyaa kaalettiyaageeti Xoossawu ammanettibeenna gishshawu, i eta ixxiis. Hegaa gishshawu, Yesuusi eta, “Xoossaa kawotettai intteppe ekettidi, lo77o aifiyaa immiya asau imettana” yaagiis.—Maa. 21:43.

11, 12. (a) Yihooway koyro xeetu layttan Ayhuda deriyaa aggidi hara dirijjitiyaa anjjidoogaa bessiyay aybee? (b) Xoossay anjjido ooratta dirijjitiyaa yarati oonee?

11 Koyro xeetu layttaa M.Ln, Yihooway ammanettibeenna Israaˈeela deriyaa aggi bayiis. SHin, hegee saˈan assi ammanettidi haggaaziyaageetu dirijjitee baawa giyoogaa gidenna. Yihooway eta aggidi, Yesuus Kiristtoosawunne a timirttiyawu azazettiya ooratta dirijjitiyaa anjjiis. He dirijjitee PHenxxaqosxxe gallassi 33 M.Ln eqqiis. He wode, Yesuusi erissiyo ashkkaratuppe 120 gidiyaageeti Yerusalaamen issi sohuwan shiiqidaashin “gagantti yeggiya gotiyaadan guummiya gunttai akeekennan saluwaappe yiidi, . . .  keettaa ubbaa kumiis.” Hegaappe simmin, “tama laco milatiya inxxarssati etassi beettidi, shaahetti shaahettidi, eta ubbaa bolli wodhdhidosona. Eta ubban Geeshsha Ayyaanai kumidi, dumma dumma qaalan haasayana mala, eta danddayissin, haasayaa doommidosona.” (Oos. 2:1-4) Ha maalaalissiya hanotay Kiristtoosi erissiyo ashkkarati yara gidido ooratta dirijjitiyaa Yihooway maaddiyoogaa loytti bessiya naqaasha.

12 He ufayssiya gallassan, “heezzu sha7u gidiya asai” Yesuusa kaalliyaageetu bolli gujettiis. Hegaa bollikka, “Godai attiyaageeta gallassi gallassikka eta bolli gujjees.” (Oos. 2:41, 47) Koyro xeetu layttan sabbakiyaageeti oottidobay keehi ayfido gishshawu, “Xoossaa qaalai aakki aakki biis; kaalliyaageetu qoodainne Yerusalaamen keehi dari dari biis.” Ubba qassi “daro qeeseti ammanidosona.” (Oos. 6:7) Hegaa gishshawu, ha ooratta dirijjitiyaa yarati yootido tumaa suure wozanay deˈiyo daroti ammanidosona. Guyyeppe, Yihooway ‘Ayhuda gidennaageeta’ Kiristtaane gubaaˈiyaa yara oottiyoogaa doommido wode, hegaadan maaddiyoogaa qonccissiis.—Oosuwaa 10:44, 45 nabbaba.

13. Xoossaa dirijjitiyawu imettida oosoy aybee?

13 Kiristtoosa kaalliyaageetussi Xoossay ay ooso immidaakko sirissiyaaba gidenna. Yesuusi etawu leemiso gidiyaabaa oottiis; ayssi giikko, i xammaqetti simmidi sohuwaara ‘saluwaa kawotettaabaa’ sabbakiyoogaa doommiis. (Maa. 4:17) Yesuusi ba erissiyo ashkkaratikka he oosuwaa oottanaadan tamaarissiis. I etawu, “Intte . . . Yerusalaameeninne Yihudaa biitta ubban, Samaariyaaninne sa7aa gaxaa gakkanaashinkka taassi markkattiyaageeta gidana” yaagiis. (Oos. 1:8) Kiristtoosa kaallida koyroogeeti ay oottana koshshiyaakko geeshshi eroosona. Leemisuwawu, PHisddiyan deˈiya Anxxookiyan PHawuloosinne Barnnaabaasi banttana eqettiya Ayhudatussi xalan hagaadan giidosona: “Xoossaa qaalai kasetidi intteyyo odettanau koshshees; shin qaalaa intte ixxido gishshaunne merinaa  de7uwaa ekkanau inttessi bessenna giidi, intte intte huuphiyan pirddido gishshau, be7ite, nuuni Aihuda gidennaageetukko simmeettees. Aissi giikko, Godai nuna, ‘Asai ubbai intte baggaara attana mala, inttena taani Aihuda gidennaageetussi poo7o oottaas’ yaagidi azaziis.” (Oos. 13:14, 45-47) Koyro xeetu layttaappe doommidi, Xoossaa dirijjitiyawu saˈaa baggay i atotettawu giigissidobaa erissiiddi takkiis.

DAROTI XAYIDOSONA; SHIN XOOSSAA ASHKKARATI ATTIDOSONA

14. Koyro xeetu layttan Yerusalaamen aybi hanidee, shin bashshaappe attiday oonee?

14 Ayhudatuppe daroti Kawotettaa mishiraachuwaa siyennan ixxido gishshawu, eta bolli bashshay gakkana; ayssi giikko, Yesuusi ba erissiyo ashkkaratussi hagaadan giis: “Wotaaddaran Yerusalaamee diretti uttidaashin intte be7iyo wode, Yerusalaame xayoi matattidoogaa erana. He wode Yihudan de7iyaageeti deriyaakko baqatona; katama giddon de7iyaageeti katamaappe kiyona; gaxa biittan de7iyaageeti katamaa geloppona.” (Luq. 21:20, 21) Yesuusi yootidobay polettiis. Ayhudati makkalido gishshawu, Sesttiyees Gaalesi kaalettiyo Rooma wotaaddarati 66 M.Ln Yerusalaame katamaa dooddidosona. Gidoppe attin, he wotaaddarati sohuwaara aggidi simmin, Yerusalaameeninne Yihudan deˈiya, Yesuusa kaalliyaageeti baqatidosona. Taarikiyaa xaafee Yusibiyeesi yootidoogaadan, Yorddaanoosa SHaafaappe hefinttan, Peeriyaa giyo sohuwan deˈiya Peela katamawu daroti baqatidosona. Tiitu kaalettiyo Rooma wotaaddarati 70 M.Ln simmi yiidi, Yerusalaame katamaa xayssidosona. SHin, ammanettida Kiristtaaneti Yesuusi yootidoogaa siyido gishshawu, bashshaappe attidosona.

15. Kiristtaane ammanoy aybi deˈishin aakkidee?

15 Kiristtoosa kaalliyaageeta metoy, yedetaynne hara paacciyaabay gakkishinkka, Kiristtaane ammanoy koyro xeetu layttan aakki aakki biis. (Oos. 11:19-21; 19:1, 19, 20) Koyro xeetu layttan deˈida Kiristtaaneta Xoossay anjjido gishshawu, eti ayyaanaaban minnidosona.—Lee. 10:22.

16. Kiristtaaneti ubbay beni wode ayyaanaaban minnanawu ay oottana koshshidee?

16 Kiristtaaneti ubbay he wode ayyaanaaban minnanawu baaxetana koshshees. Geeshsha Maxaafaa minnidi xannaˈiyoogee, goynuwawu ubbatoo shiiqiyoogeenne Kawotettaabaa mishettidi sabbakiyoogee keehi koshshiyaaba. Hegaadan oottiyoogee, Yihoowa asay ayyaanaaban minnanaadaaninne issippetettan deˈanaadan maaddiis; yaatiyoogee ha wodiyankka maaddees. Beni wode gubaaˈe cimatinne gubaaˈiyawu oottiyaageeti maaddiyo gishshawu, darajjayettida gubaaˈiyaa yarati keehi goˈettidosona. (Pili. 1:1; 1 PHe. 5:1-4) Qassi PHawuloosinne aagaadan yuuyidi xomoosiya cimati gubaaˈeta xomoosiyoogee keehi ufayssiyaaba! (Oos. 15:36, 40, 41) Nuuni goynniyoy beni wode Kiristtaanetuugaadaana gidiyoogaa eriyoogee keehi garamissiyaaba. Yihooway ba ashkkarata beni wodekka ha wodiyankka darajjayido gishshawu a keehi galatoos! *

17. Kaalliya huuphe yohoy qonccissiyoy aybee?

17 Ha wurssetta gallassan Seexaanaa alamee xayanawu matido wodiyan, Yihoowa dirijjitiyawu saˈaa baggay awudeegaappenne aaruwan eesuwan sinttawu biiddi deˈees. Neeni aara issippe sinttawu baydda deˈay? Ayyaanaaban diccaydda deˈay? Neeni hegaadan waatada oottana danddayiyaakko kaalliya huuphe yohoy qonccissees.

^ MENT. 16 Isiine 15, 2002 Wochiyo Keelan (Amaarattuwaa) “Kiristtaaneti Ayyaanaaninne Tumatettan Xoossaayyo Goynnoosona” giyaanne “Tumatettan Simerettoosona” giya huuphe yohota xeella. Xoossaa dirijjitiyawu saˈaa baggay ha wodiyan oottiyoobaa Ha Wodiyan Yihoowa SHeniyaa Poliyaageeti Oonee? geetettiya brooshuree loytti qonccissees.