Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

 METUWAA

Hirgganaadaaninne Woppu Geennaadan Oottiyoogaa

Hirgganaadaaninne Woppu Geennaadan Oottiyoogaa

“Ha yeletay tekinolojiyan, saynisiyaaninne miishshan awudeegaappenne aaruwan dicciis . . . SHin ha alamee [polotikan, ikkonoomiyaaninne heeraa hanotan] xayanaadan oottiya koyro yeletay hagaa gidennan aggenna.”

—Zi Global Risks Riport 2018n, World Ikonoomik Forem.

SINTTAPPE NUNANNE HA SAˈAA GAKKANABAA XEELLIYAAGAN DARO ERANCHCHATI HIRGGIYOY AYBISSEE? ANE NUNA GAKKIYA AMARIDA METOTA BEˈOOS.

  • INTTERNEETIYAA BAGGAARA GAKKIYA QOHUWAA: Awusttiraaliyaa biittan giigiya gaazeexay hagaadan gees: “Intternneetee xomoosanawu kaseegaappe aaruwan qohiya soho gidiyoogee qoncce. Intternneetee naati mattumaa gaytettaa qaaqqatanaadan oottiyaageetussi, addettiyaageetussinne A baggaara metoy merettanaadan oottiyaageetussi qosettiyo soho. Issi ura oonatettaa wuuqqiyoogee alamiyan eesuwan aakki aakki biya danoba. . . . Intternneetee asay awudeegaappenne keehi iita eeshshaa bessiyo oge gidiis.””

  • ASAA AQOY ISSI LAGGE GIDENNAAGAA: Alamiyan deˈiya asawu bagga gidiya hiyyeesatuyyo deˈiya miishshaa keenay hosppun dure asatussi deˈiyoogaa Oksfam Intternaashinaal giyo dirijjitee mati yootiis. He dirijjitee, “Moorettida nu ikkonoomee, dureti hiyyeesatuyyo miishshaa immanaadan oottees; he hiyyeesatuppe dariya baggati maccaageeta” yaagiis. Aqoy issi lagge gidennaagee deree makkalanaadan oottana danddayees giidi amaridaageeti yayyoosona.

  • OLAANNE YEDETAA: Yunaytid Neshins Refiyuji Ejensi giyo dirijjitee 2018n hagaadan giis: “Kaseegaappe aaruwan keehi daro asay ha wodiyan issisaappe harasaa bees.” Olaa woy yedetaa gaasuwan 68 miilooneppe dariya asay ba keettaa aggidi biis. Qassi irpporttee gujjidi, “Naaˈˈu sokonddiyan baa giishin 1 asi wolqqan issisaappe harasaa bees” yaagiis.

  • HEERAA HANOTAY MOORETTIYOOGAA: Zi Global Risks Riportee 2018n hagaadan giis: “Doliya mokkiyaabaappenne mehiyaa doˈaappe dariya baggay eesuwaara xayiiddi deˈees. Carkkoynne abbay moorettiyoogee asaa payyatettaabay keehi hirggissanaadan oottees.” Qassi, issi issi biittatun mattaa woy muquwaa malabatu qooday guuxxi guuxxi bees. Mattaa woy muquwaa malabati doliya mokkiyaabati ayfanaadan maaddiyo gishshawu, heeraa hanotay muleera moorettana danddayiyoogaa saynttistteti yootoosona. Abbaa giddon deˈiya koral rif giyoobati qohettoosona. Aadhdhida 30 laytta giddon koral rif giyoobatuppe bagga gidiyaageeti hayqqidosona giidi saynttistteti qoppoosona.

Nuuni alamee haˈˈiigaappe aaruwan hirggennan woppu giidi deˈiyo soho gidanaadan laammana danddayiyoo? Amaridaageeti hegaa zaaruwaappe issoy timirttiyaa gidana bessees giidi qoppoosona. Yaatikko, ayba timirttee? Kaalliya huuphe yohoti he oyshatu zaaruwaa qonccissana.