Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

 SHEMPPO 4

Maataa Bonchchana Bessiyoy Aybissee?

Maataa Bonchchana Bessiyoy Aybissee?

“Asa ubbaa bonchchite. Intte ishantta siiqite. Xoossau yayyite. Kawo bonchchite.”—1 PHEEXIROOSA 2:17.

1, 2. (a) Nuuni O azazuwaa kaallana koshshii? (b) Ha shemppuwan nuuni pilggana oyshati awugeetee?

NAATETTAN, ne aaway woy aayyiyaa neeni oottanawu koyennabaa oottanaadan nena oychchennan waayi aggana. Neeni nena yelidaageeta siiqiyo gishshawu, etayyo azazettana koshshiyoogaa eraasa. SHin, neeni etayyo ubbatoo azazettanawu koyennan aggana danddayaasa.

2 Nu Aaway Yihooway nuna siiqiyoogaa eroos. I nuuyyo koshshiyaabaa kunttees; qassi deˈuwawu koshshiya ubbabay nuussi deˈanaadan oottees. Nuuyyo ushachchanaadan koshshiya kaaletuwaa nuussi I immees. Issi issitoo, nuuyyo kaaletuwaa immanawu I hara asaa goˈettees. Nuuni Yihoowa maataa bonchchana koshshees. (Leemiso 24:21) SHin, azazuwaa azazettiyoogee issi issitoo nuna metiyoy aybissee? Nuuni azazuwaa kaallanaadan Yihooway koyiyoy aybissee? Qassi nuuni A maataa bonchchiyoogaa waati bessiyoo?—Wurssetta Qofaa 9 xeella.

MAATAA BONCHCHIYOOGEE METIYAABAA GIDIYOY AYBISSEE?

3, 4. Asay waanidi nagaranchcha gididee? Nuuni harati azaziyoobaa azazettanawu metootana danddayiyoy aybissee?

3 Asay ubbatoo makkalanawu koyees. Koyro bitaneenne maccaasiyaa, Addaameenne Hewaana nagaraa oottoosappe haa simmin hegaa mala. Eti wottiyoobi baynnaageeta gididi merettikkonne, Xoossaa maataa bolli  makkalido wode nagaranchcha gididosona. He wodeppe doommidi ubba asay nagaranchcha gididi yelettees. Nuuni nagaranchcha gidiyoogee Yihoowanne asaa azazuwaa azazettanawu metootanaadan oottiya gaaso gidana danddayees. Yihooway azazuwaa immanawu goˈettiyo asatikka nagaranchcha gidiyoogee hara gaaso.—Doomettaabaa 2:15-17; 3:1-7; Mazamure 51:5; Roome 5:12.

4 Nuuni nagaranchcha gidiyo gishshawu otorettoos. Otoroy nuuni azazuwaa azazettanawu metootanaadan oottees. Leemisuwawu, beni Israaˈeelan Ba asaa kaalettanaadan Yihooway Muusa dooriis. Yihoowawu daro layttawu haggaazida Qoraahi otorettidi Muusa keehi kariis. Muusee Xoossaa asaa kaalettiyaagaa gidikkokka, otorettiya asa gidenna. Muusee he wode deˈiya asaappe aaruwan bana ziqqi oottiyaagaa gidiyoogee odettiis. SHin, Qoraahi Muusee azaziyoobaa azazettenna. Haray atto, daro asay aara issippe Muuse bolli makkalanaadan ammanttiis. Qoraaha bollinne makkalidaageetu bolli aybi gakkidee? Eti hayqqidosona. (Qoodaabaa 12:3; 16:1-3; 31-35) Otoroy qohiyaabaa gidiyoogaa nuuni tamaaranaadan maaddiya leemiso gidiya darotubay Geeshsha Maxaafan odettiis.—2 Hanidabaa Odiya 26:16-21; Wurssetta Qofaa 10 xeella.

5. Issi issi asay ba maataa bessenna ogiyan waati goˈettidee?

5 “Maatay moorobaa ootissees” giyoogaa siyennan aggakka. Asi deˈido wode ubban, daro asay ba maataa bessenna ogiyan goˈettiis. (Eranchchaa 8:9 nabbaba.) Leemisuwawu, Saaˈooli Israaˈeela biittan kawo gidanaadan Yihooway A doorido wode, I loˈˈonne bana ziqqi oottiya asa. SHin, I otorettiyoogeenne qanaatiyoogee xillo asa gidida Daawita yedettanaadan oottiis. (1 Sameela 9: 20, 21; 10:20-22; 18:7-11) Guyyeppe, Daawiti kawo gidiis; qassi I Israaˈeelan kawotida loˈˈo kawotuppe issuwaa. SHin takkidi, Daawiti ba maataa bessenna ogiyan goˈettiis. I Ooriyoona machchee Berssaabiira zinˈˈiis; qassi I Ooriyooni olan hayqqanaadan yeddiyoogan ba nagaraa genttanawu maliis.—2 Sameela 11:1-17.

NUUNI YIHOOWA MAATAA BONCHCHANA BESSIYOY AYBISSEE?

6, 7. (a) Nuuni Yihoowa siiqiyoogee ay oottanaadan nuna denttettii? (b) Azazettiyoogee metiyaabaa gidiyo wodekka azazettanaadan Yesuusa hanotay nuna waati maaddii?

6 Nuuni Yihoowa siiqiyo gishshawu, A azazuwaa bonchchoos. Nuuni aybippenne woy ooppenne aattidi Yihoowa siiqiyo gishshawu, A ufayssanawu koyoos. (Leemiso 27:11; Marqqoosa 12:29, 30 nabbaba.) Koyro azinaynne machchiyaa Edene ataakiltte sohuwan deˈido wodiyaappe doommidi, asay Yihoowa maataa siranaadan Seexaanay koyiis. Nuuni ay oottanaakko nuussi yootiyo maatay Yihoowawu baawa giidi nuuni qoppanaadan Dabloosi koyees. SHin, hegee worddo gidiyoogaa nuuni eroos. Nuuni, “Nu Godau Xoossau, neeni bonchchuwaa, sabaanne wolqqaa ekkanau bessaasa. Aissi giikko, ubbabaa neeni medhdhadasa” yaagiya qofaa maayoos.—Ajjuutaa 4:11.

7 Neeni naatettan, ne aawaayyoonne ne aayeeyyo azazettanawu koyenna wodekka azazettanaadan tamaarennan aggakka. Hegaadan, Yihoowa ashkkarati ayyo azazettiyoogee issi issitoo metana danddayees. SHin, nuuni Yihoowa siiqiyoonne bonchchiyo gishshawu, ayyo azazettanawu nu danddayiyo ubbabaa oottoos. Yesuusi nuussi leemiso. Azazettanawu metiya woy injjetenna wodiyankka I Yihoowayyo azazettiis. I ba Aawaayyo, “Neeni koyiyoobai hanoppe attin, taani koyiyoobai  hanoppo” yaagidoy hegaassa.—Luqaasa 22:42; Wurssetta Qofaa 11 xeella.

8. Yihooway nuna kaalettiyo issi issi ogeti awugeetee? (“ Zoriyaa Siya” giya saaxiniyaa xeella.)

8 Ha wodiyan Yihooway nuna dumma dumma ogiyan kaalettees. Leemisuwawu, Geeshsha Maxaafaa I nuussi immiis. Gubaaˈe cimatakka nuussi immiis. Nuna kaalettanaadan Yihooway goˈettiyoogeeta nuuni bonchchiyo wode, A maataa bonchchoos. Nuuni eta maaduwaa ixxikko, Yihoowa ixxoos giyoogaa. Israaˈeelati Muusa eqettido wode, Yihooway hegaa xaasayidi xeellibeenna. Hegaa I eti bana eqettidabadan xeelliis.—Qoodaabaa 14:26, 27; Wurssetta Qofaa 12 xeella.

9. Kaaletuwaa kaallanaadan siiqoy nuna waati denttettii?

9 Nuuni maataa bonchchiyoogee, nu ishanttanne michchontta siiqiyoogaakka bessiyaaba. Ane hegaa hagaadan qoppa. Meretay daafabaa gattiyo wode, qohettidaageeta maaddiya citay darotoo danddayettida keenan daro asaa ashshanawu issippe oottees. He citay loytti maaddanawu, hegaa darajjayiya uraa koshshees; qassi citaa yameti ubbay kaaletuwaa kaallana koshshees. SHin, issi uri kaaletuwaa xaasayidi ba koyidobaa oottikko shin? I hegaadan oottiyoy loˈˈobaa qoppidi gidikkonne, I kaaletuwaa kaallennan ixxidoogee citan aara oottiyaageetu bolli metuwaa kaalettana danddayees; eta keehi qohana danddayees. Hegaadan, nuuni Yihooway immiyo kaaletuwaanne I maataa immidoogeeti immiyo kaaletuwaa kaallennan ixxikko, harati qohettana danddayoosona. SHin, nuuni Yihoowayyo azazettiyo wode, nu ishantta siiqiyoogaanne Yihooway giigissidobaa bonchchiyoogaa bessoos.—1 Qoronttoosa 12:14, 25, 26.

10, 11. Nuuni ay pilgganee?

 10 Yihooway nuuni oottanaadan koyiyo ubbabay nuna maaddiyaaba. Nuuni maataa son, gubaaˈiyaaninne deriyaa heemmiyaageetuura gayttidaagan bonchchiyoogee nuna maaddana.—Zaarettido Wogaa 5:16; Roome 13:4; Efisoona 6:2, 3; Ibraawe 13:17.

11 Nuuni harata bonchchanaadan Yihooway ayssi koyiyaakko eriyoogee nuuni hegaadan oottanaadan maaddana danddayees. Nuuni nu deˈuwan heezzu ginatun bonchchiyoogaa waati bessana danddayiyaakko ane loytti pilggoos.

BONCHCHIYOOGAA SON WAATI BESSIYOO?

12. Azinay maataa bonchchiyoogaa waati bessana danddayii?

12 Yihooway so asaa deˈuwaa doomissiis; qassi so asa ubbawu oosuwaa immiis. So asay ubbay banttappe Yihooway  koyiyoobaa akeekiyo wode, so asaa deˈoy giiga gidananne so asay ubbay goˈettana. (1 Qoronttoosa 14:33) Azinay so asawu huuphe gidanaadan oottiday Yihoowa. Hegaa giyoogee I ba machcheeyyoonne ba naatuyyo koshshiyaabaa kunttanaadaaninne eta siiquwan kaalettanaadan Yihooway appe koyees giyoogaa. Hegaa gishshawu, azinay etawu waati qoppiyaakko Yihooway oychchiyo gishshawu zaarana bessees. Kiristtaane azinay kehanne siiqiyaagaa; qassi Yesuusi gubaaˈiyaa oyqqidoogaadan ba soo asaa oyqqees. Azinay hegaadan oottiyo wode, I Yihoowa bonchchees.—Efisoona 5:23; Wurssetta Qofaa 13 xeella.

Kiristtaane aaway ba soo asawu koshshiyaabaa kunttiyo wode Kiristtoosa milatees

13. Machchiyaa maataa bonchchiyoogaa waata bessana danddayay?

13 Kiristtaane machcheeyyookka keehi koshshiyaanne bonchcho maatay deˈees. A ba azinay so asaa loytti  kaalettanawu minni oottiyo wode maaddawusu. Aara issippe naata loohissiyo aawatettay iyyo deˈees. Naati bonchchiyaageeta gidanaadan A tamaarissiyo issi ogee leemiso gidiyoogaa. (Leemiso 1:8) A ba azinaa bonchchawusunne I kuuyidoban aara hashetawusu. Issiban aara maayettenna wodekka, A bawu siyettiyaabaa kehatettaaninne bonchchuwan yootawusu. Issi michchiyaa Yihoowa Markka gidenna uraa gelikko, metiyaabay daro. SHin A ba azinaa ubbatoo siiqikkonne bonchchikko, issi gallassi ikka Yihoowa eranawunne ayyo goynnanawu koyana danddayees.—1 PHeexiroosa 3:1 nabbaba.

14. Naati maataa bonchchiyoogaa waati bessana danddayiyoonaa?

14 Yihooway naata xoqqu oottidi xeellees; qassi etawu naaguwaanne kaaletuwaa koshshees. Naati bantta aawaassinne aayeessi azazettiyo wode, eta ufayssoosona. Ubbaappe aaruwan, eti azazettiyoogan Yihoowa bonchchoosonanne A ufayssoosona. (Leemiso 10:1) Daro keettan, naati aawaa xallaara woy aayee xallaara diccoosona. Hegee yelidaageetuyyookka naatuyyookka keehi metiyaabaa gidana danddayees. SHin naati azazettiyo wodenne bantta aayyiyo woy bantta aawaa maaddiyo wode, so asaa deˈoy keehi giiga gidana. Hanotay ayba gidikkonne, wottiyoobi baynna so asi baawa. SHin so asay ubbay Yihoowa kaaletuwaa kaalliyo wode, ubba keettaa asay ufayttana danddayees. Hegee so asaa deˈuwaa doomissida Yihoowa bonchchissees.—Efisoona 3:14, 15.

BONCHCHIYOOGAA GUBAAˈIYAN WAATI BESSIYOO?

15. Nuuni gubaaˈiyan maataa bonchchiyoogaa waati bessana danddayiyoo?

15 Yihooway Kiristtaane gubaaˈiyaa baggaara nuna kaalettees; qassi gubaaˈiyan I Yesuusawu kumetta maataa  immiis. (Qolasiyaasa 1:18) Qassi Yesuusi saˈan deˈiya Xoossaa asawu koshshiyaabaa kunttanaadan ‘ammanettida wozannaama ashkkarawu’ aawatettaa immiis. (Maatiyoosa 24:45-47) Ha wodiyan, “ammanettida wozannaama ashkkarai” Bolla Gididi Heemmiyaagaa. Bolla Gididi Heemmiyaagee nu ammanuwaa minttanawu maaddiyaabaa koshshiya wodiyan immees. Bolla Gididi Heemmiyaagee kumetta saˈan deˈiya gubaaˈiyaa maaddiya cimatuyyo, gubaaˈiyawu oottiyaageetuyyoonne woradaa xomoosiyaageetuyyo kaaletuwaa immees. Nuussi koshshiyaabaa kunttiyo aawatettay he ubba ishanttussi deˈees. Eti he aawatettan koyettiyaabaa waati oottiyaakko Yihoowayyo zaaruwaa yootana. Hegaa gishshawu, nuuni eta bonchchiyo wode, Yihoowa bonchchoos.—1 Tasalonqqe 5:12; Ibraawe 13:17 nabbaba; Wurssetta Qofaa 14 xeella.

16. Nuuni cimatinne gubaaˈiyawu oottiyaageeti geeshsha ayyaanan sunttettoosona giyoy aybissee?

16 Cimatinne gubaaˈiyawu oottiyaageeti gubaaˈee ammanettidi issippetettan deˈanaadan maaddoosona. Eti nuugaadan nagaranchcha asa gidiyoogee erettidaagaa. Yaatin, eti waani sunttettiyoonaa? He ishantti Geeshsha Maxaafan odettidaagaadan banttappe koyettiyaabaa oottana bessees. (1 Ximootiyoosa 3:1-7, 12; Tiitu 1:5-9) Geeshsha Maxaafaa xaafidaageeti he koyettiyaabaa qonccissanaadan Yihooway geeshsha ayyaanaa baggaara eta maaddiis. Gubaaˈe cima woy gubaaˈiyawu oottiyaagaa gididi ooni sunttettana bessiyaakko gubaaˈe cimati haasayiyo wode Yihooway ba geeshsha ayyaanaa immanaadan woossoosona. Gubaaˈiyaa kaalettiyay Yesuusanne Yihoowa gidiyoogee qoncce. (Oosuwaa 20:28) He asati nuna maaddanawu sunttettidosona; qassi nuuyyo  koshshiyaabaa kunttanawu Xoossay immido imota.—Efisoona 4:8.

17. Bonchchiyoogaa bessanawu issi michchiyaa issi issi wode waatana koshshii?

17 Gubaaˈiyan imettiyaabaa oottanawu gubaaˈe cimati woy gubaaˈiyawu oottiyaageeti issi issitoo deˈennan aggana danddayoosona. Xammaqettida hara ishantti maaddana danddayoosona; shin he ishantti baynnaba gidikko, xammaqettida issi ishay oottana bessiyo oosuwaa issi michchiyaa oottana koshshennan aggenna. Hegaadan gidikko, A ba huuphiyaa kammanawu shaashiyaa qacana woy qophiyaa wottana danddayawusu. (1 Qoronttoosa 11:3-10) Yaatiyoogan, A sonkka gubaaˈiyankka Yihooway maataa immidoogeeta bonchchawusu.—Wurssetta Qofaa 15 xeella.

DERIYAA HEEMMIYAAGEETA BONCHCHIYOOGAA WAATI BESSIYOO?

18, 19. (a) Nuuni Roome 13:1-7n deˈiya qofaappe ay tamaariyoo? (b) Nuuni kawotettata bonchchiyoogaa waati bessiyoo?

18 Ha wodiyan, deriyaa heemmiyaageetuyyo amarida maatay deˈanaadan Yihooway paqqadiis; qassi nuuni eta bonchchana bessees. Eti suure oottananne asawu koshshiyaabaa giigissana mala biittaanne issi heeran deˈiya asaa darajjayoosona. Kiristtaaneti Roome 13:1-7n deˈiya azazuwaa azazettoosona. (Nabbaba.) Nuuni ‘deriyaa heemmiyaageeta’ bonchchoos; qassi nuuni deˈiyo biittaa higgiyawu woy heeraa higgiyawu azazettoos. He higgee nu soo asawu, nu oosuwawu, woy nu aquwawu maaddana danddayees. Leemisuwawu, nuuni giiraa qanxxoos; qassi kawotettay koyiyo qitsiyaa maara kunttoos. SHin, kawotettay Xoossaa higgiyaara maayettennabaa oottanaadan nuna oychchikko, nuuni  waatana bessii? Kiitettida PHeexiroosi, “Nuuni asau azazettanaappe Xoossau azazettanau bessees” yaagiis.—Oosuwaa 5:28, 29.

19 Nuuni kawotettaa sunttaa, hegeekka daannaa woy polisiyaa haasayissiyo wode ubbatoo eta bonchchana bessees. Yelaga Kiristtaaneti bantta asttamaaretanne timirtte keettan oottiya harata bonchchoosona. Ooso sohuwan, nuna ootissiyaagaa hara oosanchchati bonchchana xayikkonne, nuuni bonchchoos. Nuuni yaatiyo wode, issi issitoo metiyaabaa gidikkokka, sunttata bonchchida kiitettida PHawuloosa milatoos. (Oosuwaa 26:2, 25) Harati nuna maara oyqqana xayikkonne, nuuni eta ubbatoo bonchchoos.—Roome 12:17, 18 nabbaba; 1 PHeexiroosa 3:15.

20, 21. Nuuni harata bonchchiyo wode hanana danddayiya loˈˈobay aybee?

20 Kumetta saˈan, asay harata kaseegaadan bonchchenna. SHin, Yihoowa asay dummatees. Nuuni ubba asaa bonchchana koyoos. Nuuni kiitettida PHeexiroosi, “Asa ubbaa bonchchite” giidi azazido azazuwaa kaalloos. (1 PHeexiroosa 2:17) Nuuni harata bonchchiyo wode, eti akeekoosona. Yesuusi hagaadan giis: “Asi intte oottiyo lo77o oosuwaa be7idi, saluwan de7iya intte Aawaa galatana mala, intte poo7oi asa sinttan poo7o.”—Maatiyoosa 5:16.

21 Nuuni son, gubaaˈiyaaninne nu deˈuwan haraban bonchchiyoogaa bessiyo wode, nuuni loˈˈoban leemiso gidiyoogee harati Yihoowabaa loyttidi tamaaranawu koyanaadan oottana danddayees. Qassi nuuni harata bonchchiyoogee Yihoowa bonchchiyoogaa bessiyaaba. Hagee Yihooway ufayttanaadan ootteesinne nuuni A siiqiyoogaa bessees.