Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

 SHEMPPO 13

Ubba Baalati Xoossaa Ufayssiyoonaa?

Ubba Baalati Xoossaa Ufayssiyoonaa?

“Godaa ufaissiyaabai aibakko tamaarite.”—EFISOONA 5:10.

1. Nu goynoy Yihoowa ufayssiyaagaa gidanaadan nuuni ay oottana koshshii, qassi aybissi?

YESUUSI hagaadan giis: ‘Aawawu tumaappe goynniyaageeti ayyaanaaninne tumatettan goynnana. Ayssi giikko, asi baayyo goynnana mala, Aaway koyiyoogeeti hageetu mala.’ (Yohaannisa 4:23; 6:44) Nuuni ubbay “Godaa ufaissiyaabai aibakko” ubbatoo tamaarana bessees. (Efisoona 5:10) Hegaadan oottiyoogee issi issitoo metees. Yihoowa ufayssennabaa nuuni oottanaadan Seexaanay nuna balettanawu malees.—Ajjuutaa 12:9.

2. Siinaa Deriyaa matan aybi hanidaakko qonccissa.

2 Seexaanay nuna balettanawu waati malii? Issi ogee nuuni suure gididabaanne suure gidennabaa shaakki eranawu metootanaadan oottiyoogaa. Israaˈeelati Siinaa Deriyaa matan dunkkaanido wode eta aybi gakkidaakko akeeka. Muusee deriyaa kiyiis; qassi dunkkaanidosaa I simmanaashin asay A naagiiddi takkiis. Wurssettan, eti naagiyoogan salettidi, banttawu eeqa xoossaa medhdhanaadan Aaroona oychchidosona. I mara milatiya eeqaa worqqaappe medhdhiis. Yaatin asay baalaa bonchchiis. Eti maraa yuushuwan duridosonanne marawu goynnidosona. Marawu goynniyoogaa eti Yihoowawu tumuppe goynniyaabadan qoppidosona. SHin asay he hanotaa “GODAA baalaa” gallassadan qoppidoogee, hegee likke gidanaadan oottenna. Yihooway hegaa eeqa goynodan  xeelliis; qassi etappe daroti hayqqidosona. (Kessaabaa 32:1-6, 10, 28) Hegaappe nuuni tamaariyoobay aybee? Nena cimmoppa. ‘Tunabaa bochchoppa,’ qassi suure gididabaanne suure gidennabaa Yihooway nena tamaarissanaadan eeno ga.—Isiyaasa 52:11; Hizqqeela 44:23; Galaatiyaa 5:9.

3, 4. Asay dosiyo issi issi baalatu doomettaa pilggiyoogee loˈˈo gididoy aybissee?

3 Yesuusi saˈan deˈido wode, geeshsha goynuwawu leemiso gidanaadan I kiittidoogeeta loohissiis. I hayqqi simmin, kiitettidaageeti ooratta erissiyo ashkkarata Yihooway kessido maarata tamaarissiyoogaa aggibookkona. SHin kiitettidaageeti hayqqi simmin, wordduwaa tamaarissiyaageeti bala qofaynne eeqa goyno meezee, qassi baalati gubaaˈiyan doommanaadan oottidosona. Ubba eti issi issi eeqaa baalati Kiristtaane baala milatanaadan eta sunttaa laammidosona. (2 Tasalonqqe 2:7, 10; 2 Yohaannisa 6, 7) He baalatuppe darota ha wodiyankka asay dosees; qassi hegeeti worddo ammanoynne iita ayyaana oosoy aakkanaadan oottoosona. *Ajjuutaa 18:2-4, 23.

4 Ha wodiyan kumetta saˈan, asay baalata xoqqu ootti xeellees. SHin, Yihooway issi issibaa waati xeelliyaakko neeni eriyo wode, amarida baalata xeelliyaagan ne qofaa laammana koshshiyoogaa akeekana danddayaasa. Hegee metiyaaba gidana danddayees; shin Yihooway nena maaddanaagaa ammanettana danddayaasa. He baalata xeelliyaagan Yihoowayyo aybi siyettiyaakko nuuni akeekanaadan, asay dosiyo issi issi baalatu doomettaa ane pilggoos.

 UFAYSSA MASQQALAY WAANI DOOMMIDEE?

5. Yesuusi Tisaase 25n yelettibeennaagaa bessiya ayba naqaashi deˈii?

5 Alamiyan daro heeran, Yesuusi yelettido gallassaa giidi daro asay qoppiyo Tisaase 25n, Ufayssa Masqqalay bonchchettees. Geeshsha Maxaafay Yesuusi yelettido gallassaa woy qassi aginaa yootenna; shin yelettido wodiyaabaa yootees. Luqaasi Yesuusi Beetaliheemen yelettidoogaa yootido wode, bantta dorssaa wudiyaa heemmiiddi ‘dembban aqida asati deˈiyoogaa’ yootiis. (Luqaasa 2:8-11) Beetaliheemen Tisaase aginay meeggiyo, bukkiyoonne shachchay wodhdhiyo wode gidiyo gishshawu, henttanchchati bantta dorssaa wudiyaara qammi karen aqana danddayokkona. Nuuni hegaappe ay tamaariyoo? Yesuusi Tisaase aginan gidennan, carkkuwaa hanotay loˈˈo gidido wodiyan yelettiis. Geeshsha Maxaafaa naqaashaykka taarikiyaa naqaashaykka bessiyoogaadan, nuuni ha wodiyan Masqqalaanne Xiqimitaa giyo aginaa heeran I yelettiis.

6, 7. (a) Asay dosiyo Ufayssa Masqqalaa daro meezeti waani doommidonaa? (b) Nuuni imotaa immiyo gaasoy ayba gidana bessii?

6 Yaatin, Ufayssa Masqqalay waani doommidee? Hegee eeqa baalatuppe yiidaba; hegeekka Satern giyo goshshaa xoossaa baalaa bonchchiyo, Saternaaliyaa giyo Roomatu baala. Ze Ensayklopidiya Amarkkaana giyo maxaafay hagaadan gees: “Tisaase baggan Roomati bonchchiyo Saternaaliyaa baalay, muussan ushshan ufayttiyo Ufayssa Masqqalaa daro meezetuyyo denddo gidiis. Leemisuwawu, gita gibiraa giigissiyoogee, imotaa immiyoogeenne muqaaddaa eettiyoogee he baalaappe yiidaba.” Qassi, Mitra giyo Parssetu awa ayfiyaa xoossay yelettido gallassay he wode Tisaase 25n bonchcheettees.

 7 SHin, ha wodiyan Ufayssa Masqqalaa bonchchiya daro asay hegawu denddoy eeqa goyno giidi qoppenna. Eti Ufayssa Masqqalaa so asaara aattiyo, loˈˈo qumaa miyoonne imotaa immiyo wodedan qoppoosona. Nuuni nu soo asaanne nu laggeta siiqoos; qassi Yihooway ba ashkkarati issoy issuwawu immanaadan koyees. Naaˈˈantto Qoronttoosa 9:7y, ‘Xoossay ufayssan immiya uraa siiqees’ yaagees. Nuuni haratuyyo dumma gallassa xallan immanaadan Yihooway koyenna. Yihoowa asay haratuppe aybanne naagennan, layttaa giddon  awudekka laggetuyyoonne so asaayyo imotaa immiyoogaaninne etaara wodiyaa aattiyoogan ufayttees. Eti harata siiqiyo gishshawu immoosona.—Luqaasa 14:12-14.

Baalatu doomettaa eriyoogee aybippe naagettana bessiyaakko eranaadan nuna maaddana danddayees

8. Xoolinttiyaa paydiyaageeti Yesuusawu imotaa immido wode I biron yelettida naˈee? Qonccissa.

8 Ufayssa Masqqalaa wode imotaa immiyoogee bessiyaaba giidi qonccissanawu, mehee aqiyoosan deˈiya biron yelettida Yesuusawu heezzu asati imotaa ehiidoogaa daro asay yootees. Amarida asay Yesuusa oychchidoogeenne imotaa ehiidoogee tuma. Beni wode, bonchchettida issi urawu imotaa ehiyoogee meeze gididaba. (1 Kawotu Maxaafaa 10:1, 2, 10, 13) SHin he asati xoolinttiyaa paydiya, kaayiyaanne Yihoowawu goynnenna asata gidiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootiyoogaa neeni eray? Qassi, eti Yesuusa oychchidoy I biron yelettidi mehee aqiyoosan deˈiyo wode gidenna. Eti A guyyeppe oychchidosona; I he wode son deˈees. Hegaa bollikka, xoolinttiyaa paydiyaageeti arshsho baggaappe yaanaashin amarida agina ekkennan aggenna. Eti gakkiyo wode naˈay, Yesuusi biron yelettida naˈa gidenna.—Maatiyoosa 2:1, 2, 11.

YELETA GALLASSAA BONCHCHIYOOGAABAA GEESHSHA MAXAAFAY YOOTIYOOBAY AYBEE?

9. O Yeleta gallassay bonchchettidoogaa Geeshsha Maxaafay yootii?

9 Naˈi yelettiyo gallassay ufayssiya gallassa. (Mazamure 127:3) SHin hegaa giyoogee nuuni yeleta gallassaa bonchchana bessees giyoogaa gidenna. Ane hagaa akeeka: Naaˈˈu asatu yeleta gallassaa xallay bonchchettidoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. Issoy Gibxxe Kawuwaa Paaroona yeleta gallassaa, haray qassi Kawuwaa Heeroodis Anttiphaasa yeleta gallassaa. (Doomettaabaa 40:20-22; Marqqoosa 6:21-29 nabbaba.) Ha naaˈˈu kawotikka Yihoowa  ashkkarata gidokkona. Yihoowawu goynniya issi urinne yeleta gallassaa bonchchidoogaa Geeshsha Maxaafay yootenna.

10. Yeleta gallassaa bonchchiyoogaa beni Kiristtaaneti waati xeellidonaa?

10 Ze World Buuk Ensayklopidiya giyo maxaafay beni Kiristtaaneti “O yeleta gallassaa bonchiyoogaakka eeqawu goynniya asaa meeze giidi qoppidoogaa” yootees. He meezetuyyo denddoy worddo ammano. Leemisuwawu, beni wode Giriiketi issi uri yelettiyo wode he sohuwaa yiya issi ayyaana meretay A naagees giidi ammanoosona. Eti he ayyaana meretay he uri yelettido gallassi yelettida issi xoossaara gayttidabadan qoppoosona. Hegaa bollikka, yeleta gallassaa bonchchiyoogee eeqa ammano xallaara gidennan, xoolinttiyaa paydiyoogaarakka gayttidaba.

11. Kehiyoogaa xeelliyaagan Yihooway nuuppe koyiyoobay aybee?

11 Daro asay ba yeleta gallassaa asay bana nashshananne siiqana bessiyo dumma gallassadan qoppees. SHin nuuni nu soo asaayyoonne laggetuyyo issi gallassa xalla gidennan, laytta kumettan siiquwaa bessana danddayoos. Nuuni ubbatoo qarettiyaageetanne kehiyaageeta gidanaadan Yihooway koyees. (Oosuwaa 20:35 nabbaba.) I nuuyyo alˈˈo imota gidida deˈuwaa immido gishshawu yeletido gallassaa xallan gidennan, ubba gallassi A galatoos.—Mazamure 8:3, 4; 36:9.

Tumu Kiristtaaneti harata siiqiyo gishshawu immoosona

12. Nu yeleta gallassaappe nu hayqqiyo gallassay waani loˈˈo gidana danddayii?

12 Eranchchaa 7:1y hagaadan gees: “Waagai al77o gidido lo77o shittuwaappe lo77o sunttai aadhdhees; yelettiyo gallassaappekka haiqqiyo gallassai lo77o.” Nu yeleta gallassaappe nu hayqqiyo gallassay waani loˈˈo gidana danddayii? Nuuni yelettiyo wode, loˈˈoba gidin woy iitaba  gidin, aybanne oottibookko. SHin nuuni Yihoowayyo haggaazanawunne haratuyyo loˈˈobaa oottanawu nu deˈuwaa goˈettiyo wode, “lo77o sunttai” nuussi deˈanaadan oottoos; qassi nuuni hayqqi simminkka Yihooway nuna hassayana. (Iyyooba 14:14, 15) Yihoowa asay ba yelettido gallassaa woy Yesuusi yelettido gallassaa bonchchenna. Nuuni bonchchanaadan Yesuusi azazidoy ba hayquwaa Hassayiyo Baala xalla.—Luqaasa 22:17-20; Ibraawe 1:3, 4.

 PAASIKAA BAALAA DOOMETTAA

13, 14. Tumu Kiristtaaneti Paasikaa Baalaa bonchchennay aybissee?

13 Paasikaa Baalay Kiristtoosi hayquwaappe denddiyoogaa hassayanawu giidi banttana Kiristtaane giyaageeti bonchchiyo baala. SHin, Kiristtoosi I hayquwaappe denddidoogaa bonchchanaadan azazidee? CHii, azazibeenna. Beni Kiristtaaneti Paasikaa Baalaa bonchchibeennaagaanne hegaa denddoy beni eeqa goyno meeze gidiyoogaa taarikiyaa maxaafati yootoosona. Ensayklopidiya Birtaanikaa giyo maxaafay hagaadan gees: “Paasikaa Baalaa bonchchiyoogaa bessiyaabi Ooratta Maachchan baawa. . . . Amarida gallassata geeshshadan bonchchiyoogee beni Kiristtaaneti mule qoppibeennaba.”

14 Yihooway ba Naˈaa dendduwaara asay worddo haymaanootiyaa meezeta walakkiyoogaa beˈiyo wode, I ufayttii? Ufayttenna. (2 Qoronttoosa 6:17, 18) Qassi nuuni Yesuusa dendduwaa bonchchanaadan Yihooway mule koyibeenna.

OORATTA LAYTTAA BONCHCHIYOOGAA

15. Ooratta Layttaa baalaa meezetussi doomettay aybee?

15 Ooratta layttaa bonchchiyo gallassaynne hegaara gayttida meezeti biittaappe biittan dummatoosona. Ha baalatu dendduwaa xeelliyaagan, Ze World Buuk Ensayklopidiya giyo maxaafay hagaadan gees: “Rooma biittaa haariya Juuliyes Qeesaari Jeenuware [Ichchashe] 1, 46 K.K., Ooratta Layttay Bonchchettiyo Gallassa gidanaadan oottiis. Rooma asay he gallassaa, dirssaa penggetussi, keettaa penggetussinne doomettaabaassi xoossa gidida, Jeenasa bonchchiyo gallassa oottidosona. Jeenuware aginay issoy sintta baggi, haray qassi guyye baggi xeelliya naaˈˈu somˈˈoy deˈiyo Jeenasa sunttan sunttettiis.”  Yaatiyo gishshawu, Ooratta Layttaa baalawu doomettay eeqaa goyno.

XOOSSAA UFAYSSIYA BULLACHCHAA

16, 17. Nuuni bullachchaa kessanawu halchchiyo wode ay qoppana bessii?

16 Bullachchay ufayssiya wode. Kumetta saˈan asay dumma dumma ogiyan bullachchaa kessees. Bullachchaa meezeti waani doommidaakko darotoo asay qoppenna gishshawu, issi issi meezeti eeqa goynuwaappe yiidoogaa eti erennan aggana danddayoosona. SHin aqo oyqqanawu halchchida Kiristtaaneti, bantta bullachchay Yihoowa ufayssiyaagaa gidanaadan koyoosona. Bullachchaa meezeti waani doommidaakko eti erikko, loˈˈobaa kuuyana danddayoosona.—Marqqoosa 10:6-9.

17 Issi issi bullachchaa meezeti biron machchiyaagaassinne biron geliyaarissi ‘qaaday’ loˈˈo gidanaadan oottiyaabadan qofettoosona. (Isiyaasa 65:11) Leemisuwawu, issi issi heeran asay ruuziyaa woy hegaa malabaa mishira naˈaa bollinne mishira naˈee bolli laalees. Eti hegee azinaynne machchiyaa naata yelanaadan, ufayttanaadaaninne adussa layttaa deˈanaadan oottana, qassi eta iitabaappe naagana giidi qoppoosona. SHin worddo haymaanootiyaara gayttida ayba meeziyaappekka Kiristtaaneti naagettana koshshees.—2 Qoronttoosa 6:14-18 nabbaba.

18. Bullachchawu haniya hara Geeshsha Maxaafaa maarati awugeetee?

18 Kiristtaane azinaynne machchiyaa bantta bullachchay ufayssiyaagaanne bonchchissiyaagaa gidanaadaaninne bullachchaa yiyaageeti ubbay ufayttanaadan koyoosona. Issi Kiristtaaniyaa bullachchaa yiya imattati mishira naˈaanne mishira naˈiyo woy harata qohiyaabaa, mattumaa gaytettawu denttettiyaabaa woy kawushshiyaabaa  haasayana bessenna. (Leemiso 26:18, 19; Luqaasa 6:31; 10:27) Issi Kiristtaaniyaa bullachchay ‘miishshan ceeqettiyoogaa’ woy ba aquwaa asa bessanawu koyiyoogaa bessiyaaba gidana koshshenna. (1 Yohaannisa 2:16) Neeni bullachchaa kessanawu halchchikko, guyyeppe hassayiyo wode hegee ufayssiyaagaa gidana bessees.—Wurssetta Qofaa 28 xeella.

USHSHAA UYIYO WODE BURCCUKKUWAA XOQQU OOTTIYOOGAA WOY DOMˈˈISSIYOOGAA DOOMETTAA

19, 20. Ushshaa uyiyo wode burccukkuwaa xoqqu oottiyoogee woy domˈˈissiyoogee waani doommidee?

19 Bullachchaaninne issippe shiiqidi wodiyaa aattiyo sohuwan ushshaa uyiyo wode burccukkuwaa xoqqu oottiyoogee woy domˈˈissiyoogee meeze gididaba. He wode, issi uri loˈˈobaa amottiyoogaa yootishin harati bantta burccukkuwaa xoqqu oottoosona. Ushshaa uyiyo wode burccukkuwaa xoqqu oottiyoogaa woy domˈˈissiyoogaa Kiristtaaneti waati xeellenna bessii?

20 Ushshaa uyiyo wode burccukkuwaa xoqqu oottiyoogee woy domˈˈissiyoogee “geeshsha ushshay xoossatuyyo yarshshettido” beni eeqa goyno meeziyaappe yeennan aggenna giidi Intternaashinaal Handibuuk on Alkohool end Kalcher giyo maxaafay yootees. Hegee “‘daro layttaa deˈa!’ woy ‘ne payyatettaassa!’ giidi loˈˈobaa amottidi qanttan woossiyoogaa” bessiyaaba. Beni wode, asay ba xoossati banttana anjjanaadan ba burccukkuwaa xoqqu oottiyoogee meeze gididaba. SHin Yihooway anjjiyoy hegaadan oottiyoogaana gidenna.—Yohaannisa 14:6; 16:23.

“IITABAA IXXITE”

21. Kiristtaaneti haakkana bessiya hara baalati awugeetee?

21 Neeni ay baalakka bonchchanawu woy agganawu  kuuyiyo wode, he baalaa hanotaabaa qoppa. Leemisuwawu, issi issi baalatun mattumaa gaytettawu denttettiya durssay, likkiyaappe aattidi uyiyoogee, ubba qassi pokkobay deˈees. Hegaa mala baalati attuma asay attuma asaaranne macca asay macca asaara mattumaa gayttanaadan woy asay ba biittaa siiqanaadan denttettanakka danddayoosona. Nuuni hegaa mala baalata bonchchikko, Yihooway ixxiyoobaa tumuppe ixxiyoo?—Mazamure 1:1, 2; 119:37; Roome 12:9.

22. Issi Kiristtaanee issi baalaa bonchchanaakko woy agganaakko kuuyanaadan A aybi maaddana danddayii?

22 Kiristtaaneti Xoossaa bonchchissenna ay baalakka bonchchennaadan keehi naagettana bessees. Kiitettida PHawuloosi hagaadan giis: “Intte ai miikkonne, woi ai uyikkonne, woi intte ai oottikkonne, ubbabaa Xoossaa bonchchuwaassi oottite.” (1 Qoronttoosa 10:31; Wurssetta Qofaa 29 xeella.) Baala ubbay pokkobaara, worddo haymaanootiyaara woy asay ba biittaa siiqiyoogaara gayttidaba gidenna. Issi baalay Geeshsha Maxaafay yootiyo maaraa kanttennaba gidikko, hegaa bonchchanaakko woy agganaakko nuuni huuphiyan huuphiyan kuuyana koshshees. Qassi nuuni kuuyiyoobay harata waati qohiyaakko qoppana koyoos.

NEENI HAASAYIYOOBAANINNE OOTTIYOOBAN YIHOOWA BONCHCHISSA

23, 24. Issi issi baalata xeelliyaagan nuuni kuuyidobaa Yihoowa Markka gidenna nu soo asawu waati yootana danddayiyoo?

23 Yihoowa bonchchissenna baalata neeni bonchchiyoogaa aggida ura gidana danddayaasa. SHin neeni baalaa bonchchenna gishshawu, Yihoowa Markka gidenna ne dabbotuppe issoti issoti hegaappe simmin neeni eta dosennabadan woy etaara wodiyaa aattanawu koyennabadan qoppana danddayoosona. Eti so asay issippe gayttiyoy  he baalatu wode xallaana giidi qoppana danddayoosona. Yaatin, neeni waatana danddayay? Neeni eta siiqiyoogaanne xoqqu ootta xeelliyoogaa etawu yootana danddayiyo daro ogee deˈees. (Leemiso 11:25; Eranchchaa 3:12, 13) Eti hara wode nenaara wodiyaa aattanaadan shoobbana danddayaasa.

24 Neeni issi issi baalata bonchchennay aybissakko ne dabboti eranawu koyikko, gaasuwaa etawu yootanawu maaddiya qofaa nu xuufetuppenne jw.org saytiyaappe demmana danddayaasa. Neeni eta palaman xoonanawu woy eti neegaadan qoppanaadan giddanawu baaxetiyaabadan etawu siyettanaadan oottoppa. Neeni daro gaasuwaa qoppada ne huuphe kuuyidoogaa intte soo asay akeekanaadan maadda. Woppu ga, qassi ‘ne haasayay ubba wode, siyanawu kehiyaagaanne ufayssiyaagaa gidana bessees.’—Qolasiyaasa 4:6.

25, 26. Yelidaageeti bantta naati Yihooway kessido maarata siiqanaadan waati maaddana danddayiyoonaa?

25 Issi issi baalata bonchchenna gaasuwaa nuuni ubbay loytti akeekiyoogee keehi koshshiyaaba. (Ibraawe 5:14) Nu halchchoy Yihoowa ufayssiyoogaa. Nuuni aawa woy aayo gidikko, nu naati Geeshsha Maxaafay yootiyo maarata akeekanaadaaninne siiqanaadan nuuni maaddanawu daro wodiyaa koshshees. Yihooway naatuyyo beettiyaagaa keena qoncce gidiyo wode, etikka A ufayssanawu koyana.—Isiyaasa 48:17, 18; 1 PHeexiroosa 3:15.

26 Nuuni geeshshanne tuma gidida ogiyan Yihoowawu goynnanawu nuussi danddayettiya ubbabaa oottiyoogaa beˈiyoogee A ufayssees. (Yohaannisa 4:23) SHin ammanettenna alamiyan issi uri tumuppe ammanettana danddayenna giidi daroti qoppoosona. Hegee tumee? Kaalliya shemppuwan hagaa pilggana.

^ MENT. 3 Wachtawer Pabilikeshin Indekisiyan, Yihoowa Markkati Geeshsha Maxaafaa Xannaˈanau Maaddiya Xuufiyaaninne jw.org saytiyan issi issi baalata xeelliyaagan gujo qofaa demmana danddayaasa.