Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

 SHEMPPO 17

Xoossaa Siiquwan Deˈa

Xoossaa Siiquwan Deˈa

“Ubbaappe aadhdhiya geeshsha ammanuwan intte huuphiyaa keexxite . . . Intte huuphiyaa Xoossaa siiquwan wottite.”—YIHUDAA 20, 21.

1, 2. Nuuni Xoossaa siiquwan deˈanawu ay oottana danddayiyoo?

NUUNI ubbay minonne payya gidanawu koyoos. Hegaa gishshawu, nuuni loˈˈo qumaa maanawu, bollaa minttiyaabaa ubbatoo oottanawunne nu bollaa naaganawu baaxetoos. Yaatiyoogee baaxetanaadan oottiyaaba gidikkokka, nuuni loˈˈobaa demmiyo gishshawu aggennan oottoos. SHin nuuni harabankka minonne payya gidana koshshees.

2 Nuuni Yihoowa eriyoogaa doommidoogee loˈˈoba gidikkonne, Yihoowaara dabbotaa ubbatoo minttana koshshees. Yihuday Kiristtaaneta, “Intte huuphiyaa Xoossaa siiquwan wottite” giidi minttettido wode, eti hegaa waati oottana danddayiyaakko qonccissiis. I etawu hagaadan giis: “Ubbaappe aadhdhiya geeshsha ammanuwan intte huuphiyaa keexxite.” (Yihudaa 20, 21) Yaatin, nu ammanoy mino gidanaadan waatana danddayiyoo?

NE AMMANUWAA UBBATOO MINTTA

3-5. (a) Yihooway kessido maarata xeelliyaagan nuuyyo aybi siyettanaadan Seexaanay koyii? (b) Yihooway kessido higgetanne maarata xeelliyaagan neeyyo aybi siyettii?

3 Yihoowa ogee ubbaappe aadhdhiyoogaa neeni ne huuphe ammanettiyoogee keehi koshshiyaaba. Xoossay kessido maaratudan deˈiyoogee keehi deexxiyaaba, qassi  neeni likke gididabaanne likke gidennabaa ne huuphe kuuyikko ufayttana gaada qoppanaadan Seexaanay koyees. Edene ataakiltte sohuwan doommoosappe hanno gakkanawu asaa he qofaa ammanttanawu Seexaanay baaxetiis. (Doomettaabaa 3:1-6) Qassi I ha wodiyankka keehi baaxetiiddi deˈees.

4 Seexaanaa qofay likkee? Yihooway kessido maarati laˈatettaa diggiyaabee? CHii, diggokkona. Leemisuwawu, neeni keehi loˈˈiya ataakiltte sohuwan hemettaydda deˈiyaabadan qoppa. Issi heeray asi gelennaadan keehi adussa dirssan direttidoogaa neeni akeekaasa. Neeni, ‘Hagan dirssay ayssi direttidee?’ gaada qoppana danddayaasa. SHin he wode sohuwaara, dirssa giddon hara baggaara issi gaammoy gudiyoogaa siyaasa. Dirssaa xeelliyaagan neessi haˈˈi aybi siyettii? Dirssay gaammoy nena meennaadan teqqiyo gishshawu neeni ufayttaasa! Yihooway kessido maarati dirssa mala; qassi Dabloosi gaammo mala. Xoossaa Qaalay hagaadan gees: “Xalahe halaqai, intte morkkee, mittiyo uraa koyidi, gudiya gaammuwaadan gudiiddi, intte lanqqiyan yuuyiyo gishshau naagettitenne beegottite.”—1 PHeexiroosa 5:8.

5 Yihooway nuuni keehi ufayssiya deˈo deˈanaadan koyees. Nuuni Seexaanan cimettanaadan I koyenna. Nuna naaganawunne nuuni ufayttanaadan oottanawu higgetanne maarata I nuussi immidoy hegaassa. (Efisoona 6:11) Yaaqoobi hagaadan giis: “Ooninne ailletettaappe kessiya bali bainna higgiyaa xeellidi, aani aqiyaagee . . . ba oottiyo oosuwan anjjettana.”—Yaaqooba 1:25.

6. Yihoowa ogee ubbaappe aadhdhiyoogaa nuuni waati ammanettana danddayiyoo?

6 Nuuni Yihoowa kaaletuwaa kaalliyo wode, nu deˈoy giiga gidananne aara nuuyyo dabbotay kaseegaappe aaruwan minnana. Leemisuwawu, I baakko ubbatoo  woossana mala shoobbidoogaadan nuuni woossiyo wode goˈettoos. (Maatiyoosa 6:5-8; 1 Tasalonqqe 5:17) Nuuni awu goynnanawu issippe shiiqanaadaaninne issoy issuwaa minttettanaadan I yootido azazuwaa nuuni azazettiyo wode, qassi sabbakiyoonne tamaarissiyo oosuwaa loytti oottiyo wode ufayttoos. (Maatiyoosa 28:19, 20; Galaatiyaa 6:2; Ibraawe 10:24, 25) Hegee nu ammanoy minnanaadan waati maaddidaakko nuuni qoppiyo wode, Yihoowa ogee ubbaappe aadhdhiyoogaa kaseegaappe aaruwan ammanettoos.

7, 8. Sinttappe gakkana paaciyaa xeelliyaagan nuuni hirggennaadan nuna aybi maaddanee?

7 Sinttappe nu ammanuwaa paacciya, nuna keehi deexxiyaabay gakkana giidi hirggana danddayoos. Neeni kase hegaadan qoppikko, Yihooway yootiyo kaallidi deˈiyaabaa  hassaya: “Taani GODAI, ne Xoossai, nena maaddiyaabaa tamaarissiyaagaa. Neeni baanau bessiya ogiyankka nena kaalettiyai tana. Neeni ta azazuwaa siyidabaa gidiyaakko, ne sarotettai shaafaa haattaadan goggana shin; ne xillotettaikka abbaa beetaadan hanana shin.”—Isiyaasa 48:17, 18.

8 Nuuni Yihoowayyo azazettiyo wode, nu sarotettay melenna shaafaa mala gidana; qassi nu xillotettay ubbatoo abbaa doonaa shociya beetaa mala gidana. Nuna aybi gakkikkonne, nuuni ammanettana danddayoos. Geeshsha Maxaafay hagaadan gees: “Ne toohuwaa Xoossan wotta; i nena zemppissana. Xoossai audenne xilloti shabbirettanaadan oottenna.”—Mazamure 55:22.

“WOZANNAAMA ASA” GIDANAWU BAAXETIYOOGAA AGGOPPA

9, 10. Wozannaama asa giyoogee woygiyoogee?

9 Neeni Yihoowaara dabbotido dabbotaa minttiyo wode, “wozannaama asa” gidanawu baaxetana. (Ibraawe 6:1) Wozannaama asa giyoogee woygiyoogee?

10 Nuuni layttan cimiyoogaa xallan wozannaama Kiristtaane gidokko. Nuuni wozannaama gidanawu, Yihoowa nuussi mata Dabbo oottananne issibaa aagaadan xeellanawu baaxetana koshshees. (Yohaannisa 4:23) PHawuloosi hagaadan giis: “Bantta asatettai koyiyoogaadan de7iyaageeti bantta asatettaabaa qoppoosona; shin Geeshsha Ayyaanai koyiyoogaadan de7iyaageeti Geeshsha Ayyaanaabaa qoppoosona.” (Roome 8:5) Wozannaama uri ba deˈuwan ufayttiyoobaa woy aquwaa kaseyenna. I Yihoowayyo haggaaziyoogaanne ba deˈuwan loˈˈobaa kuuyiyoogaa kaseyees. (Leemiso 27:11; Yaaqooba 1:2, 3 nabbaba.) I balaban xoonettenna. Wozannaama asi likke gididabaa ereesinne hegaa oottanawu murttees.

11, 12. (a) Issi Kiristtaaniyaa “akeekaa abbiyaa” xeelliyaagan PHawuloosi ay yootidee? (b) Wozannaama Kiristtaanee atilete mala waani gidii?

 11 Wozannaama asa gidanawu baaxetana koshshees. Kiitettida PHawuloosi hagaadan giis: “Mino qumay, iitaa kehaa shaakkanawu bantta akeekaa abbiyaa goˈettiyoogan loohissida wozannaama asaassa.” (Ibraawe 5:14, NW) “Loohida” giyo qaalay issi atiletee loohiyoogaa nuuni qoppanaadan oottana danddayees.

12 Issi gooba atiletee annaacettiyoogaa nuuni beˈiyo wode, I gooba gidanawu awu daro wodiyaanne loohiyoogaa koshshidoogaa eroos. I atilete gididi yelettibeenna. Issi naˈi yelettiyo wode, ba kushetanne gedeta waati goˈettiyaakko erenna. SHin guyyeppe, I issibaa waati oyqqanaakkonne waati hemettanaakko tamaarees. Loohidi I atilete gidana danddayees. Hegaadankka, nuuni wozannaama Kiristtaane gidanawu daro wodiyaanne loohiyoogaa koshshees.

13. Yihoowagaadan qoppana mala nuna aybi maaddanee?

13 Ha maxaafan, nuuni Yihooway qoppiyoogaadan waati qoppana danddayiyaakko, qassi issibaa aagaadan waati xeellanaakko pilggida. Yihooway kessido maarata nashshanaadaaninne siiqanaadan tamaarida. Nuuni issibaa kuuyiyo wode, nuna hagaadan oychchoos: ‘Hagawu haniya Geeshsha Maxaafay yootiyo higgeti woy maarati awugeetee? Taani hegeeta waata oosuwan peeshshana danddayiyaanaa? Taani ay oottanaadan Yihooway koyii?’—Leemiso 3:5, 6; Yaaqooba 1:5 nabbaba.

14. Nu ammanoy mino gidanaadan nuuni waatana koshshii?

14 Nuuni Yihoowa ammaniyoogaa mule aggokko. Bollaa maaddiya qumaa miyoogee nu bollaa minttiyoogaadan, Yihoowabaa tamaariyoogee nu ammanoy minnanaadan maaddees. Nuuni Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa  doommiyo wode, Yihoowabaanne A ogetubaa tamaarida. SHin guyyeppe, nuuni ciimma yohuwaa akeekana koshshees. PHawuloosi, ‘Mino qumay wozannaama asaassa’ giyo wode hegaa yootanawu koyiis. Nuuni tamaariyoobaa oosuwan peeshshiyoogan, aadhdhida eratettaa demmoos. Geeshsha Maxaafay, ‘Aadhdhida eratettay ubbaappe aadhdhees’ yaagees.—Leemiso 4:5-7; 1 PHeexiroosa 2:2.

15. Nuuni Yihoowa, qassi nu ishanttanne michchontta tumuppe siiqiyoogee keehi koshshiyaaba gidiyoy aybissee?

15 Issi uri minonne payya gidana danddayees; shin I hegaadan deˈanawu ba bollaa ubbatoo naagana koshshiyoogaa erees. Hegaadan, wozannaama asi Yihoowaara dabbotido dabbotaa minttidi deˈanawu minnidi oottana koshshiyoogaa erees. PHawuloosi hagaadan giis: “Ammanuwan intte de7iyaakkonne ane inttena qoridi pirddite.” (2 Qoronttoosa 13:5) SHin, nuuyyo mino ammanuwaappe aadhdhiyaabaa koshshees. Nuuni Yihoowa, qassi nu ishanttanne michchontta siiqiyo siiqoy ubbatoo diccana koshshees. PHawuloosi hagaadan giis: “Taani . . . eratetta ubbaa eriyaakkokka, qassi deriyaa harasaa efiyo ammanoi taassi de7iyaakkokka, siiqoi xayikko, taani aibanne gidikke.”—1 Qoronttoosa 13:1-3.

NE HIDOOTAN XEELAA WOTTA

16. Seexaanay nuuyyo aybi siyettanaadan koyii?

16 Seexaanay nuuni Yihoowa mule ufayssana danddayokko giidi qoppanaadan koyees. Nuuni hidootaa qanxxanaadaaninne nu metoy qaarettana danddayenna giidi qoppanaadan I koyees. Nuuni nu mala Kiristtaanetun ammanettanaadaaninne nuuni ufayttanaadan I koyenna. (Efisoona 2:2) Iitabaa qoppiyoogee nuna qohananne Yihoowaara nu dabbotido dabbotaa moorana danddayiyoogaa Seexaanay erees. SHin he qofaa  eqettanawu maaddiyaabaa Yihooway nuussi immiis. I nuussi hidootaa immiis.

17. Hidootay ay keena koshshiyaabee?

17 Geeshsha Maxaafay 1 Tasalonqqe 5:8n, nu hidootaa issi wotaaddaray olaa wode huuphiyaa qohuwaappe teqqanawu wottiyo birata qophiyaara geeddarssees; he birata qophiyaa “ufaissan naagi uttido atotettaa” yaagees. Yihooway qaalaa gelidobaa hidootan naagiyoogee nu qofaa naagananne iitabaa qoppiyoogaa agganaadan nuna maaddana danddayees.

18, 19. Yesuusi hidootan waani minettidee?

18 Yesuusi hidootan naagiyoobay I minnanaadan oottiis. I saˈan deˈido wurssetta qammi, A bollan metoy bolli bollan gakkiis. A mata laggee A aatti immiis. Hara laggee qassi A kashi erikke giis. Harati A aggidi baqatidosona. A biittaa asay A bolli denddiis; qassi eti I waayettidi hayqqanaadan koyidosona. I he tuggaa genccanaadan maaddidabay  aybee? “Yesuusi yeellaa karidi, wodeppe au de7iya ufaissaa gishshau, masqqaliyaa bolli misimaariyan xishettidi haiqqanaagaa genccidi, Xoossaa kawotaa araataappe ushachcha baggaara uttiis.”—Ibraawe 12:2.

19 Yesuusi I ammanettidaagaa gidiyoogee, ba Aawaa bonchchissanaagaanne Seexaanay worddanchcha gidiyoogaa qonccissanaagaa eriis. He hidootay awu gita ufayssaa demissiis. I mata wode ba Aawaara saluwan zaarettidi gayttanaagaakka eriis. He hidootay I genccanaadan maaddiis. Yesuusadan, nuuni nu hidootan xeelaa wottana koshshees. Hegee aybi gakkinkka nuuni genccanaadan maaddana.

20. Neeni loˈˈobaa qoppanaadan aybi maaddana danddayii?

20 Yihooway ne ammanuwaanne ne genccaa akeekees. (Isiyaasa 30:18; Milkkiyaasa 3:10 nabbaba.) I “neeyyo ne wozanaa amuwaa” immanawu qaalaa geliis. (Mazamure 37:4) Hegaa gishshawu, ne hidootan ubbatoo  xeelaa wotta. Neeni hidootaa qanxxanaadaaninne Yihooway qaalaa gelidobay mule polettenna gaada qoppanaadan Seexaanay koyees. SHin neeni iitabaa qoppiyoogan xoonettana bessenna! Ne hidootay neeyyo darin qoncci beettennaagaa akeekikko, Yihooway maaddanaadan woossa. Piliphphisiyuusa 4:6, 7n deˈiya qofaa hassaya: “Xoossaa intte woossiyo woosa ubban a keehi galatiiddi, inttena koshshiyaabaa ubbau woossiteppe attin, issibaukka hirggoppite. Qassi asa eratettaa ubbaappe aadhdhiya Xoossaa sarotettai intte wozanaanne intte qofaa Godaa Yesuus Kiristtoosa baggaara naagana.”

21, 22. (a) Yihooway saˈawu halchchidobi aybee? (b) Neeni ay oottanawu murttadii?

21 Sinttappe hanana ufayssiyaabaa ubbatoo wodiyaa bazzada wotta dentta qoppa. Mata wode, ubba asay Yihoowayyo goynnana. (Ajjuutaa 7:9, 14) Ooratta alamiyan deˈoy ay mala gidanaakko qoppa. Hegee nuuni qoppana danddayiyo aybippenne aadhdhiyaaba gidana! Seexaanay, daydanttatinne iitatetta ubbay xayana. Neeni sahettakka, qassi hayqqakka. Neeni ubba galla xiskkuwaappe denddiyo wode daafurakka, qassi deˈuwan ufayttana. Saˈay gannate gidanaadan ubbay issippe oottana. Ubbawu loˈˈo qumay deˈana; qassi eti hirggennan woppu giidi deˈana. Asay meqettaa iita gidenna woy danobaa oottiyaagaa gidenna; shin issoy issuwawu wozanappe kehiyaagaa gidana. Guyyeppe, saˈan deˈiya asa ubbay “Xoossaa naati ailletettaappe kiyido bonchcho kessaa” kiyana.—Roome 8:21.

22 Neeni Yihoowa mata Dabbo oottanaadan I koyees. Hegaa gishshawu, Yihoowayyo azazettanawunne galla galla akko shiiqanawu neeyyo danddayettida ubbabaa ootta. Nuuni ubbay Xoossaa siiquwan merinawu deˈanaadan amottoos!—Yihudaa 21.