Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

 SHEMPPUWAA 11

‘Ekkiyoogeenne Geliyoogee Bonchettanawu Bessees’

‘Ekkiyoogeenne Geliyoogee Bonchettanawu Bessees’

“Yelagatettan neeni ekkido ne maccaaseera ufaitta.”—LEEMISO 5:18.

1, 2. Nuuni pilggana oyshay awugee? Aybissi?

NEENI aqo oyqqadii? Oyqqidaba gidikko, ne aqo deˈuwan ufayttaydda deˈayiyye woy deexo metuwaa beˈaydda deˈay? Intte naaˈˈaa giddon deˈiya siiqoy irxxi irxxi bii? Aqo deˈuwan ufayssi baynnan, coo danddayada deˈay? Hegaadan gidikko, issi wode ne aqo laggiyaara ufayttiyo issipetettay haˈˈi moorettidoogan azzanennan aggakka. Neeni Kiristtaane gidiyoogaadan, ne aqo deˈoy ne siiqiyo Xoossaa, Yihoowa bonchissiyaagaa gidanaadan ne koyiyoogee erettidaagaa. Hegaa gishshau, haˈˈi ne deˈiyo hanotay nena keehippe qofissidabanne metidaba gidana danddayees. Hegaadan gidikkokka, ne hanotau hidooti baynnabadan kuuyoppa.

2 Issi wode aqo deˈuwan ufayttennan coo danddayidi deˈida aqo laggeti, haˈˈi Kiristtaane gididi, loˈˈo azinanne macho gididosona. Eti bantta giddon deˈiya dabbotaa minttiyaabaa demmidosona. Neenikka ne aqo deˈuwan daro woppaa demmana danddayaasa. Waatadaa?

XOOSSAARANNE NE AQO LAGGIYAARA MATATTIYOOGAA

3, 4. Aqo laggeti Xoossaara matatti matatti baanau baaxetiyaaba gidikko, issoy issuwaara matattana danddayiyoy aybissee? Leemisuwan yoota.

3 Neeni Xoossaara matattanau baaxetiyaaba gidikko, ne aqo laggiyaarakka matattaasa. Aybissi? Issi leemisuwaa qoppa: Leemo keettadan, garssa baggay aakkidi xeeray xuummido issi deriyaa ane qoppa. Bitanee deriyau arsho bagga miyyiyan, maccaasiyaa qassi arggo bagga miyyiyan, deriyaa doonan eqqidosona.  Naaˈˈaykka deriyaa kiyiyoogaa doommidosona. Eti naaˈˈaykka deriyaa doonan eqqido wode, issoy issuwaappe keehi haahuwan deˈoosona. Gidikkonne, eti naaˈˈaykka deriyaa xeeraakko kiyi kiyi biyo wode, issoy issuwaakko matatti matatti boosona. Ha leemisuwan qonccida minttettiya timirttiyaa akeekadii?

4 Neeni Yihoowayyo wozanappe oottanau baaxetiyoogee, deriyaa kiyanau baaxetiyoogaa mala. Neeni Yihoowa siiqiyo gishshau, keehippe baaxetiyoogaa doommadasa. Gidikkonne, intte naaˈˈaa siiqoy irxxi irxxi biidaba gidikko, intte he deriyaa issoy arshsho baggaara, issoy arggo baggaara kiyiiddi deˈana danddayeeta. SHin deriyaa intte kiyiiddi biyo wode, haniyaabay aybee? Doomettan, intte issoy issuwaappe keehi haakkidi deˈiyoogee qoncce. Yaanikkonne, intte Xoossaara matattanau, woykko deriyaa kiyanau daroppe baaxetiyo wode, issoy issuwaara matatti  matatti beeta. Xoossaara matattiyoogee ne aqo laggiyaara matattanau koshshiya waannaba. SHin neeni waatada hegaadan oottana danddayay?

Geeshsha Maxaafaa eraa oosuwan peeshshiyoogee ne aqo deˈoy minnanaadan oottees

5. (a) Issi uri Yihoowaaranne ba aqo laggiyaara matattanau danddayiyo issi ogee aybee? (b) Yihooway aqo deˈuwaa aybidan xeellii?

5 Deriyaa kiyiyoogan leemisettidabaa oottanau keehippe koshshiya issibay, aqo deˈuwaa xeelliyaagan Xoossaa Qaalay yootiyo zoriyaa oosuwan peeshshiyoogaa. (Mazamure 25:4; Isiyaasa 48:17, 18) Hegaa gishshau, kiitettida PHauloosi immido qoncce zoriyaa akeeka. I: “Ekkiyoogaanne geliyoogaa asai ubbai bonchchanau bessees” yaagiis. (Ibraawe 13:4) Hegee woygiyoogee? ‘Boncho’ geetettida qaalay, xoqqu ootti xeelliyoobaanne alˈˈobaa malaatees. Yihooway aqo deˈuwaa xeelliyoy hegaadaana. I aqo deˈuwaa alˈˈobadan xoqqu ootti xeellees.

YIHOOWA SIIQIYOOGEE NENA DENTTETTIYAABA

6. Aqo deˈuwaa xeelliyaagan PHauloosi immido zoriyaappe qommooranne xadeera deˈiya qofay ay qonccissii? Hegaa hassayiyoogee keehippe koshshiyaaba gididoy aybissee?

6 Neeninne ne aqo laggee Xoossaassi oottiyaageeta gidiyoogaadan, aqo deˈoy alˈˈoba, ubba geeshshaba gidiyoogaa ereeta. Aqo deˈuwaa giigissuwaa doomissiday Yihoowa. (Maatiyoosa 19:4-6) Gidikkonne, ne aqo deˈuwan nena metoy gakkiiddi deˈiyaaba gidikko, aqo deˈoy boncho gidiyoogaa eriyoogaa xallay intte issoy issuwaa siiqanaadaaninne bonchanaadan denttettennan aggana danddayees. Yaatin hegaadan oottanaadan nena denttettanabay aybee? Bonchuwaa bessiyoogaa giya qofaa PHauloosi ayba ogiyan qonccissidaakko akeeka. I “ekkiyoogeenne geliyoogee bonchettanau bessees” giisippe attin, “ekkiyoogeenne geliyoogee boncho” yaagibeenna. PHauloosi zore immiiddi deˈeesippe attin, coo ba eriyoobaa yootiiddi deˈenna. * Ha dummatettaa hassayiyoogee, ne aqo laggiyaa kaseegaadan  xoqqu ootta xeellanaadan nena gujjdi denttettanau maaddiyaaba. Hegaadan hanidoy aybissee?

7. (a) Nuuni poliyo Geeshsha Maxaafaa azazoti awugeetee? Aybissi? (b) Azazettiyoogee ayba loˈˈoba demissii?

7 Erissiyo ashkkara oottanaadan imettida kiitaa woykko goynuwau issippe shiiqanaadan imettida zoriyaa malatiya, Geeshsha Maxaafaa azazota neeni aybidan xeelliyaakko, ane issi kutti qoppa. (Maatiyoosa 28:19; Ibraawe 10:24, 25) He azazota poliyoogee issi issitoo metiyaaba gidana danddayiyoogee qoncce. Neeni mishiraachuwaa yootiyo asati loˈˈo zaaruwaa immennan aggana danddayoosona; woykko ne oosoy nena keehippe daafurssiyaagaa gididi, Kiristtaane shiiqotun beettiyoogee deexxanaadan oottana danddayees. Hegaadan gidikkonne, neeni Kawotettaa kiitaa yootiyoogaanne Kiristtaane shiiqotun beettiyoogaa aggakka. Nena ooninne, ubba Seexaanaynne hegaa agissana danddayenna! Aybissi? Yihoowa wozanappe siiqiyoogee a azazota naaganaadan nena denttettiyo gishshataassa. (1 Yohaannisa 5:3) Hegee ayba loˈˈobaa demissii? Mishiraachuwaa yootiyoogeenne shiiqotun beettiyoogee, neeni wozanappe ufayttanaadaaninne neeyyo garssa sarotettay siyettanaadan oottees. Aybissi giikko, neeni Yihoowa sheniyaa poliyoogaa eriyo gishshataassa. Hegaadan siyettiyoogee neeyyo wolqqaa gujjees. (Nahimiyaa 8:10) Hegaappe nuuni ayba timirtte demmiyoo?

8, 9. (a) Aqo deˈuwaa bonchanaadan imettida zoriyaa naagana mala nuna denttettana danddayiyay aybee? Aybissi? (b) Nuuni qoppana koshshiya naaˈˈu yohoti awugeetee?

8 Xoossaa siiqiyoogee, xubbiyaabay deˈishinkka mishiraachuwaa yootanaunne issippe shiiqanau imettida azazuwaa naaganaadan nena denttettees. Hegaadankka, ‘ekkiyoogaanne geliyoogaa neeni bonchanau bessees’ yaagiya Geeshsha Maxaafaa zoriyaa, deexxiyaaba milatiyo wodiyankka azazettanau, Yihoowa siiqiyoogee nena denttettana danddayees. (Ibraawe 13:4; Mazamure 18:29; Eranchchaa 5:4) Hegaa bollikka, mishiraachuwaa yootanaunne issippe shiiqanau neeni baaxetiyoogee Xoossaappe daro anjjuwaa demissees. Hegaadankka, ne aqo deˈoy bonchettidaagaa gidanaadan neeni oottiyo baaxiyaa Yihooway  akeekeesinne anjjees.—1 Tasalonqqe 1:3; Ibraawe 6:10.

9 Yaatin, ne aqo deˈoy bonchettidaagaa gidanaadan waatada oottana danddayay? Ne aqo deˈuwaa qohana danddayiya eeshshaappe haakkana koshshees. Hegaa bollikka neeni, intte aqo deˈuwaa issippetettaa minttiyaabaa oottanau koshshees.

AQO DEˈUWAA BONCHENNAAGAA BESSIYA HAASAYAAPPENNE EESHSHAAPPE HAAKKA

10, 11. (a) Aqo deˈoy bonchettennaadan oottiya eeshshay awugee? (b) Nuuni nu aqo laggiyaa oychana koshshiya oyshay awugee?

10 Issi Kiristtaane machiyaa amarida wodiyaappe kase: “Taani genccanaadan maaddiya wolqqaa immanaadan Yihoowakko woossays” yaagaada yootaasu. Aybaa genccanaadaanee? A qonccissaydda: “Ta azinay tana masunxxissiyoogaa mala hanotan doonan bochees. Ta bollan masuntti beettenna shin, ‘Neeni taayyo deexo tooho!,’ ‘Neeni pattakka!’ yaagiyoogaa malatiya cashshaa ubbatoo tana cayiyoogee, ta wozanay masunxxanaadan oottees” yaagaasu. He maccaasiyaa yootido allaallee akeekan qoppana koshshiyaabaa; hegeekka aqo deˈuwan haasayiyo qohiya haasayaa.

11 Kiristtaane aqo laggeti issoy issuwaa qofan qohiya haasayaa haasayiyoogee ayba azzanttiyaabee! Hegee elle paxenna masuntta mala qohoy gakkanaadan oottees. Qohiya haasayaa haasayiyoogan erettidaageetu aqo deˈoy bonchettennaagee qoncce. Hegaara gayttidaagan ne aqo deˈoy ay malee? Hegaa neeni shaakkada eriyo issi ogee, “Ta haasayay nena waatidi bochii?” yaagada ne aqo laggiyaa ashkketettan oychiyoogaana. Ne haasayay darotoo qofan qohiyaabadan ne aqo laggiyaassi siyettiyaaba gidikko, neeni he hanotaa giigissanau eeno gaada ne eeshshaa laammana bessees.—Galaatiyaa 5:15; Efisoona 4:31.

12. Issi uraa goynoy Xoossaa sinttan waanidi mela gidana danddayii?

12 Neeni aqo deˈuwan ne inxxarssaa goˈettiyo hanotay, Yihoowaara deˈiya ne dabbotaa bochiyoogaa hassaya. Geeshsha Maxaafay: “Ba inxxarssaa naagennan bana cimmiiddi, bau Xoossaa ammaniyoobaa milatiyo urai de7ikko, a ammanoi mela” yaagees. (Yaaqooba 1:26) Ne haasayay ne goynuwaara gayttidaba.  Issi uri Xoossaayyo oottays giidi qoppiyaaba gidikko, so giddon hanettiya aybinne hegaa keenaa qohiyaaba gidenna yaagiya qofaa Geeshsha Maxaafay minttettenna. Hayyanaa nena nerkka cimmoppa. Hegee xaasayidi xeelliyooba gidenna. (1 PHeexiroosa 3:7) Neeni qaranne mishettiyaagaa gidana danddayaasa. SHin ne aqo laggiyaa eraydda haasayan qohiyaaba gidikko, ne aqo deˈuwaa bonchakka. Hegaa gishshau, ne goynoy Xoossaa sinttan mela gidana danddayees.

13. Issi uri ba aqo laggiyaa waatidi qofan qohettanaadan oottana danddayii?

13 Aqo laggeti keehi qoncce gidenna ogetunkka, issoy issuwaa qofan qohennaadan naagettana koshshees. Naaˈˈu leemisota qoppa: Barkka naata dichiya maccaasiyaa, gubaaˈiyan deˈiya ekkida Kiristtaaniyaa darotoo silikkiyan zoriyaa oychawusu. Eti ubbabaa haasayoosona. Qassi ekkibeenna issi ishay gelida Kiristtaane micheera saaminttan saaminttan adussa wodiyaa issippe haggaazees. Ha leemisotun odettida, ekkidanne gelida asatuyyo suure qofay deˈana danddayees. Gidikkonne, eta hanotay eta aqo laggeta waatidi bochii? Hegaa mala hanotay gakkido machiyaa: “Gubaaˈiyan deˈiya issi micheessi ta azinay daro wodiyaa immidi, keehippe qoppiyoogee tana yiilloyees. Hegee ta huuphiyaa guuttada xeellanaadan oottees” yaagaasu.

14. (a) Doomettaabaa 2:24n aqo deˈuwan oottana bessiyaabay aybi odettidee? (b) Nuna nu huuphe woygidi oychana koshshii?

14 Ha maccaasiyaanne hegaa mala hanotan deˈiya harati bantta aqo deˈuwan azzaniyoogee erettidaba. Eta aqo laggeti: “Asi ba aawaanne ba aayyiyo aggi bayidi, ba machcheera issippe de7ees woykko keehippe matattees” yaagiya, Xoossay aqo deˈuwaa xeelliyaagan yootido baaso timirttiyaa kaallokkona. (Doomettaabaa 2:24) Ekkidaageetinne gelidaageeti banttana yelidaageeta bonchiyoogee tuma. Gidikkonne, eti koyrottidi bantta aqo laggetussi bessiyaabaa oottiyoogee Xoossa giigisso. Hegaadankka, Kiristtaaneti bantta ammano laggeta keehippe siiqoosona. Yaatikkonne, eti koyrottidi kiyana bessiyo aawatettay bantta aqo laggetuura gayttidaba. Hegaa gishshau, ekkidanne gelida Kiristtaaneti, bantta mala ammaniyaageetuura, ubba qassi mattuman  dummatiyaageetuura bessiyaagaappe aaruwaa, wodiyaa aattiyoogee woykko keehippe matattiyogee, eta aqo deˈuwaa issippetettay keehippe deexxanaadan oottees. Ne aqo deˈuwan walaqettiyoogau gaasoy hegaa gidana danddayii? Ane nena ne huuphe, ‘Wodiyaa immiyoogan, qoppiyoogaaninne siiqiyoogan ta aqo laggiyaassi tumuppe bessiyaagaa oottiyaanaa?’ yaagada oycha.

15. Maatiyoosa 5:28 maaraadan, ekkidanne gelida Kiristtaaneti mattuman banttappe dummatiyaageetuyyo bessenna qofaa qoppiyoogaappe haakkana koshshiyoy aybissee?

 15 Gujjidikka, mattuman dummatiya, bantta aqo lagge gidennaageetuyyo bessenna hanotan qoppiya, ekkidanne gelida asati eratetti paccido iita hanotan deˈoosona. Issi issi ekkidanne gelida Kiristtaaneti, eti keehippe matattiyoogeetuura asho gaytotettaa polanau koyidoogee azzanttiyaaba. (Maatiyoosa 5:28) Hegaappe denddidaagan, hegaadan matattiyoogee aqo deˈuwaa keehi bonchissenna eeshshaa kaalettees. Ha allaalliyaa xeelliyaagan kiitettida PHauloosi yootidobaa qoppa.

“AZINAINNE MACHCHIYAA ISSOI ISSUWAU AMMANETTANAU BESSEES”

16. Aqo deˈuwaa xeelliyaagan PHauloosi woygi azazidee?

16 PHauloosi ‘ekkiyoogeenne geliyoogee bonchettanau bessees’ yaagidi zorosaaraa: “Azinainne machchiyaa issoi issuwau ammanettanau woykko eta hiittay tunibeennaagaa gidana bessees; aissi giikko, Xoossai shaaramuxanau qaaqqatiyaageetanne shaaramuxiyaageeta pirddana” yaagidi seeriis. (Ibraawe 13:4) PHauloosi ‘eta hiittaa’ giidi yootido qaalay asho gayttotettaa malaatees. Hegaa mala gaytotettaa aqo deˈo xallan poliyaaba gidikko, hegee “tunibeennaagaa” woykko geeshsha kanddo. Yaatiyo gishshau, Kiristtaaneti: “Yelagatettan neeni ekkido ne maccaaseera ufaitta” yaagiya ayyaanay denttettin xaafettida qaalaa azazettoosona.—Leemiso 5:18.

17. (a) Wodiraa laammiyoogaa xeelliyaagan alamiyau deˈiya xeelay Kiristtaanetu xeelaa laammana bessennay aybissee? (b) Nuuni Iyyooba leemisuwaa waanidi kaallana danddayiyoo?

17 Aqo lagge gidenna uraara asho gaytotettaa poliyaageeti kandduwaaban Xoossay kessido higgiyaa keehippe kariyoogaa bessoosona. Ha wodiyan daroti wodiraa laammiyoogaa bessiya eeshshadan xeelliyoogee tuma. Wodiraa laammiyoogaa, hara asay aybidan xeellikkonne, hegee Kiristtaanetu xeelaa laammana bessenna. “SHaaramuxanau qaaqqatiyaageetanne shaaramuxiyaageeta” wurssettan pirddanay asa gidennan Xoossaa gidiyoogaa eti eroosona. (Ibraawe 10:31; 12:29) Hegaa gishshau,  tumu Kiristtaaneti ha allaalliyaa xeelliyaagan Yihoowa xeelaa minttidi oyqqoosona. (Roome 12:9) Ba soo asau huuphe gidida Iyyoobi: “Taani ta aifiyaara maachchaa maacettaas” yaagidoogaa hassaya. (Iyyooba 31:1) Tumu Kiristtaaneti bantta aqo lagge gidenna uraa amo ayfiyan xeellennaadan bantta ayfiyaa naagoosona. Hegaa oottiyoogan, wodiraa laammanaadan oottiya koyro tangguwaappekka haakkoosona.—Sinttaa 219-21n deˈiya Gujo Timirttiyaa xeella.

18. (a) Yihoowa xeelan wodiraa laammiyoogee ay keena deexobee? (b) Wodiraa laammiyoogaanne eeqau goynniyoogaa issi mala oottiyay aybee?

18 Wodiraa laammiyoogee Yihoowa xeelan ay keena deexobee? He allaalliyaa xeelliyaagan Yihoowau aybi siyettiyaakko nuuni shaakki eranaadan Muuse Higgee maaddees. Beni wode Israaˈeele biittan, wodiraa laammiyoogeenne eeqau goynniyoogee hayquwaa pirddaa kaalettiya nagaratun qoodettoosona. (Wogaabaa 20:2, 10) He naaˈˈubati issi mala gididoy aybiinaakko akeekadii? Ane kaallidi deˈiyaagaa qoppa. Eeqau goynniya Israaˈeele asi Yihoowaara maacettido maachaa kanttees. Hegaadankka, wodiraa laammiya Israaˈeele asi ba aqo laggiyaara maacettido maachaa kanttees. He naaˈˈau asatikka ammanettibookkona. (Kessaabaa 19:5, 6; Zaarettido Wogaa 5:9; Milkkiyaasa 2:14) Yaatiyo gishshau, eti naaˈˈaykka ammanettida Xoossaa, Yihoowa sinttan sheneyiyaabaa oottidosona.—Mazamure 33:4.

19. Issi uri wodiraa laammennaadan murttido murttiyaa minttana danddayiyaabi aybee? Aybissi?

19 Kiristtaaneti Muuse Higgiyan deˈennaagee qoncce. Gidikkonne, beni wode Israaˈeele biittan wodiraa laammiyoogee deexo nagara gidiyoogaa eriyoogee, hegaa mala nagaraa oottennaadan murttido murttiyaa minttanaadan Kiristtaaneta maaddees. Aybissi? Ane kaallidi deˈiyaagaa qoppa: Bataskkaanaa gelada, misiliyaa sinttan gulbbatada woossuutee? Neeni ‘akkay!’ gaanaagee erettidaagaa. SHin neessi daro miishsha immikko cimettada hegaa oottuutee? Neeni hegee ‘hanana danddayennaba!’ gaada zaarana. Eeqau goynnidi Yihoowa kaddiyoogee atto,  hegaa qoppiyoogeenne issi tumu Kiristtaaniyau sheneyiyaaba. Hegaara issi mala hanotan, Kiristtaaneti ay keena paacettiyaaba gidikkonne, wodiraa laammiyoogan, bantta Xoossaa Yihoowanne bantta aqo laggiyaa kaaddiyoogaa qoppanaukka shenetana bessees. (Mazamure 51:1, 4; Qolasiyaasa 3:5) Yihoowanne geeshsha gidida aqo deˈuwaa bonchissennabaanne Seexaanaa ufayssiyaabaa mule oottanau koyokko.

NE AQO LAGGIYAARA DEˈIYA ISSIPPETETTAA WAATADA MINTTUUTII?

20. Issi issi aqo deˈuwan aybi hanidee? Leemisuwan yoota.

20 Aqo deˈuwaa bonchennaagaa bessiya eeshshaappe haakkiyoogaa bolli, ne aqo laggiyaa kaseegaadan bonchanau ay oottana danddayay? Hegaa zaaruwau, aqo deˈuwaa giigissuwaa keettadan oottada qoppa. Hegaappe kaallada, kehatettan haasayiyoogaa, qoppiyoogaa bessiya oosuwaanne aqo laggeti issoy issuwaa bonchiyoogaa bessiya harabata keettaa alleeqissanau goˈettiyoobatudan oottada qoppa. Intteyyo issoy issuwaara matattiyoobadan siyettiyaaba gidikko, intte aqo deˈoy alleeqettidi loˈˈiya keetta mala. Intte siiqoy irxxiyaaba gidikko, he alleeqoti xayi xayi bin, intte aqo deˈoy alleeqoy baynna keetta milatees. ‘Ekkiyoogeenne geliyoogee bonchettanau bessees’ yaagiya Xoossaa azazuwaa neeni naaganau koyiyo gishshau, hegee neeni hanotaa giigissanaadan denttettees. Alˈˈonne boncho gididabaa wotti yeggidi giigissiyoogeenne loyttiyoogee bessiyaaba. Neeni waatada hegaadan oottana danddayay? Xoossaa Qaalay: “Keettai aadhdhida eratettan keexettees; akeekankka minnees. Erai de7ikko, qol77oi al77obaaninne lo77oban ubban kumees” yaagees. (Leemiso 24:3, 4) Ha qaalati aqo deˈuwan waanidi oosuwan peˈana danddayiyaakko akeeka.

21. Nuuni nu aqo deˈuwaa waatidi mintti mintti baana danddayiyoo? ( Sinttaa 131n deˈiya saaxiniyaakka xeella.)

21 Tumu siiquwaa, Xoossau yayyiyoogaanne mino ammanuwaa milatiya eeshshati, ufayttiya keettaa asau kumiya ‘alˈˈobatun’ qoodettoosona. (Leemiso 15:16, 17; 1 PHeexiroosa 1:7)  Hegeeti aqo deˈuwaa minttoosona. SHin qommoora deˈiya xiqisiyan qolˈˈoy alˈˈobatun waanidi kumidaakko akeekadii? ‘Eran’ kumees. Ee, Geeshsha Maxaafaa eraa oosuwan peeshshiyo wode, hegee asaa qofaa laammanaunne issoy issuwaa kaseegaadan siiqanaadan denttettana danddayees. (Roome 12:2; Piliphphisiyuusa 1:9) Hegaa gishshau, neeninne ne aqo laggee wodiyaa immidi gallassa xiqisiyaa, woykko Wochiyo Keelan woy Beegottite! yaagiya maxeetetun deˈiya Geeshsha Maxaafaa qofaa milatiya, aqo deˈuwaara gayttidaagan Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa akeekan qoppiyo wode, hegee intte keettaa alleeqissiyaabaa koyiyoogaa mala. Neeni akeekido Geeshsha Maxaafaa zoriyaa ne aqo deˈuwan goˈettanaadan Yihoowa siiqiyoogee nena denttettiyo wode, hegee alleeqota neeni ‘qolˈˈon’ wottiyoogaa mala. Hegaappe denddidaagan, ne aqo deˈuwan issi wode deˈida siiquwaanne ufayssaa zaarettada demmana danddayaasa.

22. Aqo deˈuwaa minttiyoogan nuuppe koyettiyaabaa oottanau baaxetiyaaba gidikko, waanidi ufayttana danddayiyoo?

22 He alleeqota ubbaa eta sohuwaa sohuwaa zaaranau daro wodiyaanne baaxiyaa koshshana danddayiyoogee erettidaba. Gidikkonne, neeppe koyettiyaabaa oottanau baaxetiyaaba gidikko, “Issoi issuwaa bonchchiyoogan ufaittite woykko sintta xeera gidite” yaagiya Geeshsha Maxaafaa azazuwaa naagiyoogaa neeni eriyo gishshau, keehippe ufayttaasa. (Roome 12:10; Mazamure 147:11) Ubbaappe aaruwan, ne aqo deˈuwaa bonchanau wozanappe baaxetiyoogee, neeni Xoossaa siiquwan deˈanaadan oottees.

^ MENT. 6 PHauloosi aqo deˈuwaa xeelliyaagan immido zoriyaappe qommooranne xadeera deˈiya qofay, he xiqisee i immido hara mino zoretuppe issuwaa gidiyoogaa bessees.—Ibraawe 13:1-5.