Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

 SHEMMUWAA 7

Deˈuwaa Xoossaagaadan Xoqqu Oottada Xeellay?

Deˈuwaa Xoossaagaadan Xoqqu Oottada Xeellay?

“De7uwaa pulttoi ne achchan de7ees.”—MAZAMURE 36:9.

1, 2. Ha wodiyan keehippe alˈˈo gidida Xoossay immido imotay aybee? Alˈˈo gididoy aybissee?

SALUWAN deˈiya nu Aaway nuuyyo keehippe alˈˈo aquwaa immiis; hegeekka aagaa mala eeshshaa qonccissana danddayiya, qoppi danddayiya asaa naatu deˈuwaa. (Doomettaabaa 1:27) Geeshsha Maxaafaa baaso siraatati nuna waati goˈˈiyaakko akeekana danddayidoy he alˈˈo imotaa gaasuwaana. Hegeeta oosuwan peeshshiyoogan, Yihoowa siiqiyaanne “iitaa kehaa shaakkanau bantta akeekaa abbiyaa loohissida” ayyaanaaban diccidi wozannaama asa gidana danddayoos.—Ibraawe 5:14, NW.

2 Ha wodiyan deˈuwan gakkana danddayiya hanota ubbau huuphiyan huuphiyan higge kessana danddayennaagaa keena alamee keehippe muttumurettido gishshau, Geeshsha Maxaafaa baaso siraatata akeekan qoppiyo abbee keehippe koshshiyaaba. Akkamuwaa saynisee suuttaara gayttidaban giigissiyoobatinne oottiyo ogeti hegau loˈˈo leemiso. Yihoowayyo azazettanau koyiya ubbau hagee keehippe koshshiya allaalle. Hegaa xeelliyaagan Geeshsha Maxaafaa baaso siraatata nuuni eriyaaba gidikkonne, nuuni Xoossaa siiquwan deˈanaadan oottiyaanne nu zoriya wozanaa qumˈˈenna kuushshaa eratettan kuuyana koshshees. (Leemiso 2:6-11) He baaso siraatatuppe amaridaageeta qoppa.

DEˈOYINNE SUUTTAY GEESHSHA

3, 4. Suuttay boncho gidiyoogee Geeshsha Maxaafan koyro odettidoy awudee? Hegee baasettidoy woygiya baaso siraataanee?

3 Deˈuwaanne suuttaa giddon deˈiya issippetettaanne eti bonchonne geeshsha gidiyoogaa, Yihooway koyro, Qaayeeli Aabeela wori simmin gamˈˈennan qonccissiis. Xoossay Qaayeela, “be7a;  ne ishaa suuttai biittaappe taakko waassees” yaagiis. (Doomettaabaa 4:10) Qareti baynna hanotan gukkida Aabeela suuttay, Yihoowa xeelan a deˈuwaa malaatees. Yaatiyo gishshau, Aabeela suuttay Xoossay haluwaa kiyanaadan ayyo waassiis gaana danddayettees.—Ibraawe 12:24.

4 Nohe wode Bashshaa Haattaappe simmin asay mehiyaanne doˈaa ashuwaa maanaadan Xoossay yootiis; shin suuttaa meennaadan yootiis. Xoossay: “SHemppoy, giishin suuttay a giddon deˈiyo ashuwaa intte maana bessenna. Qassi hegaa bollankka, intte shemppuwaa suuttaa taani achana” yaagiis. (Doomettaabaa 9:4, 5, NW) Ha azazoy nu wodiyaa gakkanaashin deˈiya Nohe yeleta ubbau oottees. Hegee, Xoossay Qaayeelayyo yootidoogaa, giishin ubba meretatu shemppoy woykko deˈoy suuttan kalˈˈatettidoogaa qonccissees. He higgee, deˈuwau pultto gidida Yihooway, deˈuwaanne suuttaa bonchenna asaa naata ubbaa oychanaagaa qonccissees.—Mazamure 36:9.

5, 6. Muuse Higgee suuttay geeshshanne alˈˈo gidiyoogaa waatidi bessii? ( Sinttaa 78n deˈiya saaxiniyaakka xeella.)

5 Ha naaˈˈu baaso tumata Muuse higgiyankka demmana danddayoos. Wogaabaa 17:10, 11: “Ooninne suutta miikko, he suuttaa miya asa bollan taani ta sinttaa tukkana; taani he bitaniyaa asaa giddon bohana. Aissi giikko asho maayida ubbaa de7oi a suuttaa giddon de7ees; suuttaikka qassi de7oi a giddon de7iyoogaappe denddidaagan nagaraa atto giissiyaagaa gidiyo gishshau, intte nagaraa atto giissanaadan, taani intteyyo yarshshiyoosaa bollan yarshshanaadan immaas” yaagidi yootees.—Sinttaa 76n deˈiya “ Nagaray Atto Geetettanaadan Suuttay Waati Maaddiyaakko” yaagiya saaxiniyaa xeella.

6 Issi shuhettida mehiyaa suuttaa yarshshiyoosan goˈettana xayikko, saˈan gussana koshshees. Yaatiyo gishshau, deˈoy koyro a Immidaagaakko simmees giyoogaa mala. (Zaarettido Wogaa 12:16; Hizqqeela 18:4) Gidikkonne, Israaˈeeleti maanau koyiyo ashuwaa giddon ayba suuttinne deˈennaadan oottana koshshees  giyoogaa gidennaagaa akeeka. SHuhettiyaabaa bessiyaagaadan shukkiyaabanne suuttaa gussiyaaba gidikko, hegaadan suuttaa gussiyoogee Deˈuwaa Immidaagaa bonchiyoogaa bessiyo gishshau, Israaˈeele asi ba zoriya wozanan qumˈˈettennan hegaa maana danddayees.

7. Daawiti suuttaa bonchiyoogaa waati bessidee?

7 “[Xoossay] koyiyo ubbabaa [a] wozanadan oottiya” Daawiti  suuttaara gayttida Xoossaa higgiyan deˈiya baaso siraataa akeekiis. (Oosouwaa 13:22) I keehippe saamettido issi wode, a asatuppe heezzati morkketi dunkkaanidosaara kanttidi pulttuwaappe haattaa duuqqidi ayyo ehiidosona. Hegaa Daawiti waati xeellidee? “Hagaa uyanaagee taappe haakko! Ha haattai bantta shemppuwaa shenehoo giidi xalidi biida asatu suuttaa gidennee?” yaagidi oychiis. Daawiti he haattaa uyiyoogaa bantta shemppuwaa shenehoo giidi haattaa ehiida ba asatu suuttaa uyiyoogaadan ootti xeelliis. Yaatiyo gishshau, I saamettidaba gidikkokka hegaa ‘GODAA sinttan gussiis.’—2 Sameela 23:15-17.

8, 9. Deˈuwaaranne suuttaara gayttidaagan Xoossaa xeelay Kiristtaane gubaaˈee eqqiyo wode laamettidee? Qonccissa.

8 Suuttaabaa xeelliyaagan Noheyyo azazoy imettoosappe 2,400 gidiya layttay aadhi simmin, qassi Higgiyaa maachay imettoosappe 1,500 gidiya layttay aadhi simmin, koyro Kiristtaanetu gubaaˈiyaa bollaara heemmiyaagee: “Eeqassi yarshshidobaa mooppite; suutta uyoppite; sulettida mehe asho mooppite; shaaramuxoppite. Ha koshshiyaageetuppe attin, hara tooho inttena toossenna mala, nuuninne Geeshsha Ayyaanai yohuwaa maayida” yaagidi xaafanaadan Yihooway denttettiis.—Oosuwaa 15:28, 29.

9 Koyro xeetu layttan bollaara heemmiyaagee suuttay boncho gidiyoogaanne a bessenna ogiyan goˈettiyoogee eeqau goynniyoogaa woykko shori baynna asho gaytotettaa poliyoogaa mala mooro kanddo gidiyoogaa akeekidoogee qoncce. Ha wodiyan deˈiya tumu Kiristtaaneti hegaa mala xeelaa oyqqidosona. Gujjidikka, eti yaata yaatoppa giya azazo koyiyoogaappe Geeshsha Maxaafaa baaso siraataa akeekidi oosuwan peeshshiyo gishshau, suuttaa goˈettiyo ogiyaa xeelliyaagan kuushshaa kuuyiyo wode Yihoowa ufayssosona.

AKKAMIYO WODE SUUTTAA GOˈETTIYO OGIYAA

Suuttau suuppa kifileta goˈettiyoogaa xeelliyaagan ta kuuyidobaa dottoriyau waatada qonccissana danddayiyaanaa?

10, 11. (a) Yihoowa Markkati kumetta suuttaanne suuttau waanna baggata akkamettiyo wode ekkiyoogaa waati xeelliyoonaa? (b) Suuttaa xeelliyaagan Kiristtaanetu xeelay issoy issuwaagaappe dummatana danddayiyoy ayba hanotatuunee?

10 “Suutta uyoppite,” woy suuttaappe haakkite giyoogee akkamettiyo wode suuttaa ekkennaagaanne immennaagaa woykko ba bollaappe kiyidi daggattida suuttaa zaaridi ekkennaagaa  gidiyoogaa Yihoowa Markkati eroosona. Eti Xoossaa higgiyaa bonchiyo gishshau, suuttau oyddu waanna baggata, hegeetikka zoˈo suuttaa seeleta, bootta suuttaa seeleta, piletileetetiyaanne pilazimaa ekkokkona.

11 Ha wodiyan, gujo hiillaa goˈettiyoogan ha oyddu baggati darotoo dumma dumma ogiyan goˈettiyo suuppa kifiletun shaahettoosona. Issi Kiristtaanee hegaa mala suuppa kifileta ekkana danddayii? I hegeeta “suuttadan” xeellii? Ha allaalliyaa xeelliyaagan issi uri baayyo kuuyana bessees. Heemodayaliisis, heemodayluushininne seeli salveeji geetettiyaageetu mala, ba huuphe suuttaa goˈettidi akkamettiyo ogeta xeelliyaagankka suuttay bollaappe kiyidi dagattibeennaba gidikko issi aawu baayyo kuuyana bessees.— Sinttaa 215-18 deˈiya gujo timirittiyaa xeella.

12. Zoriya wozanaara gayttida allaalleta waatidi xeellanaunne oyqqanau koshshii?

12 Nuuni nu huuphe kuuyiyo allalleta Yihooway xaasayidi  xeellii? I nu qofaaninne nu koshshan wozanappe ufayttiyo gishshau, xaasayi xeellenna. (Leemiso 17:3; 21:2; 24:12) Yaatiyo gishshau, akkamuwaa saynisee giigissiyoobaa woy oottiyo ogiyaa woosan pilggi simmidi, Geeshsha Maxaafan loohettida nu zoriya wozanaa ezggana koshshees. (Roome 14:2, 22, 23) Harati nuuyyo kuuyanau woykko eti dooriyoobaa dooranaadan nuna sugana bessenna; woykko nuuni “Taagaa mala hanotay gakkiyaakko neeni ay oottuutii?” yaagidi oychana koshshenna. Hegaa mala allaalletun ubba Kiristtaanee “ba toohuwaa tookkanau bessees.”—Galaatiyaa 6:5; Roome 14:12; sinttaa 81n deˈiya “Taani Suuttaa Geeshshabadan Xeelliyaanaa?” yaagiya saaxiniyaa xeella.

YIHOOWA HIGGETI I SIIQIYA AAWA GIDIYOOGAA QONCCISSOOSONA

13. Yihoowa higgetinne baaso siraatati abaa ay qonccissiyoonaa? Leemisuwan yoota.

13 Geeshsha Maxaafan deˈiya higgetinne baaso siraatati, Yihooway higgiyaa Immiya aaro eray deˈiyoogaanne ba naatu sarotettau wozanappe qoppiya siiqiya Aawa gidiyoogaa qonccissoosona. (Mazamure 19:7-11) Suuttaappe haakkana mala imettida azazoy payyatettaa naaganau imettida siraata gidana xayikkonne, akkamettiyo wode suuttaa ekkiyoogaara gayttida metotuppe nuna naagees. (Oosuwaa 15:20) Akkamuwaara gayttidabaa oottiya daroti, suutta goˈettennan shukkiyoogaa ha wodiyan akkamuwan kaalliyo ogetu “ubbaappe aadhiya maaradan” qoppoosona. Tumu Kiristtaanetuyyo, hegaa mala hanotati Yihoowau deˈiya zawi baynna aadhida eratettaanne aawatettaa siiquwaa boxooxissoosona.—Isiyaasa 55:9; Yohaannisa 14:21, 23.

14, 15. (a) Xoossay ba asaa siiqiyoogee qonccido higgeti awugeetee? (b) Qohuwaappe naagettanaadan imettida ha higgeti kiyanaadan gaaso gidida baaso siraatata waatada oosuwan peeshshana danddayay?

14 Xoossay beni ba asaa Israaˈeeletu sarotettau qoppiyoogee i immido higgetuppe darotun qoncciis. Leemisuwau, Israaˈeeletu keettaa huuphiyan dembbayidi giigissidosan daro oosoy oosettiyo gishshau, Yihooway asaa bolli daafabay gakkennaadan eti  bantta keettaa huuphiyan zemppidi attiyooba giigissanaadan koyees. (Zaarettido Wogaa 22:8; 1 Sameela 9:25, 26; Nahimiyaa 8:16; Oosuwaa 10:9) Qayciya booraa qachanaadankka Xoossay azaziis. (Kessaabaa 21:28, 29) Ha koyettiyaabata polennan aggiyoogee haratu sarotettau qoppennaagaa qoncciyan bessiyaaba; qassi suuttan ashissiyaaba.

15 Ha higgeti deˈanaadan gaaso gidida baaso siraatata neeni waatada oosuwan peeshshana danddayay? Ne kaamiyaabaa, kaamiyaa ne laggiyo hanotaabaa, ne mehiyaabaa, ne keettaabaa, ne ooso sohuwaabaanne neeni allaxxanau dooriyoobaa aybissi qoppikkii? Issi issi biittan yelaga naati darotoo bessennaban geliyo gishshau, daafay eta hayquwau waanna gaaso. Gidikkonne Xoossaa siiquwan deˈana koyiya yelagati deˈuwaa xoqqu oottidi xeelloosonanne qohuwaa gattiya oosotun ufayttanau koyokkona. Eti yelaga naati qohettokkona giidi eeyyatettan qoppokkona. Hegaapppe, akeekaa pacan gakkiya daafaappe haakkiyoogan bantta yelagatettan ufayttoosona.—Eranchchaa 11:9, 10.

16. SHahaaraa kesissiyoogaa xeelliyaagan oosuwan peˈiya Geeshsha Maxaafaa baaso siraatay awugee? (Tohossa qofaakka xeella.)

16 Uluwan deˈiya naˈa deˈoykka Xoossaa sinttan alˈˈo. Beni Israaˈeelen, issi uri shahaara maccaasee bolli qohuwaa gattin, maccaasiyaa woy i naˈay hayqqikko, qohuwaa gattida ura Xoossay shemppo woridabadan xeellees; he uri “shemppoi haiqqikko shemppo” qanxxana bessees. (Kessaabaa 21:22, 23) Yaatiyo gishshau, ba huuphe koshshaaninne shori baynna asho gaytotettaa gaasuwan layttan layttan zawi baynna qooday deˈiyo shahaaraa eriiddi kesissiyoogaa beˈiyo wode, Yihoowau aybi siyettiyaakko qoppa.

17. Xoossaa siraatatubaa tamaaranaappe kase shahaaraa kesissida maccaasiyo waatada minttettuutii?

17 Gidikkonne, Geeshsha Maxaafaa tumaa eranaappe kase shahaaraa  kesissida maccaaseebaa woygana danddayiyoo? A Xoossaa maarotaa demmukku giyoogee? Mule hegaadaana gidenna! Nagaraappe tumu simmida uri gukkida Yesuusa suuttaa baggaara Yihooway atto giyoogan ammanettana danddayees. (Mazamure 103:8-14; Efisoona 1:7) Kiristtoosi ba huuphe: “Taani  nagaranchchati bantta nagaraappe simmanaadan, eta xeesanau yiidoogaappe attin, xillota xeesanau yabeikke” yaagiis.—Luqaasa 5:32.

HARATA IXXANAADAN OOTTIYA QOFAAPPE HAAKKA!

18. Geeshsha Maxaafay daro suuttay gukkanaadan oottiya waannabaa waatidi qonccissii?

18 Harata qohennan aggiyoogaappe aaruwan Yihooway nuuppe koyiyoy, daro suuttay gukkanaadan oottiya ixuwaa nu wozanaappe xayssanaadaana. Kiitettida Yohaannisi: “Ba ishaa ixxiya ooninne shemppo woridaagaa” yaagidi xaafiis. (1 Yohaannisa 3:15) Hegaa mala uri ba ishaa coo ixxiyoogaa xalaala gidennan i hayqqanaadan koyees. He ixoy suntta mooriyoogan woy worddo mootuwan qonccana danddayees; he mootoy tuma gidiyaakko Yihoowa pirddaa kaalettana danddayiyaaba. (Wogaabaa 19:16; Zaarettido Wogaa 19:18-21; Maatiyoosa 5:22) Yaatiyo gishshau, nu wozanan deˈana danddayiya iita qofaa aybanne gidin xayssiyoogee ay keena koshshiyaabee!—Yaaqooba 1:14, 15; 4:1-3.

19. Geeshsha Maxaafaa baaso siraatatussi azazettiya uri Mazamure 11:5⁠nne Piliphphisiyuusa 4:8, 9 mala xiqiseta waati xeellii?

19 Deˈuwaa Yihoowaagaadan xoqqu oottidi xeelliyaageetinne Xoossaa siiquwan deˈanau koyiyaageeti ubba qommo makkalaappekka haakkoosona. Mazamure 11:5y: “Hanttaarabaa siiqiyaageeta [Yihooway] keehippe ixxees” yaagees. He xiqisee Xoossaa eeshshaabaa qonccissiyoogaappe aadhiya qofaa oyqqiis; hegee nu deˈuwan nuuni kaallana bessiya ogiyaa bochiya baaso siraataa oyqqiis. Xoossaa siiqiyaageeti makkala oosuwaa minttettiya wodiyaa aattiyo aybippenne haakkanaadan he xiqisee denttettees. Hegaadankka, Yihooway ‘sarotettaa immiya Xoossaa’ yaagiya qofay a ashkkarati bantta qofaanne wozanaa siiqoban, lo77obaaninne galatissiyaaban kunttanaadan oottees.—Piliphphisiyuusa 4:8, 9.

SUUTTAN ASHETTIYA DIRIJJITETUPPE HAAKKADA DEˈA

20-22. Alamiyaara gayttidaagan tumu Kiristtaanetuyyo deˈiya xeelay aybee? Aybissi?

20 Xoossaa xeelan Seexaanaa alamee kumettay suuttan ashettiyaagaa.  Alamiyaa polotikaa siraatati, Geeshsha Maxaafan iita doˈatun leemisettidosona; hegeeti Yihoowa ashkkaratuppe darota gujjin zawi baynna qooday deˈiyo asaa woridosona. (Daaneela 8:3, 4, 20-22; Ajjuutaa 13:1, 2, 7, 8) Doˈan leemisettida haariyo wolqqay deˈiyoogeeti, zalˈˈanchatinne saynisee issippe hashetidi qoppiyo aybippenne aaruwan yashissiya ola miishshaa medhidosona; hegaa oottiyoogan daro woriyaa demmidosona. ‘Ha mule saˈay xalahe halaqan haarettiyoogee’ ay keena tumattidee!—1 Yohaannisa 5:19.

21 Yesuusa kaalliyaageeti ‘saˈaabaa gidenna’ gishshaunne alamiyaa polotikaaninne olan gaxatettaa equwaa minttidi naagiyo gishshau, eti bantta huuphenne deretetta xekkan suuttan ashissiyaabaappe haakkoosona. (Yohaannisa 15:19; 17:16) Qassi harati eta yedettiyo wode, haluwaa kiyennaagan Kiristtoosa malatoosona. Hegaappe ubba bantta morkketuyyo woossiyoogan eta siiqiyoogaa bessoosona.—Maatiyoosa 5:44; Roome 12:17-21.

22 Ubbaappe aaruwan, keehi daro suuttan ashettiya alamiyaa  worddo haymaanootiyaa ubbaa xaaxa waaxa oyqqida ‘Gita Baabiloonin’ shaalettiyoogaappe tumu Kiristtaaneti haakkoosona. Xoossaa Qaalay, ‘hananabaa yootiyaageetu suuttay, geeshshatu suuttaynne saˈan worido ubbatu suuttay iini beettiis’ yaagees. Hegaa gishshau nuuyyo: “Ta asau, ippe kiyite!” yaagiya seeray imettiis.—Ajjuutaa 17:6; 18:2, 4, 24.

23. Gita Baabiloonippe kiyiyoogaa giyoogee woygiyoogee?

23 Gita Baabiloonippe kiyiyoogee issi uri ba sunttaa i mazggafaappe qucissiyoogaappe aadhiyaaba gujjees. Hegee worddo haymaanootee xaasayi xeelliyo woykko qoncciyan minttettiyo, giishin shori baynna asho gaytotettaa, polotikan geliyoogaanne yaariyan aquwaa yedettiyoogaa malatiya iita oosota ixxiyoogaakka gujjees. (Mazamure 97:10; Ajjuutaa 18:7, 9, 11-17) Ha oosoti darotoo suuttay gukkanaadan oottidabata.

24, 25. (a) Suuttan ashettiya, nagaraappe simmida urau Xoossay maarotaa bessana danddayiyoy ayba baggaaree? (b) Hegee beni Israaˈeeletuyyo imettida aybaa nuuni hassayanaadan oottii?

24 Tumu goynuwaa goynniyoogaa doommanaappe kase, nuuni ubbay dumma dumma ogetun Seexaanaa siraataa kaafida; hegaappe denddidaagan amarida ogiyan suuttan ashissiyaabaa oottida. Gidikkonne, nu eeshshan laamettido gishshau, Kiristtoosa wozuwaa yarshshuwan ammanuwaa dichido gishshaunne nu huuphiyaa Xoossau geppido gishshau, Xoossaappe sabaanne ayyaanaaban naaguwaa demmida. (Oosuwaa 3:19) I nuna hegaadan naaganawu giigissidobay, beni Israaˈeeletuyyo imettida baqati attiyo katamata hassayanaadan oottees.—Qoodaabaa 35:11-15; Zaarettido Wogaa 21:1-9.

25 He giigissoy oosuwan peˈidoy ayba ogiyaanee? Issi Israaˈeele asi akeekennan hara ura worikko, baqati attiyo katamatuppe issuwaa baana koshshees. Akeekennan asa worida uri daannati yohuwaa pirddi simmin, qeesetu ubbaa halaqay hayqqana gakkanaashin baqati attiyo kataman deˈana bessees. Hegaappe simmin awankka deˈana danddayees. Hegee Xoossaa maarotaunne i asaa deˈuwau xoqqa sohuwa immiyoogau ayba gita leemisoo! Beni wode baqati attiyo he katamati, Xoossay deˈuwaanne suuttaa geeshshatettau kessido azazuwaa akeekennan  kanttidi hayqqiyoogaappe nuna naaganau Kiristtoosa wozuwaa yarshshuwaa baggaara giigissido giigissuwaa mala. Neeni he giigisuwaa xoqqu oottada xeellay? Neeni hegaa oottiyoogaa waatada bessana danddayay? Issi ogee, “iita waayee” matattiiddi deˈiyoogaa akeekidi, Xoossay ashshanau giigissidobaa ammananaadan harata shoobbiyoogaana.—Maatiyoosa 24:21; 2 Qoronttoosa 6:1, 2.

KAWOTETTAA KIITTAA SABBAKIYOOGAN DEˈUWAA XOQQU OOTTADA XEELLA

26-28. Ha wodiyan nu hanotay hananabaa yootiya Hizqqeelaagaa mala gididoy ayba ogiyaanee? Nuuni ayba ogiyan Xoossaa siiquwan deˈana danddayiyoo?

26 Ha wodiyan deˈiya Xoossaa asatu hanotay, Israaˈeeletuyyo Xoossaa seeraa yootanaadan Yihooway kiittido, beni hananabaa yootiya Hizqqeelabaa nuna hassayissees. Xoossay: “Taani neeyyo yootiyoogaa siya; siyada asaakka erissa” yaagiis. Hizqqeeli baayyo imettida oosuwaa ixxisi giikko, Yerusalaamee pirddettiyo wode hayqqiyaageetu suuttan i oyshettees. (Hizqqeela 33:7-9) SHin Hizqqeeli azazettiisinne suuttan oyshettibeenna.

27 Ha wodiyan nuuni Seexaanaa alamee kumettay xayiyo wodiyau matattida. Yaatiyo gishshau, Yihoowa Markkati Xoossay “haluwaa kessiyo gallassaa” Kawotettaa kiitaara issippe awaajjiyoogaa oottanau bessiyaabadaaninne maatadan xeelloosona. (Isiyaasa 61:2; Maatiyoosa 24:14) Ha keehippe koshshiya oosuwan neeni kumetta hanotan shaahettay? Kiitettida PHauloosi baayyo imettida sabbakiyo oosuwaa xoqqu oottidi xeelliis. Hegaappe denddidaagan, i: “Taani hegan gelennaagaa hachchi intteyyo geeshshada yootais. Aissi giikko, Xoossai oottanau qoppidobaa ubbaa intteyyo ainne ashshennan yootaas” yaagana danddayiis. (Osouwaa 20:26, 27) Nuuni kaallana bessiya ayba loˈˈo leemisoo!

28 Nuuni keha aawaa, Yihoowa siiquwan deˈanau, deˈuwaanne suuttaa Yihoowaagaadan xeelliyoogaappe aadhiyaaba oottana bessees. Nuuni kaalliya shemppuwan beˈanaagaadan, a xeelan geeshsha woy xillo gididi deˈanaukka koshshees.

“Asho maayida ubbaa de7oi a suuttaa giddon de7ees” yaagiya Xoossaa qaalaa xeelliyaagan Sayntifik Amerikan geetettiya maxeetee: “Suuttay deˈuwaa malaatiyoogee tuma gidikkokka, suuttaa seele qommo ubbay deˈuwau koshshiyo gishshau he qaalay tuma” yaagees.

Yihoowa Markkatun giigida, Beegottite! Naase 2006, sinttaa 3-12 xeella.

Geeshsha Maxaafaa qaalatu kochaa giigissiyaageeti Ibryssxxe qaalaa geloy “he qaalati maccaasiyo gakkiya qohuwaa xalaalaa malaatoosona gaana danddayettennaba malatees” yaagoosona. Yihooway immiyo pirdday shahaaray attoosappe deˈiya wodiyaara gayttiyoogaa bessiyaaba aybanne Geeshsha Maxaafay yootennaagaa akeeka.

Alamiyaappe SHaahettidi Deˈiyo Ogiyaa” yaagiya SHemppuwaa 5 xeella.